Äiti pelkäsi soittotutkintoja kuollakseen, mutta hänen lastensa ei enää tarvitse – uusi opetussuunnitelma armahtaa jännittäjät

Musiikin harrastajat voivat tästä syksystä alkaen todistaa etenemisensä muutenkin kuin säännöllisiä tutkintoja tekemällä.

Musiikkiharrastukset
Siiri Nieminen seisoo kotinsa terassilla.
Siiri Nieminen aloitti klarinetin soiton kolmosluokalla. Yksin esiintyminen ei ole Siirin mieleen, mutta yhteissoitto sitäkin enemmän.Sari Vähäsarja / Yle

Hannele Syri-Nieminen muistaa klarinetin kurssitutkinnoistaan lähinnä seinien värin, tilan ja tunteen.

– Jumankauta, mä en selviä tästä. Mä kuolen tänne.

Tuosta 3/3-tutkinnosta on yli 20 vuotta aikaa, mutta muisto on elävä. Tyttö jännitti esiintymisiä muutenkin, mutta tutkintopelko oli omaa luokkaansa. Muutaman hengen lautakunnassa istuva oma opettajakin näytti siinä tilanteessa pelottavalta.

– Eri asia olisi ollut, jos olisi saanut soittaa vaikka selin lautakuntaan – päässyt omaan kuplaansa, nauraa Syri-Nieminen nyt.

Hänen kaltaisensa voivat huokaista helpotuksesta, sillä tänä syksynä voimaan tullut taiteen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma poistaa arvosanat ja tasosuoritukset kokonaan. Jatkuvan arvioinnin periaatteessa opettaja seuraa ja kirjaa oppilaan etenemistä niin sanotun Taitotaulun avulla.

Uudistus koskee perustutkintoja 1, 2 ja 3 – vanhalta nimeltään kurssitutkinnot 1/3, 2/3 ja 3/3. Uudistuksessa on kahden vuoden siirtymäaika, jolloin oppilas voi suorittaa tutkintoja vanhaan tapaan, jos niin haluaaa.

Tyttären toinen tutkinto jäi tekemättä

Opetussuunnitelman uudistus sopii paremmin kuin hyvin myös Syri-Niemisen perheelle, jossa kaksi tyttöä on seurannut äidin klarinettiharrastuksen polkua.

Perheen vanhempi tyttö Siiri Nieminen aloitti soiton kolmosluokalla. Omista kokemuksistaan Hannele Syri-Nieminen ei tytölle tietenkään kertonut. Siiri on myös kova jännittäjä, ja äiti sai olla huolissaan myös tytön selviämisestä.

– Mietin, saanko hänet sinne ollenkaan. Sitten tyttö oli ihan, että joo mitäs tässä.

Ensimmäinen tutkinto kuitenkin riitti, sillä jännitys vaivasi tyttöäkin.

– Aika paljonkin. Tuli vähän huono olo. Esiintymisessä pelottaa kai se, että epäonnistuisi, sanoo Siiri Nieminen.

Keväälllä piti suorittaa seuraava tutkinto, mutta siitä tytär kieltäytyi. Säestystunnit olivat jääneet vähiin – ja lähellä häämötti jo muutoksen tuoma mahdollisuus päästä tutkinnoista kokonaan.

– Noin minäkin olisin tehnyt, nauraa äiti.

Hannele Syri-Nieminen istuu keittiön pöydän ääressä.
Hannele Syri-Nieminen muistaa yhä, että asteikot ja primavista menivät tutkinnoissa parhaiten. Eniten jännityksestä kärsivät varsinaiset kappaleet.Sari Vähäsarja / Yle

Opettaja seuraa nyt oppimista jatkuvasti

Kurssitutkintojärjestelmässä lapsi tai nuori soitti useampihenkiselle, opettajista koostuneelle lautakunnalle asteikot, etydit, pari teosta ja prima vistan eli ennen näkemättömän sävellyksen. Lautakunta antoi tutkinnosta numeroarvosanan ja myös suullista palautetta.

Nyt opetuksessa siirrytään jatkuvan arvioinnin periaatteeseen, jossa opettaja seuraa ja kirjaa oppilaan etenemistä. Sitä varten hänellä on niin sanottu Taitotaulu, kertoo apulaisrehtori Pasi Ojala Keski-Pohjanmaan konservatoriosta.

Keski-Pohjanmaan konservatoriossa yhdeksän pilottiopettajaa on kokeillut uutta systeemiä jo viime lukuvuoden ajan. Sekä oppilaalla että huoltajalla on linkki pilvipalvelussa oleviin tietoihin, joita opettaja täydentää joka tunnin jälkeen.

Oppilas ja huoltaja voivat esimerkiksi käydä katsomassa tunnilla kuvatun videon siitä, miten kappale sujui kaksi kuukautta aiemmin. Samalla soittaja pääsee seuraamaan havainnollisesti, miten soitto edistyy. Muutoksessa korostetaankin myös oppilaan itsearviointia.

Ojala myöntää, että uudistuksessa on hankaluutensakin. Osassa opettajista se herättää varmasti vastarintaa. Iso muutos voi olla turhauttava myös sellaisille opettajille, joilla on vain muutama oppilas. Tuntiopettajat eivät edes saa omaa iPadia, jolla kirjata oppilaan etenemistä, vaan he saavat tietokoneen käyttöönsä opetuspäivän ajaksi.

Musiikkiharrastus jatkuu, sooloja vältellen

Kokkolalainen Hannele Syri-Nieminen soitti klarinettia kymmenen vuotta ja suoritti kaikki kolme perustutkintoa. Muista esiintymisistä hän kieltäytyi niin pitkälle kuin pystyi. Tutkintotilanteessa soitto kärsi jännityksestä.

– Aivan suu kuivana yritti puhaltaa, ja sehän katkoi soittoa. Kyllä minä koen, että se meni huonommin kuin kotona olisi mennyt.

Siiri Nieminen sanoo, että jännitys lievenee hiljalleen esiintyminen esiintymiseltä. Silti hänelläkin soiton taso kärsi tilanteesta:

– Ehkä se vähän huonommin meni, mutta ei pahasti.

Mitään traumoja tutkinnoista ei ole jäänyt eikä jännitys vaikuttanut Hannele Syri-Niemisen harrastamiseen: musiikki on pysynyt elämässä mukana, ja kuoron riveissä on kulunut vuosia. Esiintyminen ei puhuessa jännitä, mutta laulamisessa on rajansa.

– En suostu laulamaan sooloja! Jännitys vain pilaisi koko nautinnon.