Professori Anu Kantola vihaisuuden lisääntymisestä: Kun ihmisten identiteetit murenevat, heistä voi tulla vihaisia

Vihaisuuden nousu länsimaissa liittyy talouden globalisaatioon ja rakennemuutokseen.

yhteiskunta
Anu Kantola
Stina Tuominen / Yle

Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola saa medialta monesti sentyyppisiä tiedusteluita, että mitä mieltä olet, kun Sipilä on sanonut näin.

–Ai jaa, en ole kuullutkaan. Paljon tulee sellaisia kysymyksiä, joihin ei ole mitään järkevää sanottavaa, koska ei askaroi sellaisten asioiden kanssa, Kantola miettii.

Missä professorin mieli sitten askartelee?

– Kun ajattelee 1980-luvulta tähän päivään, niin ei varmaan voinut kuvitella millainen maailma on tänään. Tässä tulee yllätyksiä koko ajan.

– Neuvostoliitto hajosi, Eurooppaan ilmestyi suuri määrä uusia kansallisvaltioita, syntyi Eurooppa-projekti. Ja nyt tämä vastaisku globalisaatiolle, Trump ja Brexit.

“Trumpilla on oma ääni, johon voi samastua ja ihastua”

Kantolan pyrkimys ymmärtää isoja kehityskulkuja on huomattu. Hän nousi A-studion kyselyssä maan merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon.

– En ole kovin dogmaattinen tai ohjelmallinen ajattelija. Pitää pysyä avoimena todellisuudelle, Kantola kuvaa ajatteluaan.

– Se on kiinnostavinta, kun tapahtuu jotain uutta ja erikoista ja yrittää ymmärtää sen dynamiikkaa.

Kuten nyt presidentti Trump.

– Yritän ymmärtää sisältäpäin sitä logiikkaa, mikä pettymys siellä on taustalla, mistä se nousee. Jokaisella asialla on sisäinen mieli.

– Trumpilla on oma ääni, johon voi samastua ja ihastua. Trump on palauttanut kannattajilleen toimijuuden ja oman äänen politiikkaan. Politiikkahan on ollut paljon järjestelmän säätöä ja hiomista.

– Eikä Trump välitä skandaaleista. Ne ovat hänen kannattajilleen merkki siitä, että hän kykenee uhmaamaan ketä tahansa. Kaikki on mahdollista eikä mikään ole lukkoonlyötyä, kun hän on liikkeellä.

Anu Kantola
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola.Rinna Härkönen / Yle

“Miten erilaisissa todellisuuksissa elämme”

Nyt puhutaan paljon kuplista, joissa elävät ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Kuplia on ollut ennenkin.

Kantola on tehnyt väitöskirjan 1990-luvun alun lamasta. Hän joutui silloin itsekin työttömäksi.

–Joku professori sanoi minulle silloin, että hän ei huomannut koko 1990-luvun lamaa, koska oli koko ajan töissä.

– Kun muistan, miten lama romahdutti minun elämäni, niin olin aivan hämmästynyt, miten erilaisissa todellisuuksissa elämme.

Poliitikotkin voivat olla huomaamatta tai ymmärtämättä toisia todellisuuksia, mutta se ei niitä yhteiskunnasta poista.

– Tavalla tai toisella se iskee takaisin, jos jotakin ryhmää ei oteta huomioon.

Kantola viittaa esimerkiksi Brexitiin. Suomessa voi miettiä perussuomalaisten nousun syitä.

Sosiologi Risto Alapuro on esittänyt, että taistolaisuus kumpusi vuoden 1918 sisällissodan kokemuksista.

– Et voi voittaa sisällissotaa niin, että toiset hiljennetään täysin. Hävinneiden vaiennetut kokemukset ponnahtavat yhteiskunnassa esiin tavalla tai toisella, kun menee muutama kymmenen vuotta, Kantola sanoo.

“Ihmiset menettävät identiteettinsä ja tulevat vihaisiksi”

Vihaisuus näyttää lisääntyneen – ainakin jos seuraa somekeskusteluita. Mistä se johtuu?

Kantola vetää nyt tutkimusprojektia nimeltä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat, jossa tutkitaan kansalaisuuden muutoksia.

– Haastattelemme eri ryhmiä ja kysymme, mikä on heidän “syvä tarinansa”. Tarina joka tuntuu heistä todelta, vaikka se ei välttämättä aina pitäisi paikkansa. Yritämme samalla selvittää, ketkä ovat vihaisia ja pessimistisiä ja kenellä on uskoa tulevaisuuteen.

Vihaisuuden nousu länsimaissa liittyy talouden globalisaatioon ja rakennemuutokseen.

– Keskikastin vakaat ammatit vähenevät. Moni ihminen menettää ammattinsa. Suomessa pyyhkii samalla iso muutto maalta kaupunkeihin, Kantola kuvaa.

Kun ihmisten identiteetit murenevat, heistä tulee usein vihaisia.

–Lähdetään etsimään syyllisiä tai yritetään palauttaa vanhaa maailmaa.

Vaikuttaa siltä, että myös monet muut kuin työnsä ja ammattinsa menettäneet ovat tulleet vihaisiksi.

– Tästä on erilaisia tutkimuksia ja teorioita maailmalla. Yksi on, että he ovat varttuneempia keskiluokkaisia miehiä, jotka ovat menettäneet hallitsevan aseman kulttuurissa. Suomessa tutkimus vielä puuttuu.

Erilaiset arvomaailmat törmäävät nyt päivittäin rajusti Suomessakin. Ihmisiä jakaa entistä enemmän myös liberaalisuus ja konservatiivisuus kuin perinteinen vasemmisto ja oikeisto.

–Yhdysvalloissa konservatiivien ja liberaalien jako on nimenomaan keskiluokan jako. Siellä enemmistö väestöstä on leimautunut keskiluokkaan jo 1950-luvulta lähtien.

“Huippuajattelu tekee enemmistöstä häviäjiä”

Kantolan mielestä Suomessa ei kyetä antamaan nyt kovin hyviä vastauksia siihen, mitä murentuneen identiteetin tilalle – vastausta siihen, kuka olen ja mihin kuulun.

Kantolan mielestä keskustelu aktiivimallista on esimerkki siitä.

– Siinä oli mielestäni paljolti kyse identiteetistä – siitä, onko meillä kaikilla oikeus olla kunnon kansalaisia. Aktiivimallissa oli vahva moraalinen ajatus, että ihmiset eivät edes yritä saada töitä, ja se tietenkin osuu työttömäksi joutuneen ihmisen jo muutenkin kovilla olevaan identiteettiin.

Anu Kantola
Anu Kantola kysyy, onko Suomeen syntymässä uusi alaluokka.Rinna Härkönen / Yle

Kantola ei ole huumaantunut kaikkialle levinneestä huippuajattelusta.

–Huippuajattelussa on tärkeintä saada joku huipulle. Mutta jos yksi on huipulla, niin 99 ei ole. Voittajien ja huippujen korostaminen on yhteiskunnallisena aatteena ongelmallinen, koska se tekee enemmistöstä häviäjiä.

Yhteiskunnan toimintakykyä ja yhteenkuuluvaisuutta voi nakertaa pikkuhiljaa moni ilmiö.

Jopa 70 000–80 000 nuorta elää yhteiskunnan järjestelmien ulkopuolella. Suurten kaupunkien lähiöissä on alhainen äänestysprosentti. Osa maaseudusta tyhjenee. Koulut eriytyvät hyviin ja huonoihin.

Kantola nostaa kolme kysymystä:

Onko meille syntymässä uusi alaluokka? Onko meille syntymässä globaali yläluokka? Mitä keskiluokka tekee – sitoutuuko se vielä veronmaksuun?

– Ajattelen yhteiskuntatieteilijänä, että yhteiskunnassa pitäisi kyetä pitämään kaikki mukana. Jos kaikki ovat mukana, silloin myös kaikki voittavat taloudellisesti ja poliittisesti.

“Olemme kauhean hyviä painamaan pakkoraossa”

Pieni kansa painii tavallaan jatkuvasti sen kanssa, miten säilyttää elinvoimansa.

– Kun katsoo ulkopuolelta, niin Suomi on hirveän pieni kielialue ja kulttuuri, professori Anu Kantola sanoo.

Yliopistot rakensivat ennen Suomea. Nyt tieteentekijät rakentavat omaa uraa maailmalla, ja tieteen kieli on Suomessakin pitkälti englanti.

– Olisi tärkeää, että Suomessa syntyisi kiinnostavia ideoita ja projekteja. Että myös nuoret ja lahjakkaat ihmiset haluaisivat jäädä tänne.

1900-luku oli rankka vuosisata suomalaisille: kansalaissota 1918, toinen maailmansota ja suomettumisen aika.

– Ensiksi pistettiin punaiset hiljaisiksi, sitten tuli toinen maailmansota ja sen jälkeen pistettiin valkoiset hiljaisiksi, Kantola kuvaa.

– Olemme kauhean hyviä painamaan pakkoraossa. Mutta sitten jos pitäisi olla vielä onnellisiakin, tulee raivo, että se on jo liikaa vaadittu.

– Jos saisi vähän löysättyä sitä pantaa. Miten suomalaisuutta saisi avattua joustavammaksi ja kevyemmäksi niin, että se säilyisi kiinnostavana, Kantola pohtii.

“Voisiko suomalaisuus imuroida vaikutteita?”

Suhtautumisessa maahantulijoihin suomalaisilla tuntuu olevan ratkaisematon ristiriita.

– Toisaalta suomalaiset ovat kauhean hyviä tulemaan ihmisten kanssa juttuun. Jos maaseudulle tuli ulkomaalainen, oltiin vieraanvaraisia ja solkattiin englantia, Kantola muistelee.

Siksi jyrkkä suhtautuminen maahanmuuttoon ja pakolaisiin on tuntunut Kantolasta oudolta.

– Ymmärrän kyllä, että se on globalisaation vastaliike, että halutaan jotenkin pysäyttää liian pitkälle mennyt kehitys.

– Eihän tämä pakolaiskriisi 2015 ollut paras tapa hoitaa maahanmuuttoa. Että tulee paljon ihmisiä yhtäkkiä. On selvää, että sellainen tilanne aiheuttaa vastustusta.

Kantolan mielestä Suomi ei voi sulkea rajojaan. Jo senkin takia, että väki vähenee Suomessa laajoilta alueilta.

– Kansallisaate on maailman kansainvälisin aate, joka joustaa ja venyy. Niin pitäisi suomalaisuudenkin, kun väki vähenee.

Kantola pohtii, voisiko suomalaisuus olla avoimempi aate, joka imuroisi sisäänsä erilaisia vaikutteita. Se tuntuu isolta askeleelta etnisesti yhdenmukaisessa maassa.

– Täytyisi tehdä näkyväksi, että tällainen prosessi on liikkeellä. Tehdä maahantulijoita näkyväksi, että mitä he ajattelevat ja tekevät.

Anu Kantola
Anu Kantolan mielestä suomalaisuuden tulisi joustaa kun väki vähenee.Rinna Härkönen / Yle

“Jatkuva tuohtumus on vähän tylsä tapa keskustella”

Suurelle yleisölle Anu Kantola on tullut tunnetuksi muun muassa Helsingin Sanomien kolumneista.

Yhteiskunnallista keskustelua käydään nykyään paljon sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä.

– Olen siellä aika vähän, koska olen kiinni töissä ja Twitter vaatii läsnäoloa ja nopeita kuittauksia, Kantola sanoo.

Twitterissä syntyy usein niin sanottuja somekohuja, jotka nousevat perinteiseen mediaan.

– Yksi nykyisen julkisen keskustelun muoto on, että aina pitää olla joku kohu. Täytyy annostella kuinka monesta asiasta jaksaa tai ehtii olla tuohtunut. Jatkuva tuohtumus on vähän tylsä keskustelun moodi.

– Mutta kyllä some tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia. Voi ajatella, että kellä tahansa on mahdollisuus nousta merkittäväksi ajattelijaksi ja siellä liikkuu todella kiinnostavia ajatuksia.