Entinen aituritähti toivoo, ettei nuorten yleisurheilijoiden tarvitse jäädä enää yksin: ”On ihan eri fiilis lähteä radalle, jos ei koe olevansa ulkopuolinen”

Useita Suomen mestaruuksia voittanut Tuija Helander muistelee, miten ennen oli toisin. Silloin ymmärrettiin, että yhteen hitsaantuminen voi parantaa jokaisen kisamatkaa.

yleisurheilu
Tuija Helander kuvattuna vuonna 1989.
Tuija Helander kuvattuna vuonna 1989.Pentti Pekkala

Pitkän aitamatkan olympia- ja MM-finalisti Tuija Helander muistaa vielä elävästi ne ajat, kun hän katseli arkana ja epävarmana ympärilleen kilpailupaikalla. Hän pohti, miten täällä oikein kuuluu olla.

Nuorelle urheilijalle seisominen yksin kentän laidalla ei ollut helppoa. Hän ei tiennyt, miten pääsisi mukaan porukkaan.

Onneksi pikajuoksija Pirjo Häggman otti kilpailumatkalla Suomen joukkueen uudet tulokkaat siipiensä suojaan.

– Hän sanoi, että nyt tytöt lähdetään kahville höpöttelemään. Hän hitsasi nuorimmat mukaan vakioporukkaan. Silloin tunsimme kuuluvamme joukkoon, Helander kertoo.

Eroon epävarmuudesta

Tuija Helanderin muistikuvasta on aikaa jo vuosikymmeniä. Nuorten yleisurheilijoiden tällä viikolla esiin nostama yksinäisyyden tunne kuulostaa nykyään valmentajana toimivasta naisesta huolestuttavalta. Eikö maajoukkue enää huolehdi jäsenistään?

Tuija Helander
Tuija Helander valmentaa nykyään nuoria yleisurheilulupauksia.Pipsa Uutto / Yle

Urheilijat kertoivat, että kisamatkoilla väki sulkeutuu omiin huoneisiinsa. Yhteistä tekemistä ei ole järjestetty. Urheilijoille ei ole edes yhteisiä tiloja, joissa joukkueen jäsenet pääsisivät tapaamaan toisiaan. Yksi nuorista urheilijoista ei ollut käynyt katsomassa EM-kisoja Berliinissä ollenkaan, koska hän ei uskaltanut mennä stadionille yksin.

Ensimmäisiä kertoja kilpailevat leimataan helposti kisaturisteiksi tai epäonnistujiksi sen mukaan, miten heillä menee.

Tuija Helander

Suomen menestys EM-kisoissa oli historiallisen huono, sillä joukkue ei saavuttanut yhtään mitalia. Helander ei syytä joukkueenjohtoa urheilijoiden huonosta menestyksestä, mutta vastuu puitteiden järjestämisestä kuuluisi johdolle.

– On ihan eri fiilis lähteä radalle, jos ei koe olevansa ulkopuolinen. Jos ei tarvitse pelätä, että kaikki ovat vihaisia, jos epäonnistuu.

Hän kokee, että urheilijat voivat ottaa rennosti, kunhan heitä ympäröivä ilmapiiri on hyvä. Erityisen tärkeää yhteisöllisyys on joukkueen uusille jäsenille.

– Ilmapiirillä on vaikutusta ensimmäisiä kertoja kilpaileville urheilijoille, sillä heidät leimataan helposti kisaturisteiksi tai epäonnistujiksi.

Esimerkkiä muille

Tuija Helanderin nuoruudessa joukkueen jäsenet kokoontuivat yhdessä majoitus- tai kisapaikan kahvihuoneeseen. Yhteishenkeä ei tarvinnut hakemalla hakea. Se syntyi joukossa itsekseen, yhdessä olemalla.

Helander muistuttaa, että ei aina tarvitse järjestää mitään erikoista. Pitää vain luoda olosuhteet, joissa yhdessäolo on mahdollista.

Räty ja Kinnunen olivat yhdessä armoitettu tarinaniskijäkaksikko.

Tuija Helander

Hänen mieleensä juolahtaa oman uransa varrelta nimi jos toinenkin, jotka vaikuttivat ilmapiirin kehittymiseen. Kaikilla oli oma roolinsa. Joku pomotti, joku piti järjen päässä, joku viihdytti.

– Esimerkiksi Seppo Räty ja Kimmo Kinnunen olivat yhdessä armoitettu tarinaniskijäkaksikko. Jos jollain oli vähänkään jännittynyt olo, se karisi ja mieli muuttui hyväksi heidän juttujaan kuunnellessa.

Helander toivoo, että kokeneet urheilijat ymmärtäisivät tänäkin päivänä, kuinka suuri vaikutus heillä voi olla joukkueen muihin jäseniin.

– Itselläni ainakin olisi ollut liian vakava ja ryppyotsainen ajatus urheilusta, jos en olisi päässyt vanhempien urheilijoiden kanssa puheisiin. Sillä oli iso vaikutus asennoitumiseeni.

Kun kaikki kokevat kuuluvansa samaan joukkoon, uskaltavat he myös haaveilla yhdessä.

– Kun näkee, miten kaveri pärjää, saattaa ymmärtää, että minäkin voin olla joskus yhtä kova.

Tuija Helander juoksi vuonna 1987 Rooman 400 metrin aitajuoksun MM-finaalissa viidenneksi.

Yleisurheilufanit urheilijoiden tukena

Entiset huippu-urheilijat päättivät perustaa aiemmin tänä vuonna yhdessä nuorten yleisurheilijoiden vanhempien kanssa yhdistyksen nimeltä Yleisurheilufanit (siirryt toiseen palveluun). Tuija Helander valittiin sen puheenjohtajaksi. Mukaan toimintaan on kutsuttu kaikki, joita yleisurheilu kiinnostaa.

– Koska huippu-urheilumaailma on niin raadollista, haluamme antaa kaikille nuorille mahdollisuuden kasvaa koviksi urheilijoiksi kannustavassa ilmapiirissä.

Yhdistys luottaa joukkovoimaan. Mitä enemmän väkeä saadaan kasaan kannustamaan koko Suomen joukkuetta, sitä paremmin tuki näkyy radalla kilpaileville.

– Kova kilpailu pätee niin urheilijoihin kuin kannustajiinkin. Ihmiset jakautuvat laajalle sektorille. Olisi tärkeää saada heidät yhteen, Helander kertoo.

Yhdistys ei järjestä kisamatkoja, mutta sen kautta saa tiedon, mihin katsomoon liput kannattaa ostaa, jos haluaa olla yhteisissä kannustusjoukoissa mukana.

Lue myös:

Suomalaiset yleisurheilijat kaipaavat muutosta maajoukkueen ilmapiiriin: "Olen todella huolissani"

Nuoret menestyjät Kähärä ja Leveelahti lähtevät Ruotsi-otteluun intoa puhkuen – ”Silloin tulee hyviä tuloksia, kun kaikilla on hauskaa”

Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu käydään tänä viikonloppuna Tampereella. Suorat lähetykset TV2:ssa, Areenassa ja Yle Puheessa.