Ivalon koulussa on alkanut historiallinen kokeilu

Ivalon koulun viisi suomenkielistä esikoulu- ja ensimmäisen luokan oppilasta on aloittanut koulunsa pohjoissaameksi. He ovat mukana kielikylpykokeilussa.

Kotimaa
Avvila giellalávgunluohkká
Ivalon alakoulun kielikylpyluokan viisi tyttöä ja heidän opettajansa Leena Mattanen miettivät päivän tehtäviä.Ritva Torikka / Yle

Ivalon alakoulussa on aiemmin toteutettu kielikylpyä epävirallisesti, kun täysin suomenkielinen oppilas on käynyt koulua saamenkielisessä luokassa. Koulun rehtori Pirkko Olli on itse opiskellut kielikylpymenetelmää Vaasan yliopistossa. Hän on iloinen, että he ovat vihdoinkin voineet käynnistää virallisen kielikylpykokeilun.

Kielikylvyn ideana on, että lapsi käy koulua itselleen vieraalla kielellä. Alussa opetetaan vain vieraalla kielellä ja äidinkielistä opetusta lisätään myöhemmin vähitellen. Yläluokille mennessä opetusta on molemmilla kielillä yhtä paljon. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on kaksikielisyys.

Ivalossa valitaan toisen luokan jälkeen opetuskieli

Ivalon alakoulun kielikylpykokeilussa on tavoitteena, että lapsi tai hänen vanhempansa valitsevat toisen luokan jälkeen joko suomen- tai saamenkielisen luokan, kertoo Olli.

– Meillähän täällä Ivalossa on kovat tavoitteet. Olemme tässä mallissa suunnitelleet siten, että lapsen mennessä kolmannelle luokalle hän tai hänen vanhempansa valitsevat joko suomen- tai saamenkielisen opetuksen. Meillä on esikoulu- ja alkuopetus pohjoissaameksi ja siitä eteenpäin katsotaan kummassa kieliryhmässä lapsi jatkaa.

Pirkko Olli
Rehtori Pirkko Olli iloitsee kielikylpyluokan alkamisesta.Kirsti Länsman / Yle

Koulu lähetti viime keväänä esikouluun ja ensimmäiselle luokalle tulijoiden vanhemmille kyselyn, jossa tiedusteltiin halukkuutta laittaa lapsi pohjoissaamenkieliseen kielikylpyluokkaan. Kielikylpyluokkaan tuli näin kaksi esikoululaista ja kolme ekaluokkalaista.

Olli painottaa tämän olevan kokeilu, joten heidän täytyy seurata, tutkia ja arvioida kouluvuoden mittaan miten oppilaat edistyvät. Inarin sivistystoimi on päättänyt, että syksyn aikana valmistuu lopullinen kielikylpysuunnitelma.

Positiivisia kokemuksia saamen kielestä

Katri Kittilän Lumi-tytär on yksi kielikylpyluokassa aloittaneista. Perhe on täysin suomenkielinen eikä heillä ole saamelaistaustaa. Perheen isä opiskeli viime talvena pohjoissaamea virtuaalikurssilla. Isän opiskelun yhteydessä vanhemmat huomasivat, että Lumilla on intoa oppia saamea.

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen tyttö oli vähän väsynyt, mutta sanoi ymmärtäneensä hyvin opetusta, kertoo Kittilä. Saman päivän iltana he olivat pyöräilemässä ja Lumi oli yhtäkkiä sanonut ”Mu namma lea Lumi” (su. minun nimeni on Lumi). Myös äiti sai saamen kielen oppitunnin sen jälkeen, kun oli ihmetellyt kuinka paljon Lumi oli jo oppinut heti ensimmäisenä päivänä.

– Toisena päivänä hän pohti sanaa ”rássi” (su. kukka) ja mietti minkä pohjoisaamen murteen sana se on. Hyvin nopeasti hän on muutamassa päivässä oppinut. Lumi on kokeillut esimerkiksi englannin kieltäkin hyvin spontaanisti. Hän on laulanut kyllä myös saamenkielisten musiikkikappaleiden mukana, mutta ei ole ymmärtänyt sanoja, kertoo Kittilä.

Katri Kittilä
Katri Kittilä seuraa kiinnostuneena tyttärensä Lumin saamen kielen opiskelun etenemistä.Ritva Torikka / Yle

Heillä ei ole mitään erityisiä tavoitteita Lumin saamen kielen suhteen. Heidän mielestä kielen oppiminen leikin kautta on hyvä menetelmä. Hieman pelottaa se, että Lumi saattaa väsyä kuulemaan pelkästään vierasta kieltä. Kittilän mielestä olisi ehkä ollut hyvä, jos Lumi olisi ollut saamenkielisessä päivähoidossa.

– Olisi ollut todella hyvä, jos olisi ollut vaikkapa pohjoissaamenkielinen kielipesä.

Kittilällä on itsellään omassa lapsuudessaan positiivinen kokemus vieraasta kielestä. Hänen perheensä asui Saksassa jonkin aikaa ja hän meni saksankieliselle ensimmäiselle luokalle, vaikka kieli oli hänelle aivan vieras. Tästä kokemuksesta hänelle on jäänyt vahva itsetunto saksan kielen suhteen.

– Se oli minun taustani ja siksi minusta on mukava ajatella, että Lumikin saisi sellaisen kokemuksen pohjoissaamesta. Niin, että siitä voisi tulla hänelle oma kieli suomen kielen rinnalle, sanoo Kittilä.

Hyvin ajoitettu mahdollisuus

Ulpu Mattus-Kumpusen tytär Elle on ensimmäisellä luokalla. Ulpu itse oli 1990-luvun epävirallisessa kielikylvyssä. Hän oli täysin suomenkielinen, mutta kävi koulua saamenkielisessä luokassa. Elle on oppinut vähän saamea kotona ja Ulpu oli iloinen tästä kielikylpymahdollisuudesta.

– Haluan lasteni oppivan saamea, mutta en olisi uskaltanut panna lasta täysin saamenkieliseen luokkaan. Saamen kieli ei ole hänen vahvin kielensä, se ei ole hänen ensimmäinen kielensä. En olisi halunnut laittaa lastani täysin suomenkieliseenkään luokkaan, koska haluan saamen kielen olevan mukana päivittäisessä elämässämme.

Ulpu Mattus-Kumpula
Ulpu Mattus-Kumpunen sanoo kielikylpykokeilun alkaneen juuri sopivasti, kun hänen tyttärensä aloitti ensimmäisen luokan.Ritva Torikka / Yle

Mattus-Kumpunen on tyytyväinen, koska luokka on pieni. Hän uskoo, että oppilaista tulee hyviä kaveruksia. Koulun alkamisen jälkeen hän on huomannut, että hänen tyttärensä on saanut uutta motivaatiota saamen kielen oppimiseen.

– Kotona hän saattaa sanoa minulle ”puhu minulle suomea”. Nyt hän saa oppia sellaisia sanoja, joita hän haluaa oppia ja joista hän itse on kiinnostunut. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että kielen oppiminen etenee paljon paremmin.

Kielikylpijöillä on paljon innostusta

Kielikylpyluokan kaikki viisi tyttöä kuuntelevat tarkasti, mitä opettaja Leena Mattanen sanoo heille saameksi. Koska saamen kieli ei ole heidän vahvin kielensä ja joillekin aivan vieras kieli, niin koulun jälkeen voi vähän väsyttää ainakin alussa. Se ei kuitenkaan vähennä heidän intoaan oppia.

Ekaluokkalainen Elle Kumpunen kertoo, että hän on oppinut saamea jo vähän kotona. Hän haluaa oppia lisää.

Elle Kumpunen
Ritva Torikka / Yle

– Äiti halusi, että minä oppisin enemmän saamea ja minä halusin mennä kielikylpyluokkaan, kun täällä saa puhua saamea, hän kertoo.

Ellen mielestä kielikylpyluokassa on mukavaa. Hän uskoo puhuvansa hyvin paljon saamea, kun pääsee koulusta.

Esikoululainen Lumi Lappalainen innostui saamen kielestä, kun hänen isänsä opetteli sitä nettikurssilla.

– Minä haluan oppia saamea, koska isäkin opiskelee saamea. Sitten me voimme puhua sitä yhdessä, kun äitikin aikoo opiskella saamea, kertoo hän.

Lumi Lappalainen
Lumi Lappalaisen mielestä on mukavaa oppia saamea ja hän miettii saamen kielen sanoja myös kotona.Ritva Torikka / Yle

Luminkin mielestä kielikylpyluokassa on mukavaa. Hän ei sano osaavansa vielä kovin montaa sanaa, mutta sanoo itsellään olevan kova halu oppia.