Uhanalainen räyskä katosi kokonaan, kun satamaa viimeksi ruopattiin Kokkolassa – tällä kertaa halutaan varmistaa, että linnut eivät häiriinny

Satamaväylää syvennetään luontoa tarkkaillen.

ruoppaus
Selkälokki seisoo rantavedessä.
Ruoppausten aikana seurannassa on esimerkiksi selkälokki, jonka kanta Kokkolan saaristossa on pienentynyt.Juha Laaksonen / Yle

Lintujen ja kalojen käyttäytymistä seurataan tarkasti, kun Kokkolan satamaväylän ruoppaukset alkavat lähiviikkojen aikana. Myös esimerkiksi vedenlaatua mitataan alueella säännöllisesti.

Kokkolan sataman 13-metristä väylää syvennetään metrillä. Työt kestävät noin kolme vuotta, ja suururakalle kertyy hintaa yli 60 miljoonaa euroa.

Koko hankkeen ajan väylän ympäristö asukkeineen on tehotarkkailussa. Uhkana on, että ruoppauksesta aiheutuva meteli karkottaa kaloja ja häiritsee lintuja.

Räyskäyhdyskunta häiriintyi ja häipyi

Väylää ruopataan 10–15 kilometrin matkalla. Väylän varrelle osuu arvokkaita luontokohteita – varsinkin Kokkolan saariston linnusto on runsas ja monipuolinen, kertoo Kokkolan kaupungin ympäristösihteeri Juhani Hannila.

– Siellä on vaarantuneita tai jopa uhanalaisia lintuja. Seurannassa on esimerkiksi selkälokki. Sen kanta on ollut Kokkolan saaristossa aika hyvä, mutta pienentynyt viime vuosina. Lisäksi seurataan joitakin vesilintuja, kuten pilkkasiipeä ja tukkasotkaa, jotka ovat uhanalaistuneet viime vuosina.

Edellisistä ruoppauksista on Hannilan mukaan syytä ottaa opiksi: ruoppaukset häiritsivät alueella pesinyttä räyskäyhdyskuntaa niin paljon, että se katosi saarelta kokonaan.

– Ilmeisesti saareen noustiin mittaamaan jotakin pahaan aikaan kesken pesinnän. Räyskät hylkäsivät pesimäluodon, eikä kanta ole enää ollut entisensä. Räyskä siirtyi pesimään jonnekin muualle.

Nykyään väylän varren saarella pesii kymmenkunta räyskäparia. Parhaimmillaan näitä maailman suurimpia tiiralintuja oli siellä kolmisenkymmentä.

– Sitä ainakin on nyt tähdennetty, että saariin ei nousta pesimäaikana. Lyhtkin häiriö voi olla kohtalokas.

Koekalastuksilla seurataan saalismäärää

Ruoppausten aikana seurataan myös kalojen vointia ja käyttäytymistä. Juhani Hannilan mukaan yhtenä tehtävänä on selvittää, karkoittavatko ruoppaukset kaloja vai käykö niin, että ne jopa houkuttavat kaloja lisää paikalle.

– Koekalastukset aloitetaan syksyllä. Niitä tehdään väylän varrella eri etäisyyksistä. Ruoppausten aikana pidetään vakioituja pyydyksiä ja seurataan, miten ruoppaukset vaikuttavat kalasaaliisiin.

Tarkkailuohjelmassa ollaan kiinnostuneita myös pohjaeläimistä ja leväkasvustosta.

Väylää ympäröivän luonnon seuranta on aloitettu osin jo kesällä ennen ruoppausten alkamista. Ruoppausten mahdollisia vaikutuksia pystytään arvioimaan myös aiempien tutkimusaineistojen perusteella.

– Kokkolan edustan merialueesta on olemassa hyvät tiedot. Vedenlaatua on mitattu ja lintuja seurattu jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Myös kaloista ja pohjaeläimistöstä on tietoa, sanoo Hannila.

Uutista korjattu 10.9.2018 kello 10:08: Hannilan oikea nimike on ympäristösihteeri, ei ympäristöpäällikkö, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.