Urheiluseurat vetävät nyt lapsia – laaja tutkimus kertoo suomalaisten vapaa-ajan vietosta ja kansalaisvaikuttamisesta

Vapaaehtoistyötä tekee useampi kuin joka neljäs.

vapaa-aika
Sonja Lohi on siis tuo vaaletakkinen ja keltapuseroinen on Viola Pulkkinen, etsivät vapaaehtoistöitä
Sonja Lohi ja Viola Pulkkinen vapaaehtoistyön torilla Helsingissä.Jaani Lampinen / Yle

Moni lapsi liikkuu vapaa-aikanaan liian vähän mutta seurassa hikoilu näyttää maistuvan.

Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman vapaa-aikatutkimuksen mukaan 10–14-vuotiaat ovat selvästi enemmän mukana yhdistystoiminnassa kuin aiempina vuosikymmeninä.

Erityisesti nuoria kiinnostavat urheiluseurat. Viime vuonna varhaisnuorista yli 80 prosenttia oli liikuntakerhossa tai urheiluseurassa. Viisitoista vuotta aiemmin määrä oli noin 60 prosenttia.

Porvoon Urheilijoiden Jenni Natunen on tehnyt saman havainnon. Hän harrastaa itse yleisurheilua ja vetää nuoremmille Hippo-treenejä.

– Lähestulkoon jokaisella on ainakin yksi urheiluharrastus, jossa on muutamat treenit viikossa. Kyllä sen huomaa, että lapset ja nuoret ovat enemmän kiinnostuneita urheilusta.

Mikä sitten on saanut lapset ja nuoret urheilemaan? Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi arvelee yhdeksi syyksi lajien kirjon.

– Nyt on paljon enemmän monenlaista toimintaa, ja ehkä myös kulttuuri on muuttunut. Enää ei leikitä vapaamuotoisesti pihaleikkejä vaan ollaan enemmän järjestyneessä toiminnassa mukana.

Jenni Natunen arvelee, että menestyminen luo uutta innostusta.

– Ehkä kaikilla on joku laji, jossa ne on hyviä ja ne haluavat kehittyä siinä.

Varhaisnuorten lisäksi myös yli 65-vuotiaat näyttävät innostuneet liikunnasta.

– He kokevat terveytensä paremmaksi kuin aikaisemmin. Nykyään hyväkuntoisia ikääntyneitä on entistä enemmän, sanoo tutkija Riitta Hanifi.

Kaiken kaikkiaan yhdistystoimintaan, siis muuhunkin kuin urheiluseuroihin, osallistuu hiukan yli puolet kymmenen vuotta täyttäneistä suomalaisista. Määrä on pysytellyt samalla tasolla 1980-luvun alusta lähtien.

Naiset lahjoittavat rahaa ja allekirjoittavat kansalaisaloitteita

Tilastokeskus on tutkinut myös, millä keinoilla suomalaiset haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Yleisin tapa on vaaleissa äänestäminen. Aikomus äänestää onkin lisääntynyt kymmenisen prosenttiyksikköä viidessätoista vuodessa. Varsinkin ylemmät toimihenkilöt sanovat aikovansa äänestää. Sen sijaan työttömät ja 18–24-vuotiaat nuoret eivät juurikaan aio käyttää äänioikeuttaan.

Mielenosoitukset eivät näytä olevan kovin monen mielestä hyvä keino vaikuttaa, mutta toisin on rahalahjoitusten ja kansalaisaloitteiden laita.

Järjestöt etsivät vapaaehtoisia ja esittelevät toimintaansa  helsingissä torstaina
Vapaaehtoistyön tori Helsingissä.

Varsinkin naiset ovat valmiita laittamaan eurojaan kampanjoihin tai yhdistysten toimintaan. Noin kolmannes naisista sanoo lahjoittaneensa rahaa viimeisten 12 kuukauden aikana.

Naiset ovat myös miehiä innokkaampia laittamaan nimensä kansalaisaloitteisiin. Esimerkiksi 20 – 24-vuotiaista naisista lähes puolet uskoo vetoomusten ja allekirjoitusten voimaan.

Vapaaehtoistyö kiinnostaa miehiä ja naisia

Tilastokeskus on tutkinut ihmisten vapaa-ajan käyttöä jo neljällä vuosikymmenellä. Vapaaehtoistyö oli nyt ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa.

Vapaaehtoistyö on suosittua ja eniten sitä tekevät 35–44-vuotiaat, joista yli kolmannes on osallistunut esimerkiksi liikunnan ohjaukseen, valmennukseen, rahan keräämiseen tai ystäväpalveluun.

Vapaaehtoistyön suosio näkyi keskiviikkona myös vapaaehtoistyön torilla Helsingissä.

– Olen halunnut jo pitkään tehdä vapaaehtoistyötä ja huomasin tämän tapahtuman netistä, sanoo torille tullut Viola Pulkkinen.

Viola ilmoittautui torilla vastaanottokeskuksen taidetoimintaan, joka on suunnattu naisille ja lapsille.

– Minä voisin kuvitella itselleni jotain vapaaehtoishommaa urheilupuolelta, sanoo myös torille osallistunut Sonja Lohi.

Vapaaehtoistyö näyttää myös kiinnostavan suhteellisen tasaisesti sekä miehiä että naisia. Yleisintä se on Länsi-Suomessa ja vähäisintä pääkaupunkiseudulla. Myös maaseudulla se on enemmän arvossaan kuin kaupungeissa.

Vapaa-aikatutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 7 155 henkeä.