Suomi tukee kuivuuden nujertamia viljelijöitään sittenkin avokätisemmin kuin Ruotsi – MTK:n Marttila ei osta laskelmaa

Ruotsin viljelijät saavat 30 miljoonaa enemmän, mutta kriisituen osuus maatalouden liikevaihdosta on pienempi.

politiikka
Maanviljelijä pui viljaa.
Hallitus ilmoitti riihensä päätteeksi 86,5 miljoonan tukirahoituksesta maatiloille tämän ja ensi vuoden aikana.Timo Aalto / Lehtikuva

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila sanoi torstaina Ylen aamu-TV:ssä, etteivät budjettiriihen päätökset kriisituesta maataloudelle olleet riittäviä. Hallitus ilmoitti riihensä päätteeksi 86,5 miljoonan tukirahoituksesta maatiloille tämän ja ensi vuoden aikana.

– Enemmän odotettiin ja olisi tarvittu. Tavoite oli vähintään tuolla Ruotsin tasolla, jossa hallitus pääsi noin 120 miljoonaan euroon, Marttila sanoi.

Täsmällisemmin ottaen Ruotsi kriisirahoitus omille viljelijöilleen on noin 116 miljoonaa.

Maatalouden kokoon suhteutettuna suomalaiset viljelijät kuitenkin saavat enemmän kuin ruotsalaiset kollegansa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Jyrki Niemi toteaa Ylelle, että Ruotsin maatalouden liikevaihto oli viime vuonna 5,8 miljardia euroa, kun se Suomessa oli 3,5 miljardia.

– Ruotsissa tämä kriisituki oli kaksi prosenttia markkinoilta tulevasta maatalouden liikevaihdosta ja Suomessa se nousee noin kahteen ja puoleen prosenttiin, Niemi laskee.

MTK: "Hallituksen tuessa on tuplalaskentaa"

MTK: n Juha Marttilan mukaan suomalasiviljelijöiden saama tukipaketti ei missään tapauksessa ollut erityisen avokätinen.

– Se on kuin laastaria haavaan. Ainoa kestävä ratkaisu on, että saadaan hinnankorotuksia ja tuottajahinnat nousuun.

Marttila sanoi torstai-iltapäivänä Ylelle, ettei Suomen ja Ruotsin tukipottien vertailu sittenkään ole "kovin relevanttia", koska kummassakaan maassa tukipotit eivät läheskään korvaa kuivuuden aiheuttamia menetyksiä.

Hallituksen ilmoittamassa 86,5 miljoonassa on sitä paitsi mukana jo viime keväänä päätetty 21,5 miljoonan luonnonhaittakorvauksen korotus, Marttila huomauttaa.

–Siinä on tuplalaskentaa mukana. Tosiasiallinen rahahan on noin 65 miljoonaa ja semmoista kovaa, nopeasti vaikuttavaa kriisirahaa 30 miljoonaa. Siinä on se taso, Marttila sanoo.

Kuivuus vie aimo osan viljelijöiden tuloista

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Jyrki Niemi vahvistaa, että kuivuuden aiheuttama kato on romahduttamassa viljelijöiden tuloja tänä vuonna. Hän laskee yrittäjätulon menetyksiä suhteessa viime vuoteen, joka sekin oli heikko.

– Maatalouden yrittäjätulo oli viime vuonna yhteensä noin 300 miljoonaa euroa ja ennustamme, että siitä häviää kuivuuden vuoksi yli 100 miljoonaa eli runsas kolmannes, Niemi sanoo.

MTK tosin puhuu jopa 400 miljoonan menetyksistä pelkästään kuivuudesta johtuen. Lisäksi suomalaisen maatalouden ahdinkoa on jo vuosia syventänyt kuluttajahintojen lasku ja kaupan katkeaminen Venäjälle Ukrainan konfliktista johtuvien sanktioiden vuoksi.

Vuosikymmen alkuvuosina suomalaisen maatalouden yhteenlaskettu yrittäjätulo liikkuin vielä 800 miljoonan tasolla. Tänä vuonna ollaan jäämässä pariinsataan miljoonaan euroon.

Ruotsin maataloudelle Venäjä ei ole läheskään yhtä tärkeä vientikohde.

– Ruotsin elintarvikevienti on paljon laaja-alaisempaa kuin Suomessa, tutkimuspäällikkö Jyrki Niemi toteaa.