Onko sosiaalinen nörtti tulevaisuuden ihannetyöntekijä? Nämä 5 ihmisen ominaisuutta nousevat arvoonsa, kun tekoälystä tulee arkea työpaikalla

Professorin mielestä opiskelun pitäisi valmistaa ihmistä nykyistä paremmin sosiaalisiin taitoihin.

tekoäly
Grafiikka, jossa mies sinisellä taustalla ja digitaalisia merkkijonoja.
Asmo Raimoaho / Yle

Kun tekoäly lyö lopullisesti läpi työpaikoilla, se mullistaa monta asiaa täysin. Tehtäviä katoaa ja uusia syntyy – mutta muutos ei suinkaan lopu siihen.

Myös se muuttuu, mitä ihmisiltä tarvitaan, kun tekoäly tulee työkaveriksi. Tekoälyn ja työelämän asiantuntijat listaavat viisi ominaisuutta, jotka kasvavat korkoa tulevaisuuden työelämässä.

+ Taito elää jatkuvassa muutoksessa

Tekoälyn murroksesta on puhuttu jo niin paljon, että se kyllästyttää joitakin. Mutta todennäköisesti huomaamme ennen pitkää, että työmarkkinoilla on nähty suurin mullistus sitten maataloustöiden koneellistumisen. Mitä rutiiniluontoisempi työ, sitä helpommin se korvautuu.

– Tekoälyn erityisyys on siinä, että tämä koskee nyt myös ei-rutiinimaista asiantuntijan työtä, joka on ollut aiemmin suojassa teknologian korvaavalta vaikutukselta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Tässä tarvitaan kykyä sopeutua. Kalle Päätalo kirjoitti kirvesmies Korpelaisesta, jolle saattoi kyllä aina uskoa uralankun nikkaroinnin, mutta joka ei koskaan kyennyt nostamaan osaamistaan kehittyneemmälle tasolle. "Korpelaiset" ovat nyt ahtaalla.

– Mutta uskon, että ihminen voi muuttua, jos hän haluaa, vastaa Starian liiketoimintajohtaja Merja Fischer, joka on yksi jäsen kansallisessa tekoälytyöryhmässä.

Hän puhuu nyt tarvittavasta resilienssistä. Sana on hankala, mutta Fischer jakaa sen seitsemään osaan: positiivinen minäkuva ja maailmankuva, keskittyminen, joustava mieli ja joustava sosiaalinen kyvykkyys, organisoituminen ja proaktiivisuus.

Hiukan kärjistettynä positiiviset, joustavat, järjestelmälliset ja aloitekykyiset ihmiset selviävät.

+ Taito ymmärtää, mihin tekoäly perustuu

Tekoälyn murros ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien tulisi olla matemaattisesti lahjakkaita. Mutta tarpeeksi monen meistä on ymmärrettävä, miten tekoäly toimii. (Tähän peruskysymykseen voi muuten löytää vastauksia Helsingin yliopiston ilmaiselta verkkokurssilta (siirryt toiseen palveluun).)

Tämä koskee erityisesti yritysten johtajia. Tekoälystä kirjan kirjoittanut Antti Merilehto ennusti Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että "monelle suomalaiselle yritysjohtajalle uhkaa käydä kuin Looney Tunes -animaatioiden hahmoille, kun maa katoaa niiden jalkojen alta".

Johtajien pitäisi pystyä päättämään, mitkä työt voidaan antaa koneen hoidettavaksi ja mitkä tehtävät suorittaa parhaiten ihminen. Tämä ei onnistu, ellei tiedä, mistä tekoälyssä on kyse.

– Teknologia on kuitenkin työväline. Ja yrityksellä pitää olla selvä strategia. Tekoälyn käyttö on strategisen johtamisen kysymys, TTL:n Tuomo Alasoini sanoo.

Pahimmassa tapauksessa kukaan ihminen ei voi ymmärtää, miksi kone toimii niin kuin se toimii.

Tuomo Alasoini

Shakissa ihminen ei ole pystynyt enää vuosikymmeniin kilpailemaan luomansa tekoälyn kanssa. Koneen etumatka venähti entisestään viime vuonna, kun Googlen kehittämä koneoppimiseen (siirryt toiseen palveluun) perustuva AlphaZero jyräsi parhaan ihmisen kehittämän shakkikoneen (siirryt toiseen palveluun) täysin.

Nyt shakissa ollaan tilanteessa, jossa parhaiden ihmispelaajienkin on välillä vaikea ymmärtää kaikkia tekoälyn tekemiä siirtoja. Työelämässä emme todennäköisesti halua, että niin käy.

– Päätöksenteon pitää aina olla niin läpinäkyvää, että siihen pääsee käsiksi. Pahimmassa tapauksessa kukaan ihminen ei voi ymmärtää, miksi kone toimii niin kuin se toimii, Alasoini selittää.

Tekoälyn ja päätöksenteon vaikeaan suhteeseen on törmätty jo esimerkiksi robottiautojen kehityksessä. Amerikkalaisen yliopiston nettitesti (siirryt toiseen palveluun) asettaa ihmisille tuskallisia moraalisia dilemmoja: vaikkapa sen, ohjaako tekoäly auton kovaa vauhtia betoniesteeseen vai jalankulkijan päälle, jos sen on pakko valita.

+ Sivistys ja "pelisilmä"

Mitä jos vaikka oikeuden tuomarin tehtävän jättäisi tekoälyn hoidettavaksi? Kone voisi silmänräpäyksessä käydä läpi lukemattomia aikaisempia tapauksia ja langettaisi tuomion algoritmin perusteella.

Ihmistuomari ei kuitenkaan toimi näin, muistuttaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

– Tuomarin tehtävässä on tarkoituksellisesti pelivaraa. Hän ottaa huomioon erilaisia asioita, kuten myötätunnon. Tällaisia asioita on hankala opettaa koneelle.

Vaikka tekoälyn mahdollisuudet ovat huikeat, on sen toiminta vielä nykyään kaavamaista. Ailiston mukaan joustavuus, maalaisjärki, sivistys ja kontekstin ymmärtäminen ovat asioita, joissa ihmisellä on vielä etulyöntiasema koneeseen nähden.

Myös jotkin fyysiset tehtävät säilyvät pitkään sellaisina, että niissä tarvitaan ihmistä. Sorminäppäryys ja hyvä silmä-käsi-koordinaatio ovat ominaisuuksia, jotka ovat ihmistyöntekijällä edelleen arvossaan esimerkiksi rakennusalalla.

– Ihmisen käsi on niin kätevä laite, että se on edelleen aivan ylivoimainen monessa työssä. Kirvesmies, puuseppä, miksei automekaanikkokin ovat tehtäviä, jossa ihminen kahden kätensä ja järkensä kanssa on niin monipuolinen, että automatisoidut koneet ovat vain apuvälineitä, Ailisto näkee.

+ Taito viestiä kuin ihminen ihmiselle

Autoliike Hämeen Autovaruste on yksi niistä yrityksistä, joissa tekoäly on jo vaikuttanut ihmisten työtehtäviin. Heillä neljän työntekijän tiimi Kuopiosta, Jyväskylästä ja Joensuusta ryhtyi opettelemaan ohjelmistorobotiikkaa nettikurssilla.

Tiimi on kehittänyt sovelluksia, joiden avulla taloushallinnon ja teknisen puolen tehtäviä on annettu robotiikan hoidettavaksi. Kun rutiinitöiden kanssa puurtamiseen on mennyt vähempää aikaa, voimia on säästynyt muuhun. Samalla on pulpahtanut uusia ajatuksia siitä, mihin kaikkeen konetta voi hyödyntää.

– Esimerkiksi auton lisävarusteiden tilaaminen on yksi sellainen automyyjän tehtävä, joka pystyttäisiin automatisoimaan robotiikalla, miettii talouspäällikkö Jaana Järvelä.

– Automyyjän työssä on paljon vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Tällaiseen jää enemmän aikaa.

Juuri tällaiset sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät ovat niitä, joissa ihmisten rooli tulevaisuuden työelämässä korostuu. Tästä tekoälyn asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä.

Vaikka monia asiakastehtäviä voitaisiin automatisoida, niin ei välttämättä haluta tehdä. Usein asiakaskin on valmis maksamaan ihmiskontaktista.

– On eri asia, kommunikoiko ihminen ihmisen vai robotin kanssa. Tämä on arvokysymys, Työterveyslaitoksen professori Tuomo Alasoini miettii.

+ Taito ottaa toinen ihminen huomioon

Tunneäly, empatia, taito ottaa toinen ihminen huomioon. Tällaiset taidot ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä, ennustaa puolestaan VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

– Nykyinen automaatio on hyvin jäykkää. Ei ole näköpiirissä, että se kykenisi laajassa mitassa ymmärtämään, miltä ihmisestä tuntuu ja mitä hän tarkoittaa.

Starian liiketoimintajohtaja Merja Fischer ottaa esimerkin hoiva-alalta. Kotipalveluyritys Stella on valjastanut oppivan tekoälyn seuraamaan ja ennakoimaan asiakkaan terveydentilan muutoksia. Tämä on muuttanut sitä, mitä hoitajalta odotetaan.

– Kun hoitaja menee vanhuksen luo, hän näkee heti tekoälysovelluksen kautta, onko yö mennyt hyvin ja ovatko arvot kunnossa. Silloin hän voi käyttää hetket laatuaikana vanhuksen kanssa, Fischer sanoo.

– Sama sovellus antaa vanhuksen omaisille mahdollisuuden seurata hänen hyvinvointiaan. Myös vanhuksen kokema turvallisuudentunne paranee.

Tuomo Alasoinin mielestä sosiaalisten taitojen tarve kannattaisikin ottaa koulutuksessa entistä enemmän huomioon. Kaikkien kansalaisten tulisi hallita digitaidot, mutta niillä ei yksistään pääse pitkälle.

– Ehkä jopa kaikkiin aineisiin matematiikkaa lukuun ottamatta pitäisi sisällyttää sosiaalisen osaamisen vaatimuksia mukaan. Varmaan vähitellen näin tapahtuu joka tapauksessa.