Justus Kokkariselle, 11, tuli on perusasia: "Ei se mua pelota" – tositoimet ja maksuttomuus vetävät lapsia ja nuoria mukaan VPK-palokuntiin

Esimerkiksi 140-vuotias Jyväskylän VPK joutuu välillä panemaan uudet harrastajat jonotuslistalle. Valtakunnan tasollakin kiinnostus on kasvanut, mutta alueelliset erot ovat jyrkät.

vapaapalokunnat
Jyväskylän VPK:n nuorten toiminnassa ohjelmassa sammutusharjoitus. Justus Kokkarinen.
Niko Mannonen / Yle

– Aina oon halunnut olla palomies. Tää tukee sitä hyvin, jyväskyläläinen Justus Kokkarinen, 11, sanoo ja tarttuu määrätietoisesti sammutuspeittoon. Hetken kuluttua pöntössä liehuvat puolimetriset lieskat ovat muisto vain.

Kolmisen vuotta Jyväskylän VPK:n nuoriso-osastoon kuulunut Kokkarinen on perheensä ja kaveripiirinsä ainoa palokunnan toiminnasta kiinnostunut. Hän on halunnut palomieheksi niin kauan kuin muistaa.

Vaikka Kokkarisen läheisissä ei ole muita palokuntaharrastajia, VPK:n nuoriso-osastoon on tulijoita melkein enemmän kuin tarpeeksi.

Jyväskylän VPK:n nuorten toiminnassa ohjelmassa sammutusharjoitus.
Niko Mannonen / Yle

Jyväskylän seudulla toimii useita VPK-palokuntia. Tänä vuonna 140 vuotta täyttävä Jyväskylän VPK on niin suosittu, että sen puhelin pirahtaa joka viikko: nuoriso-osastoon olisi koko ajan lisää harrastajia tulossa. Sama tilanne on välillä myös hälytysosastossa.

Palokunnan päällikön Jarmo Kalhon mukaan suosio on niin suurta, että mukaan pääsyä voi joutua jonottamaan kuukausia.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatisen mukaan koko maassa nuorisotoiminta on hienoisessa nosteessa, mutta alueelliset erot ovat suuria.

– Jyväskylä on kunnostautunut, samanlaista imua ei ole.

Toinen hyvä esimerkki on Oulu, kasvava kaupunki. Jyrkkiä paikkakuntaeroja todistaa myös Kalho:

– 10 kilometriä mihin suuntaan vain Jyväskylästä, niin tilanne ei ole näin hyvä.

Pelastajan vaativa työ mietityttää

Letkujen parissa häärivä Lauri Pulkkinen tekee lempiharjoitustaan perusselvitystä.

– Siinä laitetaan kaksi pääjohtoa autosta ja jakoliitin ja sitten pari työjohtoa. Se on tuommoinen perusjuttu, millä sammutetaan kaikkia paloja.

Pulkkinen aikoo peruskoulun jälkeen suunnata lukioon, mutta VPK-harrastusta hän aikoo jatkaa ainakin niin kauan kuin hän nuoriso-osastossa saa olla eli 17-vuotiaaksi.

Jyväskylän VPK:n nuorten toiminnassa ohjelmassa sammutusharjoitus.
Niko Mannonen / Yle

Siirtyminen hälytysosastoon ja hakeutuminen lukion jälkeen pelastusopistoon vielä mietityttävät, koska pelastajan työ on vaativaa.

– Osaako sitä onnettomuuspaikalla auttaa ja sitten kun siinä on toisen henki kyseessä, nuorukainen pohtii.

Vaikka palokunta jäisi vain harrastukseksi, hän katsoo silti oppineensa arkielämässäkin hyödyllisiä taitoja: palon sammuttamista, elvytystä, rohkeutta ja sosiaalisuutta.

Yhdistyksillä kirjavaa toimintaa

Juuri hyödylliset taidot ovat se, miksi VPK:n nuorisotoiminta on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatisen mielestä niin tärkeää.

– Se ei ole vain nuorille mukavaa, vaan on myös yhteiskunnallisesti merkittävää: se tavalla tai toisella lisää kaikkien suomalaisten turvallisuuskulttuuria.

Valtaosalla vapaaehtoisista palokunnista on sopimus lainmukaisesta pelastustyöstä ja se on monessa yhdistyksessä vain pieni osa toimintaa.

Jyväskylän VPK:n nuorten toiminnassa ohjelmassa sammutusharjoitus.
Niko Mannonen / Yle

Jaatisen mukaan maan vapaaehtoisilla palokunnilla on ylläpidettävinään niin soittokuntia, kuin museoita, ravintoloita kuin hotellejakin.

Nuoriso-osastojakin Suomessa on 500, joiden viikoittaisissa harjoituksissa sammutetaan tulipaloja peitteillä, suihkuttamalla vettä tai käyttämällä vaahtosammutinta. Lisäksi esimerkiksi harjoitellaan pitkien letkujen kanssa toimimista, niiden oikomista ja rullaamista sekä tehdään solmuja.

Taitoja opettelee myös naisjaosto eli paloladyt.

Jyväskylän VPK:n naisjaoston johtajan Kirsi Hämäläisen mukaan tärkein tehtävä on kuitenkin tosipaikan tullen huolehtia sammutustyössä olevien muonituksesta.

Kuuma perusasia

Letkujen parissa viihtyy myös Eerik Fabritius, joka kiinnostui harrastuksesta muutama vuosi serkkunsa kautta. Harrastuksen hän kertoo lisänneen pelastustyötä ammatikseen tekevien arvostusta.

– Palomiehet ovat tavallisia ihmisiä, mutta rohkeita.

Vaikka palokunta on vielä hauska harrastus, Fabritiuksella on jo selvä kuva tulevaisuuden ammatista: hän haluaa palomieheksi tai poliisiksi.

Juuri Fabritiuksen, Pulkkisen ja Kokkarisen kaltaisia nuoria nuoriso-osaston johtaja Mika Kupari harjoituksiin toivoo – siis tulevaisuuden palomiehiä.

Jyväskylän VPK:n nuorten toiminnassa ohjelmassa sammutusharjoitus.
Niko Mannonen / Yle

Nuorille tarjotulla toiminnalla kun on suuri merkitys sille, että VPK:lla riittää jatkossa ammattitaitoisia sopimuspalomiehiä.

– Uusia nuoria otetaan aina, kun vain mahtuu.

Täysin ilmaista toimintaa järjestävää nuoriso-osastoa ei kuitenkaan voi kasvattaa määrättömästi, koska ohjaajat eivät riitä. Myös harjoitusten luonne kärsisi.

– Myös tekemisen meininki pitää taata kaikille, muuten toiminta lopahtaa, Kalho sanoo.

Parin tunnin sammutusharjoitukset alkavat olla takana ja on aika riisua suojakypärät ja haalarit.

Mitä Justus Kokkarinen ajattelee tulesta?

– En mä siitä nyt kauheasti ajattele, ei se mua pelota, vähän kuuma, mutta ihan normi perusasia.

Jyväskylän VPK:n nuorten toiminnassa ohjelmassa sammutusharjoitus.
Video: Niko Mannonen / Yle