Voiko rotta kiivetä kerrostaloasuntoon wc-pöntön kautta? "Ei se ole mitenkään sinne asuntoon pyrkinyt"

Helsingissä on parhaillaan käynnissä tutkimusprojekti, jossa pyritään saamaan selville, kuinka paljon kaupungissa on rottia.

Rottaongelma
Rotta viemärissä
Ahmad Yusni / EPA

Rottahavainnoista tehdään Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikköön ilmoituksia lähes päivittäin. Ylivoimaisesti eniten rottia havaitaan ulkona pihoilla, puistoissa ja roskakatosten liepeillä, mistä ne löytävät ruokaa.

Joskus rotat päätyvät myös sisätiloihin.

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Jukka Kiesi kertoo kuulleensa viimeisen vuoden aikana esimerkiksi tapauksesta, jossa rotta oli tunkeutunut kerrostaloasuntoon wc-pöntön kautta.

Kiesin mukaan asukas heräsi epätavallisiin ääniin ja havaitsi kuolleen rotan asunnon lattialla. Ilmeisesti perheen koira oli päästänyt rotan päiviltään.

– Kyseessä ei ollut ensimmäisen kerroksen asunto. Putket ovat aika ahtaita ja ne ovat aika hyviä kiipeämään, Kiesi kertoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin painottaa, että todennäköisyys rotan päätymiselle wc-pöntön kautta asuntoon on samaa luokkaa kuin lottovoiton osuminen omalle kohdalle.

– Ei se ole mitenkään sinne asuntoon pyrkinyt, vaan sillä ei ole enää ollut mitään muuta keinoa eikä se ole voinut enää kääntyä poiskaan. Se on sinne hengenhädässä päätynyt.

Tuholaistorjuntayritys Anticimexin kehityspäällikön Juha Aron mukaan rotat voivat kiivetä putkistoa pitkin jopa kerrostalon kuudenteen tai seitsemänteen kerrokseen.

– Joskus ne ovat kulkeneet kerrostalossa viemärikanavia pitkin, syöneet vesilukon rikki ja päässeet kylpyhuoneen puolelle suihkun viemäriaukon kautta, Aro kertoo.

Aro huomauttaa, että rotta on sen verran arka eläin, että se lähtee yleensä karkuun heti, kun havaitsee ihmisen lähestyvän. Rotan vierailun voi kuitenkin huomata sen jättämistä jäljistä: ulosteesta, puremajäljistä tai likaisille pinnoille mahdollisesti jääneistä tassun ja hännän jäljistä.

Onko Helsingin rottaongelma kasvanut?

Aron arvion mukaan Anticimexilta tilataan rottatorjuntoja hieman enemmän kuin pari vuotta sitten sitten. Mitään räjähdysmäistä kasvua rottaongelmassa ei hänen mukaansa ole kuitenkaan ollut havaittavissa.

Myöskään Kiesi ei ole havainnut, että rottailmoituksia tulisi enempää ainakaan muutamaan edellisvuoteen verrattuna.

– Tilanne ei näytä millään lailla hälyttävältä. Toimenpiteitä tehdään totta kai koko ajan ja asia on seurannassa, mutta niistä ei kokonaan pääse eroon kuitenkaan, Kiesi sanoo.

rotta, helsinki
Rotat Helsingin rautatieaseman edustallaElla Mikkola/ Yle

Rottaongelmasta on kirjoitettu mediassa paljon viime vuosina. Muun muassa MTV uutisoi viime vuoden helmikuussa (siirryt toiseen palveluun), että Helsinkiä vaivaa ennennäkemätön rottaongelma. Samoihin aikoihin kerrottiin jonkun ruokkivan tahallaan rottia Aleksis Kiven patsaalla Rautatientorilla.

Kenelläkään ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka paljon Helsingissä oikeastaan on rottia. Ainakaan vielä.

Käynnissä ainutlaatuinen rottatutkimus

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelo on ollut tämän vuoden alusta mukana Helsingin kaupunkirottaprojektissa, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää, kuinka paljon Helsingissä on rottia.

– Joskus on arvioitu, että rottia olisi noin 100 000, mutta minun mielestäni se kuulostaa aika isolta määrältä, Aivelo pohtii.

Projektissa on mukana tutkijoita Luonnonvarakeskuksesta ja eri yliopistoista. Viime viikolla projektissa alkoi yhteistyöhanke helsinkiläisten peruskoulujen ja lukioiden kanssa.

– Meillä on mukana parinkymmenen koulun biologian opettajat ja reilu tuhat lukiolaista ja peruskoululaista, jotka jättävät jälkilevyjä eri paikkoihin, Aivelo kertoo.

Jälkilevyt ovat noella maalattuja, 20 cm x 20 cm -kokoisia muovilevyjä. Niitä asetetaan eri paikkoihin ympäri kaupunkia neljän päivän ajaksi. Koululaiset käyvät ottamassa niistä kuvia päivittäin. Sen jälkeen kuvista tunnistetaan rottien jäljet ja lasketaan, paljonko jälkiä on.

– Teemme erikseen vielä rottien elävänäpyyntiä, jotta muutamilta alueilta saadaan laskettua rottien varsinainen lukumäärä, Aivelo selittää.

Jälkilevyistä saatavan tiedon avulla voidaan arvioida, miten rottien määrät vaihtelevat Helsingissä. Näin voidaan arvioida koko kaupungin tilanne.

Aivelon tietojen mukaan vastaavanlaista rottatutkimusta ei ole tehty aiemmin missään muualla.

Ensi vuonna tiedetään enemmän

Aivelo arvioi, että ensi vuonna rottien lukumäärästä alkaa olla jonkinlainen käsitys. Silloin selvinnee myös, millä alueilla rottia on paljon ja missä niitä on vähemmän.

Tosin kaupungin ympäristötarkastajan Kiesin mukaan rottia on ihan joka puolella Helsingissä.

– Niitä on ihan joka puolella, ei ole sellaista kaupunginosaa Helsingissä, mistä ei olisi ikinä tullut ilmoitusta, Kiesi sanoo.

– Se, millä alueella ne milloinkin näyttäytyvät voi olla melko sattumanvaraista, hän jatkaa.

Hänen mukaansa kaduilla liikuskelevat rotat ovat yleensä joutuneet lähtemään niiden varsinaisilta pesäpaikoilta pois rakennus- ja maansiirtotöiden takia.

– Se on enemmänkin sellainen poikkeustilanne. Ne pyrkivät olemaan mahdollisimman näkymättömissä niin kauan kuin se on mahdollista.

Rottia saattaa näkyä paljon myös silloin, jos ruokaa on saatavilla jossain poikkeuksellisen paljon. Esimeriksi lintujen ruokkiminen, avonaiset kompostit tai huonossa kunnossa olevat jäteastiat houkuttelevat rottia.

Syksyllä rottia on eniten

Tuholaistorjuntaa tekevän Aron mukaan helteinen kesä ei varsinaisesti ole lisännyt rottien määrää.

– Jos on leuto tai lyhyt talvi, niin silloin niiden lisääntymisjaksokin on hieman pidempi ja tulee useampia sukupolvia vuoden aikana, Aro selittää.

Tuomas Aivelon mukaan rottapopulaatio on yleensä suurimmillaan lokakuussa. Talvella populaation koko pienenee.

Mitä haittaa rotista on?

Kaupungin ympäristötarkastaja Kiesi huomauttaa, että kaikista luonnoneläimistä voi saada jotain sairauksia, jos on niiden kanssa kontaktissa. Rottiin suhtaudutaan inhoten ehkä niiden historian takia: rottien kantamien kirppujen uskotaan levittäneen keskiajalla ruttoa ihmisiin.

Kiesin mukaan nykyään salmonella on todennäköisesti yksi yleisimmistä rottien kantamista taudeista.

– Meidän tiedossamme ei ole yhtään tartuntatapausta, joka olisi johtunut rotista lähihistoriassa, Kiesi kuitenkin huomauttaa.

Rottien lukumäärän lisäksi kaupunkirottatutkimuksessa halutaankin selvittää myös se, mitä loisia ja tauteja rotat kantavat ja mahdollisesti levittävät. Aivelo lupaa alustavaa tietoa rottien levittämistä loisista ensi vuonna.

Pahimmat rottien aiheuttamat tuhot liittyvät siihen, että ne ovat tuholaisia, jotka jyrsivät muun muassa sähköjohtoja. Tästä voi seurata oikosulkuja ja pahimmillaan tulipaloja.

– On kuitenkin vaikeaa tietää, mitkä tuhot ovat rottien aiheuttamia ja mitkä ei, Aivelo huomauttaa.

Lue myös:

Älä jätä herkkuroskia autoon – rotalla on loistava hajuaisti ja hampaat, jotka pystyvät peltiinkin