Riihimäen museoiden tulevaisuus on nyt tapetilla – päätöksiä odotetaan syksyn aikana

Kutsu poliitikko museoon -kampanjan ajoitus osui nappiin Riihimäellä: luottamushenkilöt ottavat kantaa keväiseen museoselvitykseen.

museot
Kaksi naista tutkii valokuvatauluja museon toimistossa
Amanuenssi Päivi Yli-Karhula (vas.) opastaa Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Miia Nahkuria näyttelyn suunnittelussa.Tiina Kokko / Yle

Riihimäen kaupunginmuseon henkilökunta on kuluvalla viikolla saanut paikallisia luottamushenkilöitä työharjoitteluun. Suomen museoliiton Kutsu poliitikko museoon -kampanja rantautui myös Riihimäelle.

Valtuutetuista 11 tarttui työharjoitteluhaasteeseen kaupunginmuseossa ja kolme taidemuseossa. Kampanja sattui oivaan aikaan, sillä riihimäkeläisvaltuutetut pohtivat parhaillaan kaupungin museoiden kohtaloa.

Päätöksestä selvää hyötyä

Riihimäen kaupunki teetätti ulkopuolisella asiantuntijalla museoselvityksen, joka valmistui viime keväänä. Tavoitteena oli etsiä keinoja, joilla kaupungin museoista saadaan toimivampi ja tuottavampi kokonaisuus.

Museoselvityksen teki museoammattilainen Martti Piltz. Hän nosti esiin muun muassa lasimuseon, taidemuseon ja kaupunginmuseon yhdistämisen yhden johtajan alaisuuteen. Keskittäminen tarjoaisi myös mahdollisuuden rakentaa museokeskus, jonka muodostaisivat lasimuseo, taidemuseo sekä mahdollisesti perustettava erämuseo.

Tänä syksynä museoiden tulevaisuudesta on tarkoitus Riihimäellä tehdä päätöksiä. Kaupunginmuseossa työharjoittelussa olleet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.) ja valtuutettu Tessa Saarinen (ps.) kommentoivat museoselvitystä vielä varovaisesti.

Nainen katselee valokuvatauluja tietokoneen ääressä toimistossa
Tessa Saarinen työharjoittelussa Riihimäen kaupunginmuseolla.Tiina Kokko / Yle

– Siinä [selvityksessä] on mielestäni aiheellista pohdintaa. Ja kyllähän johtaminen ja hallinnolliset kuviot ovat sellaisia helppoja ratkaisuja. Jos niitä yhdistämällä voidaan saada jotain synergiaetuja aikaiseksi, niin miksi ei, Nahkuri muotoilee.

– Riihimäellä on mielestäni siinä mielessä hyvä tilanne, että meillä on yllättävän paljon museoita. Haastavaa on se, että museot ovat ympäri kylää. Nyt täytyy miettiä jatkosta ratkaisu, mikä on oikein, järkevä ja kannattava, pohtii puolestaan Tessa Saarinen.

Nahkuri huomauttaa, että päätöksiä olisi nyt saatava aikaan. Selkeästä päätöksestä koituisi selvää hyötyä.

– Työntekijät pääsevät keskittymään siihen arvokkaaseen työhön, mitä he tekevät museoissa. Toisaalta mekin päättäjinä pääsisimme keskittymään ehkä muihin asioihin, eikä jatkuvasti käytäisi niitä samoja keskusteluja.

Museo tutuksi numeroiden takaa

Riihimäen kaupunginmuseossa sekä Miia Nahkuri että Tessa Saarinen pääsivät käsiksi pieniin tehtäviin, kuten valokuvien tietojen kirjaamiseen. Hedelmällisintä taisivat kuitenkin olla keskustelut poliitikkojen ja museon työntekijöiden välillä.

– Me olemme pystyneet kertomaan, mitä me täällä teemme, kertoo johtava intendentti Helena Lindstén.

Usein poliitikot tutustuvat museoihin numeroiden muodossa, kun tekevät niihin liittyviä päätöksiä, Lindstén jatkaa.

Monelle on saattanut olla yllätys, kuinka monipuolista toiminta on. Esimerkiksi kaupunginmuseo järjestää joka vuosi parikymmentä tapahtumaa näyttelyiden ja pysyvän kokoelman säilyttämisen ohella.

Riihimäen lisäksi poliitikot ovat tutustuneet museoiden toimintaan myös Hämeenlinnassa ja Forssassa.