Laaja diabetestutkimus löysi tautia yhä nuoremmilta: "Terveillä, 25-vuotiailla miehillä oli rasvamaksa"

Diabetestä lisäävät monet tekijät, mutta maksan rasvoittumiseen suuri vaikutus on ruokavaliolla.

diabetes
Diabeteksen hoidossa käytettäviä välineitä.
Diabeteksen hoitovälineitä. Kuvassa vasemmalta lukien: verensokeria mittaava Libre-sensori, kaksi nykyaikaista insuliinikynää ja pitkäpiikkinen muisto 1960-luvulta. Tuulia Thynell / Yle

Diabetes lisääntyy nopeasti, ja se käy ilmi myös Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tuoreimmista tuloksista.

Pohjanmaalla on tehty laajaa diabetestutkimusta jo 30 vuoden ajan. Botnia-tutkimuksessa on saatu selvää näyttöä, että tautia on yhä nuoremmilla. Kun 90-luvulla sairastuneet olivat usein viisikymppisiä, nyt he voivat olla puolet nuorempia.

Tutkimuksessa on kartoitettu sekä ykkös- että kakkostyypin diabetestä.

Kakkostyypin diabeteksen esiasteita löytyy jo selvästi isommasta ryhmästä: neljäsosalla väestöstä näyttää olevan poikkeavat sokeriarvot. Botnia-tutkimuksen johtaja Tiinamaija Tuomi pitää suuntaa huolestuttavana.

– Se on yhdistelmä perinnöllistä alttiutta ja elämäntapoja. Liikunnan vähyys, sokeripitoiset juomat ja rasvainen ruoka, luettelee Tuomi syitä diabeteksen lisääntymiseen.

Myös toukokuussa alkaneessa PPP-Botnia-seurantatutkimuksessa on jo paljastunut lisää viitteitä siitä, että tauti puhkeaa yhä nuoremmilla, varsinkin miehillä.

– Terveiltä, 25–30-vuotiailta on löydetty rasvamaksa, jonka syynä ei ole alkoholi, vaan huono insuliiniherkkyys eli yksi diabeteksen riskitekijä, kertoo Tuomi.

Jos ihmisillä on perinnöllinen alttius rasvamaksaan ja diabetekseen, silloin ruokavaliolla on suuri vaikutus maksan rasvoittumiseen. Tuomen mukaan on paljon yksittäisiä ruoka-aineita tai tekijöitä, joiden on huomattu lisäävän diabetesriskiä.

– Esimerkiksi makeat juomat kuten mehut ja limsat kasvattavat riskiä. Kokojyvän syömisen on tutkimuksissa katsottu pitävän tautia loitolla. Meidän tutkimuksessamme myös kahvi näyttää ehkäisevän sairastumista.

Pohjalaisten geenimuunnoksesta apua lääkkeiden kehittelyyn?

Väestötutkimuksessa selvisi myös, että pienellä liikuntaohjeistuksella voidaan ehkäistä lihomista ja aineenvaihdunnan heikkenemistä. Tutkimuksen aikana on tarkoitus kehittää myös lääkkeitä, joilla sairautta voidaan ehkäistä. Kehitystyössä avuksi otetaan geenitutkimukset.

Suomalais-espanjalaisessa tutkimuksessa on kehitetty malli, joka pystyy ennustamaan jopa 90 prosenttia tulevista diabeetikoista elintapoja ja aineenvaihduntaa tutkimalla. Tähän mennessä hankkeessa on tunnistettu jo satoja diabetesriskiin vaikuttavia geenimuunnoksia.

Tutkimuksessa on mukana perheitä Pietarsaaresta, Närpiöstä, Mustasaaresta, Maalahdesta ja Vaasasta.

Osalla pohjalaisista on löydetty harvinainen sinkinkuljetusproteiinin geenimuunnos, joka suojaa diabetekselta.

– Niillä, joilta muunnos löytyy, on korkeampi insuliinieritys ja sairastumisriski on huomattavasti pienempi. Nyt mietitäänkin, voidaanko kehittää lääke, joka vaikuttaa tähän sinkinkuljetusproteiiniin, niin sitä voitaisiin riskiryhmissä käyttää ehkäisykeinoja tai diabeetikoille hoitokeinona, kertoo tutkimuksen johtaja Tiinamaija Tuomi.

Täsmähoito mahdollista lähivuosina?

Botnia-tutkimuksen johtaja Tiinamaija Tuomi uskoo, että diabetesta voidaan tulevaisuudessa hoitaa tarkemmin, koska taudista on tehty uusia luokitteluja.

Uusimman tutkimuksen mukaan esimerkiksi kakkostyypin diabeteksesta löytyy neljä eri alatyyppiä. Tarkempi jaottelu mahdollistaa myös tehokkaamman ja yksilöllisemmän hoidon.

– Ei ole itsestäänselvää, että kaikille tepsii ohje: liiku, laihduta, syö näitä ruokia ja jätä nuo pois. Osalle se toimii, toisille ei. Tähän mennessä on kohdeltu kaikkia riskiyksilöitä ja sairastuneita samalla tavalla, ja se ei ole kovin tehokasta.

Diabetes on leimattu suomalaisten kansantaudiksi, mutta vielä yleisempi se on maailmalla.

Suomessa on arvioitu olevan noin puoli miljoonaa diabeetikkoa. Taudissa veren sokeripitoisuus on pysyvästi suurentunut.

Lähes 90 prosenttia sairastaa 2-tyypin diabetestä. Ykköstyypin diabetes on harvinaisempi ja vakavampi.

Juttua täsmennetty kello 13.45: Tutkimuksessa on kartoitettu sekä ykkös- että kakkostyypin diabetestä.