"Ei voi enää odottaa, että tätä tehdään talkootyönä" – urheiluseuroilla on vaikeuksia löytää ohjaajia lasten ja nuorten ryhmiin

Urheiluseuroilla on pohdinnan paikka, miten saadaan uusia ohjaajia ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Kuopio
Salibandyohjaaja tyttöjen harjoituksissa
Matti Myller / Yle

Ohjaajia ja valmentajia kaivataan seuratoimintaan mukaan Kuopiossa. Pieni soittokierros paljasti, että ainakin Salibandyseura Welhot, Juniori-KalPa, Puijo Wolley ja Juniori-KuPS tarvitsevat säännöllisesti uusia ohjaajia toimintaansa mukaan. Harrastajamäärien kasvun vuoksi heille on kysyntää enemmän kuin aikaisemmin.

– Etelä-Kuopiossa näkyy juniorimäärien kasvu parhaillaan meidän osaltamme, arvioi Juniori-KalPan urheilujohtaja Markku Keinänen.

Juniori-KalPalla oli viime keväänä lähes tuhat pelipassillista nuorta kiekkoilijaa. Vastaavasti valmentajia, ohjaajia ja muita toimihenkilöitä on noin parisen sataa.

– Tällä hetkellä seuratoiminnassa ohjaajien tilanne on tyydyttävä, mutta haasteita on lähinnä matalan kynnyksen harrastetoiminnan osalta. Juuri sinne ohjaajia kaivataan lisää.

"Jotenkin olen aistinut sen, että ihmiset hinnoittelevat vapaa-aikansa."

Markku Keinänen

Vastaavasti Salibandyseura Welhojen harrastajamäärät junioritasolla pyörivät 600 paikkeilla. Ohjaajien osalta tilanne on heidän haasteellinen.

– Harrastajia on tullut lisää ja ryhmien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Ohjaaja- ja tilaresurssit eivät ole pysyneet perässä, Welhojen toiminnanjohtaja Panu Lappi kommentoi.

– Sen myötä harrastusohjaajien löytäminen vaikeutuu. Joka vuosi kyllä saadaan toiminta kasaan, mutta isompi työ siihen vaaditaan.

"Onko enää ihmisiä, joilla sydän sykkii lajille?"

Welhojen ja Juniori-KalPan leirissä pohditaankin parhaillaan, miten uusia ohjaajia seuratoimintaan olisi mahdollista löytää.

– Jotenkin olen aistinut sen, että ihmiset hinnoittelevat vapaa-aikansa. Myös yhteiskunnan muuttumista voidaan tarkastella siten, että onko enää ihmisiä, joilla sydän sykkii lajille?

Keinänen on toiminut kiekkoseuran junioripuolella jo toista kymmentä vuotta. Varsinainen arvojen ja asenteiden muutos on ollut hänen mukaansa nähtävillä viimeisen kymmenen vuoden saatossa.

– Seurojen tulisi tarkastella nyt myös sitä, että kohtaavatko valmentajien ja ohjaajien arvomaailmat seuran kanssa, Juniori-KalPan urheilujohtaja Markku Keinänen pohtii.

Welhojen toiminnanjohtaja Panu Lappi uskoo myös, että vapaaehtoistyö ei ole enää tänä päivänä yhtä arvostettua kuin aiemmin. Vapaa-ajan hinnoittelu näkyy myös Welhoilla.

– Osa ohjaajista on mukana aidosta kiinnostuksesta. Toisille se voi olla mahdollisuus saada pientä lisätuloa, Lappi kertoo.

Ohjaajapula näkyy myös naapurimaakunnassa Etelä-Savossa. Etelä-Savon Liikunnan aluejohtaja Heino Lipsanen sanoo, että tarve on ollut jo nähtävillä useita vuosia. Lipsanen haluaa muistuttaa seurojen mukautumista vallitseviin olosuhteisiin.

– Organisaatio pitäisi rakentaa tänä päivänä siten, että se pystyy maksamaan mahdollisia korvauksia ohjaajille. Ei voi enää odottaa, että tätä tehdään pelkästään talkootyönä.

Lipsasen mukaan kehitystä on puskenut eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä seuratuki, joka on yhteensä noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Puijo Wolleyn kerho-ohjaaja Laura Sutinen
Laura Sutinen lähti vetämään Puijo Wolleyn liikuntakerhoa lastensa vuoksi.

"Ei tätä tekisi jos ei tykkäisi"

Toni Kristersson lähti kuutisen vuotta sitten mukaan Salibandyseura Welhoihin ohjaajaksi kaverinsa houkuttelemana. Nyt hän valmentaa 13–15 -vuotiaiden tyttöjen harrastajaryhmää. Hän on itsekin pelannut salibandya aktiivitasolla.

– Rakkaudesta lajiin niin kuin sanotaan. Ei tätä varmaan tekis jos ei tykkäisi, Kristersson kertoo.

Vastaavasti Laura Sutinen aloittelee parhaillaan Puijo Wolleyn liikuntakerhon ohjaajana. Hän lähti mukaan lapsiensa vuoksi.

– Minulle lasteni liikkuminen on erittäin tärkeä asia. Nykyään aika on rajallinen: mihin sen kaksi tuntia käytät, lähtee omasta arvomaailmasta.

Vanhempien merkitys joukkueiden taustajoukkoina on suuri. Osa toimii ohjaajien lisäksi muissa avustavissa tehtävissä ja tekevät talkootyötä.

– Valtaosa joukkeista toimii vapaaehtoisvoimin. Pääasiallisen vastuun kantavat vanhemmat, Welhojen Panu Lappi summaa.