Analyysi: Jaettavaa on vähän, mutta budjettiesitys on tekijöidensä näköinen

Minkä niukka jakovara sallii, sillä hallitus yrittää edelleen vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyden paranemista, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Budjettiriihi
Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen tiedotustilaisuus 29. elokuuta.
Katso keskiviikon suora nettilähetys hallituksen budjetin esittelystä.

Hallitus voi onnitella itseään siitä, että se noudatti vanhaa hallituspolitiikan viisautta: teki ikävät säästöpäätökset hallituskauden alussa. Viimeisen budjettiesityksen julkistuksessa keskiviikkona tunnelma olikin vapautunut.

Hallituksen esityksen perusteella valtio ottaa edelleen uutta velkaa ensi vuonna. Hallituspuolueille ei siis ollut suuresti jaettavaa omien kannattajiensa miellyttämiseksi.

Budjettiesitys eli keltainen kirja on tekijöidensä näköinen, vaikka sitä ei voi moittia häikäilemättömäksi vaalibudjetiksi. Mutta jaettavaa se on vähäkin jaettava.

Kärjistäen voisi jaotella näin:

Keskusta on tyytyväinen, koska yrittäjien perheenjäsenten asema muuttuu yrittäjistä palkansaajiksi, jos he eivät omista osuutta yrityksestä. Korotuksia on tulossa pienimpiin etuuksiin, takuueläkkeeseen ja päivärahoihin. Kelirikkoteille myönnetään korjausrahaa.

Kokoomuksen tavoite piensijoittajan osakesäästötilistä toteutuu vuonna 2020. Hanke sopi muillekin puolueille, koska veronmaksua lykkäävään osakesäästötiliin tuli euromääräinen enimmäisraja. Verotuksen progressio ei kiristy. Valtiovarainministerin menokuri piti.

Sinisten listalla olivat turva ja yksityisautoilu. Puolustusvoimille tulee sata uutta virkaa ja ajoneuvovero laskee vuonna 2020. Lex Lindström – vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien tuki ennen eläkettä – saa jatkoa.

Maatalouden kriisipaketilla ja Itämeren suojelun lisärahoilla on sekä puoluerajat että hallitus-oppositio –rajan ylittävä hyväksyntä.

Veroratkaisu on päähallituspuolueiden näköinen.

Hallituksen veroratkaisu sopii hyvin etenkin kokoomuslaisiin pitkän linjan verotavoitteisiin: kaikkien palkkatuloveroihin tuli kevennys, nyt mutkan kautta työttömyysvakuutusmaksun alennuksena. Toki muistetaan, että palkansaajan työeläkemaksu nousee kilpailukykysopimuksen vuoksi saman verran.

Kulutus- ja haittaverot, alkoholin, limsojen sekä työkone- ja lämmityspolttoaineiden verot nousevat. Nämä välilliset verot peritään kulutuksen mukaan, kaikilta samansuuruisina.

Veroratkaisua painotettiin keskustan toiveena pienituloisten suuntaan, kunnallisveron perusvähennystä korotetaan. Siitä hyötyvät myös erilaisten tukien saajat.

Pääomatulojen verotus ei tässä budjettiesityksessä kiristy.

Elvyttäväksi budjettiesitystä ei voine kutsua palkansaajien osalta. Mutta odotan mielenkiinnolla taloustieteilijöiden arviota, mitä jää viivan alle yrityksille.

Yritysten työeläkemaksua siirretään palkansaajien maksettavaksi ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikön verran. Lisäksi yritykset saavat toiset 0,4 prosenttiyksikköä alennusta työttömyysvakuutusmaksuun, kuten palkansaajatkin.

Työn sivukulut alenevat työnantajien osalta. Täyttyvätkö elvytyksen merkit?

Nopeasti, nopeasti ihmisiä töihin, vielä kun yrityksillä menee hyvin ja työntekijöitä tarvitaan, kiteytyy hallituksen tavoite. Jos ihmiset työllistyisivät, samalla valtion menot työttömyydestä vähenisivät.

Yleinen linja budjettiesityksessä on pitää talouskasvu ja työllisyyden paraneminen vauhdissa kuin kerätä pelivaraa valtion talouteen tulevia huonompia aikoja varten.

Ennusteiden mukaan Suomen talouskasvun huippu meni jo tai se hetki on lähikuukausina käsillä. Nyt Juha Sipilän hallitus yrittää venyttää nousun jatkumista niin pitkään kuin mahdollista.

Tästä syystä hallitus esittää lisää rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yritysten viennin vauhdittamiseen. Samalla myös laastaroidaan aiempia leikkauspäätöksiä.

Työttömille tarjotaan nopeita ja lyhytkestoisia koulutuksia. Maahanmuuttajille tarjotaan kielikoulutusta ja tukea, jotta he pääsisivät nopeasti työn syrjään kiinni.

Miltei mahdottomasta tuli mahdollinen.

Sipilän, Orpon ja Terhon hallitus lähtee eduskuntavaaleihin taloussaavutuksiaan kehuen. Työllisyysaste nousee kuin nouseekin hallituksen tavoitteeseen, 72 prosenttia. Työllisten määrä kasvaa yli sadalla tuhannella.

Vaikka valtio ottaa edelleen uutta velkaa, julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee.

Nämä tavoitteet tuskin olisivat toteutuneet, ellei Suomi olisi viimeinkin päässyt osalliseksi kansainvälisestä talouskasvusta.

Ja toisin päin. Jos kansainvälinen talouskasvu hiipuu nopeasti, hallituksen budjettiratkaisut tuskin pystyvät kääntämään vastatuulta myötätuuleksi.

Merkittävää on myös se, mitä budjettiesitys ei sisällä.

Opposition arvostelemat perusturvaetuuksien indeksileikkaukset jatkuvat vielä ensi vuonna. Siis kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottuja tukia ei koroteta, vaikka hinnat nousisivat.

Näitä etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, kansaneläke, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki lapsikorotuksineen.

Indeksijäädytys on osa julkisen talouden korjausliikettä, hallituksen alkukauden säästöpäätöksiä.

Hallitus ei peru irtisanomissuojan heikennystä pienissä yrityksissä palkansaajajärjestöjen arvostelusta huolimatta. Hallitus esittää edelleen, että alle kahdenkymmenen työntekijän yrityksissä yksilöllistä irtisanomissuojaa heikennettäisiin.

Vasemmisto-oppositio arvostelee tätä päätöstä vielä monta kertaa eduskunnassa syksyn aikana.

Katso lisää:

Video hallituksen budjettiesityksen tiedotustilaisuudesta sekä ensimmäiset arviot