Kouvola lakkauttamassa 16 koulua – tutkija puolustaa oppilaiden keskittämistä uusiin kouluihin

Uudet koulut sopivat oppimaisematutkija Markku Langin mielestä paremmin nykyaikaiseen opiskeluun.

peruskoulu
Lapsia kiipeilytelineessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kouvolan kaupunki valmistautuu historiansa suurimpaan koulu-uudistukseen.

Päättäjien pöydällä on hahmotelma, joka pyyhkäisee pois jopa puolet kaupungin nykyisistä kouluista. Kouvolassa on nyt 34 peruskoulua, ja virkamiesten ehdotuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) niitä olisi tulevaisuudessa 18.

Vanhoja ja huonokuntoisia kouluja suljettaisiin, mutta toisaalta tilalle rakennettaisiin uusia, isompia kouluja.

Pallo on nyt valtuustoryhmillä, jotka pohtivat omia kantojaan kouluratkaisuun.

Erilaisia malleja on ollut valmistelussa kolme: kouluja voisi olla joko 12, 18 tai 34.

Laadukasta opetusta

Kouvolan virkamiehet perustelevat jättimäistä uudistusta laadukkaalla perusopetuksella.

Virkamiesten pääajatus on, että laadukas opetus ei ole mahdollista, jos rahat valuvat huonokuntoisten koulujen jatkuviin korjauksiin ja ylläpitoon.

Kaupungin laskelmien mukaan nykyisten koulujen säilyttäminen tarkoittaisi jopa 160 miljoonan euron arvoisia remontteja seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Nykyisistä 34 koulusta peräti 29 on enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa.

– On tunnustettava myös se, että meillä yksinkertaisesti on liian paljon kouluja nykyisille oppilasmäärille. Kouluverkkomme on mitoitettu palvelemaan 1970–80-lukujen oppilasmääriä, jolloin lapsia oli nykyisen Kouvolan alueella merkittävästi nykyistä enemmän, sanoo lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen.

Koululaisia tunnilla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ei ole ensimmäinen

Kouvola ei ole ison päätöksensä kanssa yksin: viime vuosina kovia vääntöjä kouluista on käyty monessa muussakin kaupungissa.

Kemissä päätettiin jopa erikseen korottaa veroprosenttia, jotta kaupungin tuleviin päiväkoti- ja kouluinvestointeihin riittäisi rahaa. Tampere puolestaan julkisti tällä viikolla linjauksensa kaupungin koulu- ja päiväkotiverkosta. Kaupungin ihanteena ovat yhä suuremmat yksiköt, joihin mahtuu vähintään 1 000 oppilasta.

Myös Mikkelissä kouluverkko uudistetaan perin pohjin seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkoituksena on, että uudistuksen jälkeen 23 perusasteen koulusta jäljellä on 13.

Lappeenrannassa viime vuonna avattuun Pontuksen kouluun yhdistettiin neljä pienempää koulua.

– Kun opettajia on enemmän, niin opetusryhmät voidaan pitää pieninä. Näin ollen myös opetuksen laatu paranee, vakuuttaa Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg.

Pontuksen koulun uudet opetustilat.
Pontuksen koulun nykyaikaiset opetustilat Lappeenrannassa.Kari Kosonen / Yle

Tutkija puolustaa

Isot kouluverkkouudistukset ovat olleet pääasiassa onnistuneita, sanoo Oulun yliopiston oppimaisematutkija Markku Lang. Uudistusten ansiosta kouluissa pystytään tekemään uuden oppimiskäsityksen mukaisia ratkaisuja.

– Kaikki vanhat rakennukset eivät taivu toimintaan, jossa oppilaan pitäisi oppia enemmän tekemällä kuin kuuntelemalla ja lukemalla.

Uudistetuissa kouluissa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta on pystytty parantamaan.

– Tiloissa ei ole pelkästään yhdenlaisia istuimia, jotka antavat vain yhden työskentelyasennon. On seisomapöytää ja fyysisiä valmiuksia kehittäviä paikkoja, kuten leuanvetotankoja, Lang kuvailee.

Pontuksen koulun ulkoliikuntalaitteita.
Pontuksen koulun ulkoliikuntalaitteita.Kari Kosonen / Yle

Matkat pitenevät

Isot kouluverkkoratkaisut eivät Langinkaan mielestä ole pelkästään hyviä ratkaisuja, vaan niissä on myös ongelmia. Esimerkiksi se, että monien oppilaiden koulumatkat pitenevät. Siksi Langin mielestä lakkautettujen koulujen lähiliikuntapaikkoja olisi syytä pitää kunnossa, sillä harva koululainen jaksaa palata koulupäivän jälkeen takaisin kaukana sijaitsevan koulun liikuntapaikalle.

Myös todella isojen kouluyksiköiden rakennuttaminen mietityttää Langia. Kun oppilasmäärät kasvavat useisiin satoihin, opettajilla tulee raja vastaan oppilaiden nimien muistamisessa. Tuhannen oppilaan laitos on Langin mielestä jo liian iso yksikkö.

– Tässä herää kysymys, tuntevatko opettajat oppilaita niin hyvin kuin pitäisi. Ja ennen kaikkea, että miltä se lapsesta tuntuu, Lang toteaa.

tytöt reput selässä
Henrietta Hassinen / Yle

Herättää tunteita

Kouluverkkouudistus vaatii Langin mukaan kokonaisvaltaista suunnittelua, johon tarvitaan koko kaupungin panostus. Mikäli oppilasmäärien ennakointia ei oteta huomioon esimerkiksi kaavoitusta suunniteltaessa, oppilasmäärät saattavat kasvaa yllättäen jollakin tietyllä alueella.

– Uudet koulut ovat tutkitusti sellaisia, että ne nostattavat kiinnostusta ja vaikuttavat asuttamiseen. Jos suunnitelmat tehdään hyvin, lähiliikuntapaikoista huolehditaan ja sisäilmaongelmat väistyvät, niin se on positiivinen asia. Hankala kysymys on se, jos terveitä kouluja lakkautetaan väkisin, pohtii Oulun yliopiston oppimaisematutkija Markku Lang pohtii.