Budjettiriihessä esiteltiin keinoja työllisyyden kohentamiseksi – Yle kokosi kuusi tärkeintä kohtaa

Työntekijäjärjestöjen mukaan hallituksen työllisyyspolitiikan suunta on oikea, mutta toimet eivät ole riittäviä.

Budjettiriihi
-
Jarno Kuusinen / AOP

Hallitus esitti tänään ensi vuoden talousarvionsa (siirryt toiseen palveluun). Ennakolta budjetin ehkä tärkein kysymys oli ehkä se, miten hallitus aikoo kohentaa työllisyyttä, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli asettanut kolmen valtionvarainministeriön kansliapäällikön tehtäväksi valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla etsiä keinoja työllisyysrahojen tehokkaampaan käyttöön.

Hallitus on saavuttamassa itse asettamansa 72 prosentin työllisyysasteen, kun työllisyys on kohentunut kolmessa vuodessa 71,9 prosenttiin (siirryt toiseen palveluun). Uusia työpaikkoja on hallituskauden aikana syntynyt noin 110 000.

Vaikka työllisyys onkin kohonnut, ongelma on se, että työttömien määrä ei ole laskenut samassa suhteessa. Samaan aikaan, kuin työllisten määrä on noussut lähes 120 000:lla, työttömien määrä on pienentynyt vain noin 60 000:lla.

Työttömiä oli heinäkuussa 183 000, mikä on 24 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Miksi työvoimapula voi olla samaan kuin työllisyys kohenee? Tilanne johtuu siitä, että uudet työpaikat ovat menneet pääosin uusille työmarkkinoille tulijoille, ei niinkään työttömille.

Suomen Pankin arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan työttömyysasteen lasku on ollut tähän asti suhdanneluonteista eikä rakenteellinen työttömyys ole pienentynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto on viestittänyt (siirryt toiseen palveluun), että yrityksillä on entistä suurempia vaikeuksia löytää tekijöitä avoimiin työpaikkoihin.

Petteri Orpo (kok.) myönsi keskiviikkona, että yritykset kertovat osaajapulasta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että hallituksen seuraava tavoite on nostaa työllisyys 75 prosenttiin.

Tärkein budjetin anti työllisyyden suhteen oli se, että TE-toimistot saivat 10,3 miljoona euroa lisärahaa "työttömien aktiiviseen työnhaun edistämiseen ja työnhaun palvelujen parantamiseen". Vielä on kuitenkin auki, mitä kaikkea tällä summalla TE-toimistoissa käytännössä muutetaan.

Kokosimme kuusi tärkeintä kohtaa, joilla hallitus pyrkii hoitamaan työllisyyttä.

1. Palkkatuen käyttöä joustavoitetaan (5 miljoonaa euroa)

Palkkatuen maksatusten käsittelyaikoja lyhennetään ja prosessia yksinkertaistetaan. Yrityksille maksetaan palkkio, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

2. TE-toimistojen henkilöstölle tulospalkkioita (miljoona euroa)

TE-toimistoissa otetaan käyttöön henkilöstön määräaikainen tulospalkkio, jotta edistetään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä.

3. Pitkäaikaistyöttömille työkykyohjelma

Työkykyohjelman tarkoitus on saada vaikeasti työllistettäviä töihin julkiselle sektorille ja kehittämällä ns. välityömarkkinoita. Hallitus selvittää, voiko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa lakiin velvoitteen lisätä julkisten hankintojen työllistämisvelvoitteen käyttöä ja vaikeasti työllistettävien palkkaamista valtiolle, kuntiin ja maakuntiin.

4. Työttömyyskorvauksen käyttämistä palkkatukena tai starttirahana jatketaan

Palkkatuetun työn ja starttirahan rahoittamista työttömyysturvamenoista jatketaan vuodelle 2019 ja myös maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2021 eteenpäin.

5. Lex Lindström osa II, yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeet

Paljon puhetta herättänyt Lex Lindström tarkoittaa sitä, että hallitus toteuttaa iäkkäille pitkäaikatyöttömille kertaluonteisen eläketuen. Eläkkeen saamiseksi oltava yli 60-vuotias ja vähintään viisi vuotta työttömänä.

6. Työttömyyskorvauksen maksatuksen käytäntöihin muutoksia

Uudistuksen myötä lyhytkestoisen työn vastaanottava työtön ei menetä työttömyystukea heti töihin päästyään. Kun aiemmin työttömyystuki päättyi henkilön mennessä töihin, nyt työttömyystuen maksu päättyy vasta, kun ensimmäinen palkka tulee tilille. Näin ollen palkkatulo vaikuttaa työttömyystukeen vasta, kun palkkaa on saatu.

Työntekijäjärjestöt: Työttömyyden kova ydin edelleen ratkaisematta

Työntekijäjärjestö STTK:n mukaan hallituksen toimet rakennetyöttömyyden laskemiseksi eivät ole riittäviä, vaikkakin suunta on oikea. STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen huomauttaa, ettäesitetyt panostukset eivät riitä purkamaan työttömyyden kovaa ydintä.

– Budjettiriihessä jäivät tekemättä kipeästi kaivatut lisäpanostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työvoimapalveluihin, koulutukseen ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen ei ole juurikaan tulossa lisää resursseja, jotta rakenteellisen työttömyyden ydintä saataisiin purettua, Nevalainen toteaa.

Sen sijaan STTK:lta hallitus saa kiitosta osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävästä ohjelmasta.

SAK:n mukaan palkkatuen vahvistaminen on oikea suunta, mutta SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kritisoi hallitusta aktiivimallista.

Akava puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että työllisyystoimenpiteitä esiteltiin määrällisesti paljon, mutta ne eivät luultavasti riitä nostamaan työllisyysastetta tarpeeksi.

Sekä STTK, SAK että Akava kritisoivat hallitusta siitä, että seei perunut esitystään työsuhdeturvan heikentämisestä pienissä alle 20 hengen yrityksissä.

– Palkansaajien turvaa heikentämällä ei synny uusia työpaikkoja, vaan panostamalla osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen huomauttaa.

– Toimenpiteellä on todennäköisesti erittäin vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen, jonka takia se pitää vetää pois valmistelusta, Akavan Sture Fjäder sanoo.

Lue lisää:

Analyysi: Jaettavaa on vähän, mutta budjettiesitys on tekijöidensä näköinen

Nämä 9 muutosta hallitus tekee elämääsi: Tupakka-askin hinta nousee, Koskenkorva kallistuu ja pienimpiin eläkkeisiin 9 euron kuukausikorotus

Maatalous budjettiriihen voittaja – MTK: ”Kymmenien miljoonien tukea pitää peilata satojen miljoonien menetyksiin”

Sipilän hallituksen viimeinen budjetti: Palkansaajien verotus säilyy lähes ennallaan, alkoholi ja tupakka kallistuvat, maatalous saa kriisirahaa