Korpelan kujanjuoksun ja Pirunpellon käsikirjoittaja Heikki Luoma kertoo: "Olen kuvannut ihmisiä ja heidän maailmaansa oman elämänkokemukseni ja näkemykseni antamalla viisaudella"

Käsikirjoittaja Heikki Luoman mukaan ihmisestä voi syntyä vahva mielikuva heti ensinäkemältä tai ensimmäisestä kuullusta repliikistä.

Heikki Luoma
Heikki Luoma
Käsikirjoittaja Heikki Luoma myöntää, että Korpelan kujanjuoksun kirjoittaminen oli melkoisen työläs rytistys. Yhteistyö ohjaaja Jukka Mäkisen kanssa rullaa vanhaan hyväksi havaittuun malliin.Anna Sirén / Yle

Luoma kertoo olleensa lähes neuroottinen ihmisten tarkkailija jo lapsuudestan saakka.

– Tuon kykyni tai luonnevikani vuoksi uskallan sanoa, ettei sarjoissani ole kahta samanlaista ihmistä, vaan jokainen sivuhenkilökin on oma ainutlaatuinen persoonansa.

Korpelan kujanjuoksun kolmas ja samalla viimeinen tuotantokausi alkoi Yle TV1: llä sunnuntaina. Luoma sanoo, että Korpelan kujanjuoksu, samoin kuin Pirunpeltokin vaati paljon faktatietojen etsimistä. Vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain selvittäminen teki Luoman sekä surulliseksi että vihaiseksi.

– Isojakin asioita on kuvattava pienten ihmisten kokemisen kautta. Vaahtopäinen paasaaminen jonkun asian puolesta ei johda mihinkään.

Jatkuvajuonisen 24 -osaisen tv-sarjan kirjoittaminen on valtavan iso työ ja siihen on Luoman mielestä suhtauduttava kuin Koskelan Jussi iskiessään ensimmäisen kuokaniskun suon vetiseen kamaraan.

– Ja tosta se lähtee! Oikotietä ei ole, mutta usein tiedän jo aloittaessani millaista loppua kohden mennään. Sanalla sanoen olen aina nöyrän innostunut, kun uuden käsikirjoituksen työstäminen alkaa.

Hyvää roolihahmoa voi rakastaa tai vihata

– Hyvä roolihahmo on elävä ihminen, jota voi rakastaa tai vihata. Hyvästä roolihahmosta alussa saatu mielikuva voi ja saa myös muuttua. Vaikka ihmisen perusluonne ei muutu, hänestä voi paljastua uusia asioita, jotka pakottavat katsojan tarkistamaan kantaansa.

Käsikirjoittaja muistuttaa, että niin se on myös oikeassa elämässäkin.

– Roolihahmon voi viedä lähelle uskottavuuden rajoja, mutta tuota rajaa ei saa ylittää joutumatta katsojien hylkäämäksi. Tragikoomisuus “puree” parhaiten, mutta sellaista roolihahmoa kirjoittaessaan täytyy ymmärtää se, ettei kukaan todellinen ihminen halua tuntea itseään naurettavaksi.

Luoma kertoo antaneensa jokaiseen tv-sarjaan aina täyden työpanoksensa.

– Ei omia lapsiaan voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Maailmassa ei ole kahta samanlaista ihmistä, ja kun olen tuonut noihin sarjoihini, sen ihmisiin oman ainutlaatuisen persoonani, olen samalla tuonut jotain uutta suomalaiseen tv-draamaan.

Käsikirjoittajalla on pakko olla huumorintajua.

– Jos kirjoittajalla itsellään ei ole huumorintajua, niin en ymmärrä millä keinoilla sellainen ihminen saisi katsojat nauramaan luomilleen ihmisille sydämellisesti ja myötätuntoisesti.

Jokainen tiukkapipoinen taiteen ymmärtäjä voi Luoman mielestä itse kokeilla, kuinka helppoa tai vaikeaa huumorin kirjoittaminen on.

– En ole koskaan laskenut montako roolihahmoa olen sarjoihini luonut, mutta toivon, että jokainen pieni sivuroolikin olisi oma ainutlaatuinen persoonansa. Jos siinä onnistumista mitataan kansansuosiolla, niin heti tulee mieleen muutamia hahmoja, sarjojen tyylilajista riippumatta: Kanttori Piiparinen, Varma G. Kylmälehto, Urmas Hakkarainen, Asseri Kantonen, Sutki, Kosti Sorjonen, Bruuno.

Naisrooleista Luomalle läheisimpiä ovat Maalaiskomedioiden Suvi ja Pirunpellon Anni Kantonen.

– Korpelan kujanjuoksu on vielä kesken, joten en halua asettaa heitä läheisyysjärjestykseen, etenkin kun tykkään jokaisesta niin omanlaisestaan roolisuorituksesta. Ohjaaja Jukka Mäkisen kyky valita rooleihin oikeat näyttelijät lähentelee mielestäni neroutta.

Yhteistyömme jatkuu

– Ohjaaja Jukka Mäkisen kanssa työskentely on ollut alusta saakka helppoa, jopa niin helppoa, että jonkun ulkopuolisen olisi ollut monesti vaikea uskoa meidän ideointipalaverejamme katsellessaan miesten tekevän töitä aivan tosissaan.

Luoma ja Mäkinen osaavat olla myös omapäisiä, kun sellaiseen käytökseen ilmenee tarve.

– Kertaakaan yhteistyö ei ole sen vuoksi karahtanut kuitenkaan kiville. Jukka on ollut paras mahdollinen ohjaaja kaikille yhteisille sarjoillemme.

Käsikirjoittaja Luoma paljastaa, että miesten yhteistyö jatkuu tavalla tai toisella, todellisten draamataiteen ymmärtäjien kauhuksi.

– Yhtään nykyistä kotimaista tv-sarjaa nimeämättä, on pakko sanoa, että jos niiden tekijöiden oma elämä on yhtä ilotonta ja pinnallista, kuin sarjojen antama kuva, niin surku tulee.

– Kenelle niitä tehdään ja kenen ehdoilla?

Käsikirjoittaja ihmettelee, miksi oikean elämän maku on niin usealla luovan työn tekijällä hukassa?

– Useimmiten tulee mieleen helpottunut ajatus, että tätä ei ole pakko katsoa. Katsojat äänestävät kaukosäätimellä, niin minäkin aika usein teen.