Totuudenetsijä Ilkka Niiniluoto ennusti oikein: "Informaatiokohina kasvaa enemmän kuin aito tieto"

On hämmentävää, että ihmiset näyttävät hyväksyvän valehtelun, filosofi Ilkka Niiniluoto sanoo.

yhteiskunta
Ilkka Niiniluoto
Stina Tuominen / Yle

Ilkka Niiniluoto alkoi opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa Helsingin yliopistossa vuonna 1964.

– Muistan kun tulin yliopistolle ja menin Porthanian vessaan. Ihmettelin, miten opiskelijat voivat kirjoittaa näin törkeitä juttuja seinille, akateemikko Niiniluoto kertoo.

Muisto tulee Niiniluodolle mieleen, kun hän puhuu niin sanotusta totuudenjälkeisestä ajasta ja sosiaalisen median vihapuheesta.

– Se on ehkä vähän dramaattinen vertaus, mutta ihminen yksin ollessaan nimettömästi voi keksiä kaikenlaisia törkeyksiä, joista esimerkkinä ovat nämä vessojen seinäkirjoitukset.

Niiniluoto nousi kärkeen A-studion kyselyssä maan merkittävimmistä ajattelijoista. Nyt filosofi kertoo ajattelustaan.

“Totuudet eivät ole valmiina ihmisen mielessä”

Matematiikka vaihtui filosofiaan, ja Niiniluodosta tuli käsiteanalyytikko. Hän on tutkinut lähes koko uransa totuuden käsitettä ja mitä tarkoittaa, kun tiede edistyy.

– Pidän itseäni totuuden etsijänä.

Totuutta pitää etsiä, koska totuudet eivät ole valmiina ihmisen mielessä, josta ne saadaan esiin mietiskelyllä – kuten keskiajalla ajateltiin.

– Ajattelu on uusien kokemusten etsimistä, päätelmien tekemistä ja siinä mielessä tiedon etsimistä.

Niiniluodon mukaan tiede voi olla lähellä totuutta, vaikka se ei ole täsmällisesti ja täydellisesti totta. Tiede tarkentaa aikaisempia tuloksia, korjaa niitä, osaa kysyä uusia asioita, etsii uutta tietoa.

– Tämä on se ajattelukehikko, jota yritän soveltaa omassa elämässäni ja tutkimuksessani.

Ilkka Niiniluoto
Ilkka Niiniluoto on ollut Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori, rehtori ja kansleri.Sasha Silvala / Yle

Tietoyhteiskunnasta totuudenjälkeiseen aikaan

Ilkka Niiniluoto kuuluu osallistuvien suomalaisten filosofien perinteeseen.

Georg Henrik von Wright on esikuva siinä, että voidaan yhdistää ankara tieteellinen filosofia ja filosofia kulttuurikritiikkinä.

Nyt totuudenetsijän päällimmäisiä huolia on totuudenjälkeinen aika.

Siitä alettiin puhua laajemmin vuonna 2016 Britannian Brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan.

Niiniluoto muistelee presidentti Trumpin virkaanastujaispuhetta tammikuussa 2017.

– Amerikkalainen itsekäs miljardööri, joka edustaa todellista talouseliittiä, sanoi että nyt kun olette valinneet minut, kaikki valta on siirtynyt teille.

Totuudenjälkeisyys tarkoittaa Oxfordin englanninkielen sanakirjan mukaan "olosuhteita, joissa objektiiviset faktat vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen vähemmän kuin tunteisiin ja henkilökohtaisiin vakaumuksiin vetoaminen".

“Informaatiokohina kasvaa enemmän kuin aito tieto”

Totuudenjälkeistä aikaa pohtiessaan Ilkka Niiniluoto palaa 1980-luvulle.

Suomessa tuli silloin muotiin puhua tietoyhteiskunnasta, kun tietotekniikka yleistyi. Syntyi vaikutelma, että olemme siirtymässä tiedon hallitsemaan yhteiskuntaan.

Niiniluoto epäili sitä.

Hän kirjoitti kirjan Tieto, informaatio ja yhteiskunta. Filosofi huomautti, että tietoyhteiskunta on käännetty Suomessa väärin termistä “information society”.

Platonin mukaan tieto tarkoittaa tosia perusteltuja käsityksiä maailmasta, kun taas informaatio voi olla totta tai epätotta.

Niiniluoto ei ollut vakuuttunut, että uusi tietotekniikka lisäisi aidon tiedon osuutta yhteiskunnassa.

– Ennustukseni oli, että muu informaatiokohina kasvaa vielä enemmän.

On jännittävä sattuma, että vuosi Niiniluodon kirjan julkaisemisesta keksittiin nykyisenkaltainen internet.

“Syntyy kuplia, joissa ihmiset torjuvat tietoa”

Internet räjäytti mahdollisuudet jakaa ja saada informaatiota. Se on näyttänyt toteuttavan Niiniluodon ennustuksen.

– Sitä en osannut ennustaa, miten sosiaalisesta mediasta tulee vihapuheen kanava.

Totuudenjälkeinen aika on Niiniluodon mukaan erityisesti sosiaalisessa mediassa ja niin sanotussa valemediassa rehottava ilmiö.

– Sosiaalinen media ja valemedia antavat entistä suuremmat mahdollisuudet virheellisen tiedon välittämiseen ja ihmisten harhaanjohtamiseen ja hallitsemiseen väärällä tiedolla.

– Syntyy kuplia, joissa ihmiset torjuvat sellaista tietoa tai informaatiota, joka on vastakkaista heidän pinttyneille uskomuksilleen ja käsityksilleen.

Tämä on Niiniluodon mukaan levinnyt myös politiikkaan.

– Poliittiset johtajat voivat etsiä itselleen suosiota esittämällä suoranaisia valheita.

Niiniluodon mielestä filosofitkin voivat katsoa peiliin.

Hän muistuttaa, että Ranskassa alkoi 1980-luvulla postmodernistinen filosofinen suuntaus. Sen mukaan maailma on pirstoutunut hajanaisiksi kielipeleiksi, on luovuttava yhtenäisistä arvoista ja totuuden käsite on hylättävä.

– Varmaankin murros politiikassa ja mediassa johtuu osittain tällaisista ideologisista virtauksista, jotka ovat osaltaan nousseet filosofian sisällä. On äärirelativismia, ei ole mitään objektiivista totuutta. Kaikki palautuu vain siihen, mitä uskomme ja mitä mieltä olemme.

Ilkka Niiniluoto
Akateemikko Niiniluodon mielestä valistuksen ihanne on uhattuna.Sasha Silvala / Yle

“On hämmentävää, että ihmiset näyttävät hyväksyvän valehtelun”

Totuudenjälkeisen ajan käsitteen voi kyseenalaistaa –ainakin kovin kirjaimellisesti otettuna.

Onko joskus todella vallinnut totuuden aika? Onko totuudesta arvona nykyaikana todella luovuttu laajasti?

– On varmasti totta, että totuus ei ole täydellisesti vallinnut. Mutta meillä on ollut totuuden ihanne valistuksesta lähtien, Niiniluoto vastaa.

Valistuksen ihanne 1600–1700-luvulla oli, että ihmisen on päästävä harhakäsityksistään ja taikauskoistaan eroon tutkimuksen ja tieteen avulla.

Erityisesti tiede ja journalismi ovat sitoutuneet tämän ihanteen hengessä etsimään totuutta.

– Etsitään ja välitetään totuudenmukaista tietoa. Jos erehdytään, niin korjataan. Julkinen tiedonetsintä ja -välitys on ollut keskeinen osa länsimaista demokraattista järjestelmää.

Niiniluodon mukaan tiede on kyennyt aika hyvin ylläpitämään rehellisyyttä ja reiluutta koskevat eettiset periaatteensa.

Totuuden ihanne on joutunut vaakalaudalle erityisesti sosiaalisessa mediassa, niin sanotussa valemediassa ja myös politiikassa.

– Se että ihmiset jotenkin hyväksyvät sen, on minusta hämmentävää. Vaikka Trump on jäänyt varmasti satoja kertoja kiinni valheesta, se ei silti heikennä hänen asemaansa.

Niiniluoto myöntää, että sosiaalisia kuplia on ollut aina. Mutta nyt sosiaalinen media vahvistaa kuplien vaikutusta, koska se tavoittaa helposti niin valtavasti ihmisiä.

Niiniluodon mielestä kyse ei ole mistään vaarattomasta muoti-ilmiöstä, vaan koko valistuksen ihanne on uhattuna.

– Tieteen ja yliopistojen tehtävä on taistella totuuden puolesta, jotta ei luisuta välinpitämättömyyteen.

Niiniluoto pitää Suomen tilannetta silti kohtalaisen hyvänä.

– Juuri oli uutinen, että Suomessa luotetaan kaikista maista eniten julkiseen lehdistöön. Suomessa media on varsin hyvin säilyttänyt asemansa.

“von Wright kyseenalaisti länsimaisten yhteiskuntien edistymisen”

Niiniluoto julkaisi historiantutkija Tuomas Heikkilän kanssa pari vuotta sitten kirjan humanistisen tutkimuksen arvosta. Se oli taisteluhuuto humanismin puolesta.

A-studion kyselyssä Suomen merkittävimmistä ajattelijoista humanistit jäivät taloustieteilijöiden varjoon.

– Humanistien pitäisi ottaa oma paikkansa kansakunnan keskustelussa vahvemmin kuin he nykyisin tekevät, Niiniluoto sanoo.

Jukka Uotila / AOP
Ilkka Niiniluodon mielestä ilmastonmuutos uhkaa nyt pahiten ihmiskunnan edistymistä.Jukka Uotila / AOP

Palaamme Georg Henrik von Wrightiin (1916–2003), 1900-luvun tunnetuimpaan suomalaiseen filosofiin.

– Hän oli hyvin tiukka ja analyyttinen filosofi, käsiteanalyytikko ja uusien logiikan järjestelmien kehittäjä. Toisaalta hän oli filosofinen ja yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja, joka otti paljon kantaa ajankohtaisiin asioihin, Niiniluoto kuvaa.

– Ennen kuin vihreys oli mikään poliittinen aate, hän toi esiin huolen ihmisen luontosuhteesta.

Von Wright meni kulttuurikritiikissään niin pitkälle, että hän kyseenalaisti länsimaisten yhteiskuntien edistyksen kokonaan.

– Hän sanoi 1980-luvulla, että vaikka ihailee tieteen saavutuksia, hän joutuu kyseenalaistamaan tieteellis-teknisen elämänmuodon sen haittavaikutusten vuoksi.

“Meillä on mahdollisuus kääntää vielä kurssi”

Niiniluoto ei jaa von Wrightin syvää pessimismiä. Niiniluodon oma elämänkaari, toisen maailmansodan jälkeinen pitkä rauhankausi, on ollut hänestä hyvää edistymisen aikaa.

– Ehkä parhaina esimerkkeinä ovat pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat, jotka menestyvät hyvin kansainvälisissä vertailuissa kuten YK:n inhimillisen kehityksen indekseillä.

Pahiten ihmiskunnan edistymistä uhkaa Niiniluodon mielestä nyt ilmastonmuutos.

– Skenaariot muutaman vuosikymmenen päähän ovat tosi ankeita, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä. Ympäristön laatu, elämän laatu, sosiaalinen järjestys – kaikki on romahtamassa.

– Von Wrightin pessimismiin ehkä kuuluisi, että ilmaston lämpenemisen myötä ihminen turmelee luonnon ja vasta sitten syntyy käänne.

Niiniluoto uskoo, että kurssi voidaan kääntää ajoissa. Hän on ryhtynyt itsekin vaikuttamaan asiaan.

Filosofi on Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksessa.

– Sen idea on aktivoida kansalaisia vastustamaan ilmastonmuutosta.

Yhdistys korostaa, että kaksi kolmannesta Suomen hiilipäästöistä syntyy yksityisten kotitalouksien kulutuksesta.

– Jos kansalaiset saadaan muuttamaan ruokatottomuksia, lämmitysjärjestelmiä, jätteiden käsittelyä ja liikkumista, se vaikuttaa jo hyvin paljon.

Myrskyvaroitus on kehittänyt ilmastolupauksen. Sen tehnyt lupaa puolittaa oman hiilijalanjälkensä johonkin tavoiteaikaan mennessä.

– Se on saatu markkinoitua ihan YK:n tasolle suomalaisena aloitteena.

Kuka sinun mielestäsi on suuri suomalainen ajattelija? Vastaa kyselyyn!