Näin tähtiajattelijoiden valintoja perusteltiin – "Bengt Holmström puhuu taloudesta niin että taviskin ymmärtää"

A-studion merkittävimmät ajattelijat -kyselyyn vastasi vajaat 140 suomalaista eri alojen edustajaa. Lähes puolet heistä oli tieteen edustajia. Miten vastaajat perustelivat ehdotuksiaan?

A-studio
Suuret ajattelijat
Stina Tuominen / Yle

Taloustieteen professori Bengt Holmström nousi A-studion kyselyssä Suomen uudeksi tähtiajattelijaksi. Hän jakoi ykköstilan filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluodon kanssa.

Holmström on ollut kansainvälisesti arvostettu taloustieteilijä jo pitkään. Taloustieteen Nobel-palkinto nosti hänen arvonsa Suomessakin kattoon.

Vaikka Holmström on asunut vuosikymmeniä Yhdysvalloissa, hänen yhteytensä Suomeen ovat vahvat. Hänen arvostustaan ei vähennä se, että nobelisti on tärkeilemätön ja hauska mies.

A-studion kyselyssä Holmströmin todettiin olevan oman alansa maailman huippu, mutta myös ymmärrettävä ja oivaltava yhteiskunnallinen keskustelija.

–Bengt Holmström puhuu taloudesta niin että taviskin tajuaa, yrittäjä Lenita Airisto totesi.

Bengt Holmström on taloustieteen professori MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) Yhdysvalloissa. Hän sai taloustieteen Nobelin-palkinnon vuonna 2016 yhdessä Oliver Hartin kanssa.

“Bengt Holmström on tarkkaavainen näkijä”

– Holmström ei ole saanut syyttä Nobel-palkintoa. Hänen uraauurtava sopimusteoreettinen ajattelunsa on sovellettavissa oikeastaan mihin tahansa suhteisiin ja neuvotteluihin. Hän on myös tarkkaavainen näkijä. Vahvan ajattelunsa puitteissa hän kykenee ottamaan kantaa ja on kiinnostunut "kaikesta", entinen Nokia-johtaja, professori Anssi Vanjoki arvioi.

Bengt Holmström
Stina Tuominen / Yle

–Holmström on helposti lähestyttävä ja tyyliltään arkisen liioittelematon, mutta hänen ekonomistinen kompetenssinsa on tietenkin raudanluja. Hänen teesinsä kannusteista, moraalikadosta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä ovat huipputärkeä ajatuskehikko. Ne ovat hieno kontribuutio myös politiikan ja esimerkiksi populismin tulkinnassa, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Matti Apunen luonnehti.

“Ilkka Niiniluoto jatkaa suomalaisen filosofian osallistuvaa suurlinjaa”

Ilkka Niiniluoto
Stina Tuominen / Yle

Akateemikko Ilkka Niiniluoto on toiminut Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina sekä yliopiston rehtorina ja kanslerina.

– Viimeinen suuri suomalainen filosofi, luonnehti Cargotecin hallituksen puheenjohtaja, filosofian tohtori Ilkka Herlin.

–Laaja-alainen, valtiomiesmäinen sivistysajattelija, joka jatkaa suomalaisen filosofian osallistuvaa suurlinjaa Snellmanista Eino Kailaan, Oiva Ketosen ja G. H. von Wrightin kautta nykyhetkeen, filosofi Esa Saarinen kuvasi.

–Kansainvälisesti arvostettu tieteen olemuksen ja tieteellisen ajattelun tutkija. Rakastaa totuutta ja on pohtinut sen saavuttavuutta. Keskeinen henkilö yliopistojen kehittämisessä. Osallistunut aktiivisesti tieteellistä tutkimusta, koulutusta ja oppimista koskevaan keskusteluun. Monissa kirjoissaan hän on tähdentänyt sivistyksen ja humanistisen perinteen merkitystä tulevaisuuden tekijöinä, arvioi eräs vastaaja Niiniluodon ansioita.

“Sixten Korkman näkee talouden renkinä”

Sixten Korkman
Stina Tuominen / Yle

Taloustieteilijä Sixten Korkman on vaikuttanut monissa yhteiskunnallisissa rooleissa. Hän saikin A-studion ajattelijakyselyssä kannatusta tasaisesti eri alojen edustajilta.

Vastaajat ylistivät Korkmanin kansantajuisuutta, laaja-alaisuutta ja sivistystä.

–Kansantajuinen ja konkreettinen hyvinvointi- ja talouspolitiikan asiantuntija. Myös esiintyjänä loistava, toimittaja Marja Tyynismaa luonnehti.

–Korkman erittelee talouden riippuvuuksia monipuolisesti ja osaa asettaa talouden osaksi yhteiskuntaa. Tässä mielessä hän on poikkeuksellinen ekonomisti. Hänen näkökulmansa on kriittinen, hyvin perusteltu ja uusia ajatuspolkuja tarjoava. Hän näkee talouden renkinä eikä isäntänä, aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki kuvasi.

–Sixten Korkman tuo keskusteluun tulokulmia aiheisiin, jotka eivät ole helpoimpia, kuten sukupolvien välinen eläkkeiden tasa-arvo tai kuinka suuret haasteet meitä odottavat 2020-luvun lopulla, start-up-sijoittaja Kim Väisänen sanoi.

“Osmo Soininvaaraa ei tunnu ideologia rajoittavan”

Osmo Soininvaara
Stina Tuominen / Yle

Valtakunnan aktiivipoliitikkoja ei ajattelijoiden listan kärkeen kivunnut. Vihreiden entinen kansanedustaja, tietokirjailija Osmo Soininvaara sinne kelpuutetiin.

–Soininvaaran blogi on Suomen korkeatasoisin yhteiskunnallisen keskustelun foorumi, aerosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki perusteli.

– Koska Soininvaaraa ei ideologia tunnu juuri rajoittavan, hän päätyy yleensä järkeviin ehdotuksiin ja oikeaan ymmärrykseen, teknillisen fysiikan professori Risto Ilmoniemi arvioi.

– Osmo Soininvaara on johtava suomalainen ajattelija ainutlaatuisen laaja-alaisena ja analyyttisenä kirjailija-keskustelijana. Hän tarttuu viileän metodisesti yhteiskunnan vaikeimpiin ongelmiin tarjoten niihin ennakkoluulottomia ratkaisuja. Samalla hän edustaa vastakohtaa köyhtyvälle keskustelukulttuurille, entinen pääministeri Paavo Lipponen luonnehti.

“Pentti Linkola on ollut paljon aikaansa edellä”

Pentti Linkola
Pentti Linkola.Stina Tuominen / Yle

Pienenä yllätyksenä voi pitää, että Pentti Linkola nousi yhä merkittävimpien ajattelijoiden listan kärkeen.

Linkola ei ole enää viime vuosina osallistunut näkyvästi julkiseen keskusteluun. Hänen toiveensa väestönkasvun väkivaltaisesta hillitsemisestä on myös tuomittu.

Vaikka vastaajat eivät Linkolan kaikkia ajatuksia hyväksyneetkään, hänen katsottiin kuitenkin vaikuttaneen merkittävästi ja kestävästi suomalaisten ekologiseen heräämiseen.

–Linkola on kaikessa äärimmäisyydessään ollut tärkeä ihmisten ympäristöomatunnon herättäjä. Hän nostaa esiin vaikeita kysymyksiä, joita nykypäivän ylenpalttisuudessa kylpevä ihminen ei haluaisi edes ajatella. Hänellä teot vastaavat puheita ja ajatuksia, solubiologian professori Johanna Ivaska arvioi.

– Pentti Linkola on koko 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita. Ekologisuutta korostaessaan hän on ollut paljon aikaansa edellä. Oppineisuutta hänelle on tullut käytännön elämän ja työn kautta, tutkimusjohtaja Juho Rahkonen perusteli.

– Hän on jo vuosikymmeniä sitten ymmärtänyt sen, mitä ihmiskunnalla on edessä, kirjailija Leena Krohn arvioi.

"Anu Kantola tavoittaa pintatason trendit ja syvävirtaukset”

Anu Kantola
Stina Tuominen / Yle

Kärkiajattelijoiden nuorin – ja korkeimmalle noussut nainen – on Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola.

–Yhteiskunta tarvitsee avarakatseisia ja viisaita vaikuttajia, ei paasaajia tai yhden totuuden esittäjiä. Yhä tärkeämpää on, että ajattelijat osaavat asettua toisen näkökulmaan ja hyväksyvät erilaisen ajattelutavan, elokuvaohjaaja, elokuvaohjauksen professori Saara Saarela perusteli Kantolan valintaa.

– Anu Kantola pohtii viestintää ja maailman hahmottamista ihailtavan selkeästi. Hän puhuu sananvapaudesta viisaasti ja kuvia kumartelematta. Hän on aito ajattelija, aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki totesi.

–Anu Kantolalla on verraton kyky tavoittaa ajasta ja sen ilmiöistä sekä pintatason trendit että syvävirtaukset ja analysoida niitä ymmärrettävällä, yllättävällä ja uusia näköaloja avaavalla tavalla. Hän yhdistää vankan akateemisen ajatteluperinteen kirkkaaseen ja ymmärrettävään ilmaisuun, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa arvioi.

Ahtisaari ja Halonen – “Ajattelu on tekoja”

Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen
Stina Tuominen / Yle

Entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Kymmenen kärkeen A-studion kyselyssä nousivat Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari.

– Ajattelu on tekoja. Tarja Halonen on murtanut muureja urallaan. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien johdonmukaisena esitaistelijana hän on kansainvälisestikin merkittävä ajattelija ja toimija, ekonomisti Ralf Sund arvioi.

– Tarja Halonen on todellinen arvojohtaja ajatuksillaan ja toiminnallaan. Suomen ensimmäinen naispresidentti, joka monella tapaa ruumillistaa Suomen tarinaa ja ihannetta mahdollisuuksien tasa-arvosta, politiikantutkija Johanna Vuorelma luonnehti.

–Martti Ahtisaari on tehnyt sekä kansallisesti että kansainvälisesti vaikuttavan uran. Hän on ajattelullaan vaikuttanut vahvasti luottamuksen, sopimisen ja vuorovaikutuksen laatuun liittyvän ajattelun soveltamiseen maailmassa. Hänellä on kyky ja uskallus ajatella itsenäisesti ja tarvittaessa vastoin sosiaalisia odotuksia, opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen arvioi.

–Presidentti Ahtisaari ajattelee ja hahmottaa yhteiskunnallisia asioita globaalissa kontekstissa, mikä on suomalaiselle vaikuttajalle harvinaista, eräs vastaaja perusteli.

“Esko Valtaoja tuo positiivisen näkökulman kriisien maailmaan”

Kari Enqvist ja Esko Valtaoja
Stina Tuominen / Yle

Luonnontieteilijöistä ajattelijoina korkeimmalle noteerattiin fyysikko Kari Enqvist ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja. Molemmat ovat olleet paljon julkisuudessa ja ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

–Meillä on tarve tietää, miten maailmankaikkeus on syntynyt. Se vaatii ajattelua, viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa perusteli Enqvistin valintaa.

– Valtaoja tuo positiivisen, toisenlaisen näkökulman kriisistä kriisiin uutisoidusta maailmasta. Hän on toisinajattelija, joka tutkimuksin todistaa ajatuksiaan, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä sanoi.

“Leena Krohn on kaunokirjailijana ennen kaikkea ajattelija”

Leena Krohn
Stina Tuominen / Yle

Kirjailijat eivät nousseet kyselyn kärkeen. Leena Krohn, Sirpa Kähkönen ja Juha Hurme saivat eniten mainintoja.

–Leena Krohn on kaunokirjailijana ennen kaikkea ajattelija. Hänen tuotannossaan ihmisyys ja todellisuus tulevat ajateltua fiktion keinoin uudestaan suhteessa niin sielunkykyihin, teknologiaan, kuolemaan kuin toislajisiin olentoihinkin. Krohn on esittänyt teoksissaan meille nyt väistämättömiä kysymyksiä todellisuuden rakentumisen ehdoista jo vuosikymmeniä sitten, kirjailija Riikka Pelo perusteli.

–Sirpa Kähkönen on yhdistänyt tutkimuksen ja romaanitaiteen tavalla, joka hakee maassa vertaistaan. Hänen kirjoissaan vähäosaiset ja marginaaliin jääneet ovat saaneet oman äänen. Hän on tuonut esiin naisnäkökulmaa työläisperheiden arjen kuvaamiseen ja sota-ajan kaupunkielämään mestarillisella suomen kielen ilmaisulla, toimittaja Juha Kanerva arvioi.

–Juha Hurme määrittelee kirjassaan Niemi suomalaisuuden ihmiskunnan osana tavalla, joka vahvistaa tervettä kansallista itsetuntoa. Vaikka olemmekin hänen mielestään suomea puhuvia ruotsalaisia ja kuulumme länteen, Hurme osoittaa kulttuurimme omaavan vahvat omintakeiset juuret. Hurmeen katsaus ihmiskunnan ja kansakunnan vaiheisiin kertoo valtavasta sivistyneisyydestä, entinen pääministeri Paavo Lipponen arvioi.

“Linus Torvalds luonut enemmän arvoa kuin kukaan suomalainen”

Björn Wahlroos ja Linus Torvalds
Stina Tuominen / Yle

Yrityselämän johtajia ei listan kärkeen noussut. Eniten kannatusta saivat Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja Nokian hallituksen puheenjohtaja, tietoturvayhtiö F-Securen perustaja Risto Siilasmaa.

–Björn Wahlroos on taloudellisen liberalismin johtava henkilö Suomessa, yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen arvioi.

– Risto Siilasmaa on teknologian, myös tekoälyn, osaaja, joka pystyy näkemään teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset sekä Suomen aseman kansainvälisessä kontekstissa. Hän on myös erinomainen strateginen osaaja yritysjohtajana, ulkoasiainministeriön entinen valtiosihteeri Peter Stenlund arvioi.

Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä, pitkään Yhdysvalloissa asunut Linus Torvalds noteerattiin talouden vallankumouksellisena.

– Linus Torvalds loi avoimen lähdekoodin konseptin ja joukkokehittämisen mekanismin. Tästä on kehittynyt aivan uudenlainen toimintamalli sekä jakamistalouteen että myös avoimeen toimintaan pohjautuvaan liiketoimintaan, Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen perusteli.

– Linuxin ja Git:n taustahahmona Torvalds on luonut enemmän arvoa ja vaurautta kuin kukaan suomalainen kautta aikojen, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvioi.