Haaveiletko palkankorotuksesta? Näillä vinkeillä neuvottelu sujuu

Valmistaudu hyvin, pysy rauhallisena ja tähtää tarvittaessa vuoden päähän. Asiantuntijat kertovat, miten asemiaan voi parantaa palkkaneuvottelussa.

Palkka ja työsuhde-edut
Työntekijöitä toimistossa.
Tiina Jutila / Yle

Yle uutisoi elokuussa, että useilla aloilla alkaa palkan osalta olla työntekijän markkinat. Olisiko nyt siis hyvä hetki pyytää korotusta omaan liksaan?

Kysyimme Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savingolta ja Neuvotteluvalta-kirjan kirjoittajalta Sami Miettiseltä, miten palkkaneuvottelussa kannattaa toimia.

– Joskus palkka ei nouse kirveelläkään. Nyt kun on hyvät ajat, täytyy miettiä, tyytyykö siihen vai alkaako etsiä muuta työtä, Savinko sanoo.

Miettinen vinkkaa, että muualta saatu työtarjous on vahva valtti palkkaneuvotteluissa. Jos oma työnantaja ei pysty tarjoamaan vastaavaa, pois voi lähteä hyvillä mielin.

– Uutta titteliä ei usein anneta omassa organisaatiossa hyvällekään työntekijälle, ellei sitä älyä itse pyytää, hän sanoo.

Kohti neuvotteluja siis!

Mikä on oikea palkka?

Mieti ennen esimiehen tapaamista, minkä suuruista palkankorotusta pyydät. Toiveen voi esittää vaikkapa prosenttilukuna tai ehdottamalla pyöristystä seuraavaan sopivaan tasalukuun. Mutta mikä on sopiva?

– Tämä on itse asiassa hirvittävän hankala asia. Varsinkin yksityisellä sektorilla sitä on vaikea sanoa, Savinko toteaa.

Palkkoihin liittyvää tietoa voi saada esimerkiksi Tilastokeskukselta ja alakohtaisesti ammattiliitoilta.

Ja verotoimistosta.

– Suomi on siitä perverssi maa, että halutessaan voi kysyä kollegojen palkat verotoimistosta. Jotkut todella tekevät niin ja voivat sitten sanoa neuvottelussa, että "kollega tienaa parisataa enemmän kuin minä, pistetäänkö samalle tasolle", Miettinen heittää.

Savingon mielestä verotiedot ovat huono mittari oikealle palkalle, sillä niiden perusteella ei voi tietää, onko työntekijä esimerkiksi ollut vapailla tai saanut bonuksia. Hänestä työtoverien pitäisi sen sijaan puhua palkoista keskenään mahdollisimman avoimesti.

– Palkasta puhuminen ja neuvotteleminen tuntuvat sitä helpommalta, mitä enemmän sitä tekee, Savinko sanoo.

Kun keskustelu sujuu työkaverien kesken, on aika esittää asia pomolle.

Alppilan lukion oppilas laskimen kanssa.
Palkkatoiveensa voi ilmaista esimerkiksi prosenttilukuna. Sopivan tason saa selville työkaverien tai ammattiliiton kautta.Saija Nironen / Yle

Varaudu etukäteen

Palkasta pitäisi neuvotella sellaisen henkilön kanssa, joka siitä myös päättää. Savingon kokemusten mukaan työntekijät harvoin tietävät, miten palkankorotuksia järjestetään yrityksessä. Työnantajan palkkapolitiikan ja -käytännöt saa selville, kun niistä kysyy omalta esimieheltään tai firman henkilöstöosastolta.

Itseltään puolestaan kannattaa kysyä, miksi nykyinen palkka ei miellytä. Syitä voi käyttää perusteluina neuvottelutilanteessa.

– “Olen ollut talossa neljä vuotta, eikä palkasta ole keskusteltu kertaakaan. Koen osaamiseni ja saavutukseni sellaisiksi, että palkkaa olisi nyt kohtuullista tarkastella ja korottaa”, Savinko antaa esimerkin.

Palkkaneuvottelua varten on hyvä pyytää esimiestä varaamaan kalenteristaan aika. Pikainen käytäväkeskustelu aiheuttaa todennäköisesti vain stressiä.

Mitkä keinot toimivat?

Miettinen toteaa, että ihmisillä on taipumusta rakastaa omaa peilikuvaansa. Siksi esimiehen kanssa neuvotellessa kannattaa korostaa yhteisiä asioita. Harrastukset, tausta tai muut mielenkiinnon kohteet käyvät – työntekijää ja esimiestä yhdistää vähintään samalla alalla työskentely!

Myös erilaisuudesta voi olla hyötyä.

– Yleensä kannattaa olla poikkeava yksilö. Monimuotoisuus voi olla jopa ylennysperuste, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan pieni varoitus voi toimia palkkaneuvottelussa, jos sen tekee hyvällä maulla. Muista mahdollisuuksista voi vihjata vaikka toteamalla, että "headhunter soitti, mutta vastasin ettei kiinnosta".

Varoittelu on kuitenkin taitolaji, jossa on helppo lipsahtaa rajan yli. Savinko linjaa, että uhkailu tai säälin herättäminen ovat keinoja, joihin ei pidä ryhtyä.

– Jos kotona on hankalaa tai sattui vesivahinko, ne asiat on pidettävä poissa työkontekstista, hän sanoo.

Tunteilu on huono asia neuvottelussa, eikä tilanteeseen pidä mennä stressaantuneena tai kiukkuisena.

Savingon mukaan tärkeintä on pysyä rauhallisena ja kuunnella, mitä esimies sanoo, erityisesti silloin, jos neuvottelu ei johda toivottuun tulokseen. Kun kieltävä vastaus on perusteltu, on työntekijän vuoro kysyä, milloin asiasta voidaan keskustella uudelleen ja mitä pitäisi tehdä, jotta palkankorotus olisi mahdollinen.

Vaikka parempaa palkkaa toivoisi saman tien, Miettinen neuvoo kääntämään katseen jo valmiiksi tulevaisuuteen.

Kuvassa esimies antaa palautetta työntekijälle.
Neuvottelussa kannattaa nojata tunteiden sijaan faktoihin.Raila Paavola / Yle

Ei nyt vaan vuoden päästä

– Kehityskeskusteluissa haetaan pitkän tähtäimen tavoitteiden toteutumista ja niistä saatavaa palkkiota. Niinpä tilanteeseen on luontevaa leipoa palkankorotus, ylennys tai muu työtehtävien mielekkyyden parantuminen, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa ylennystoive kannattaa esittää vuosi etukäteen, ei saman tien. Neuvottelun aikana voidaan puhua yrityksen tavoitteista ja sopia niiden pohjalta työntekijälle omat tavoitteet, joiden toteutumisesta seuraa parempi palkka.

Vuosi kuluu nopeasti, ja kun tavoitteet on saavutettu, esimiehen on vaikea kieltäytyä palkitsemisesta.

On aika poistua neuvotteluhuoneesta.

Neuvottelun jälkeen

Palkkaneuvottelusta pitää saada mustaa valkoisella. Jos kehityskeskustelusta ei muuten jää kirjallista dokumenttia, esimiehelle voi lähettää sähköpostia itse ja kerrata puhutut ja sovitut asiat.

Savinko kannustaa työntekijöitä pyytämään palkankorotusta rohkeasti, jos asia vaivaa. Fiksusti käyttäytymällä tilanteessa ei ole mitään menetettävää.

– Jos ei heti mene nappiin, pitää antaa pölyn laskeutua ja miettiä myöhemmin uudestaan. Ettei palkasta muodostu mörkö, joka synkistää muuten mielekästä työtä, Savinko sanoo.