Opiskelijat kehuvat EU:ta, mutta sen tulevaisuus huolestuttaa: "Täytyy päättää pikaisesti, mitä unioni oikeasti haluaa olla"

Eurooppa-foorumi pohtii Turussa kolme päivää, mitä EU:lla on edessään. Yle antoi saman pähkinän opiskelijoiden purtavaksi.

Euroopan unioni
Camilla Nyqvist opiskelee Åbo Akademissa solu- ja molekyylibiologiaa.
Camilla Nyqvist opiskelee Åbo Akademissa solu- ja molekyylibiologiaa.Ari Welling / Yle

Pääministeri Juha Sipilä heitti Turussa järjestettävässä Eurooppa-foorumissa (siirryt toiseen palveluun) kuulijoilleen kysymyksen: Mitä te ajattelette Euroopan unionista? Mihin suuntaan sitä tulisi luotsata?

Yle teki saman viidelle Turussa opiskelevalle nuorelle. Vastaukset olivat EU:lle myönteisiä, samaan tapaan kuin mitä ilmeni viime talvena tehdyssä kyselytutkimuksessa.

Kysyimme opiskelijoilta maahanmuutosta, Brexitistä, EU:n ja Yhdysvaltojen suhteesta, Euroopan tulevaisuudesta ja siitä, miten opiskelijat tuntevat EU:n elämässään.

Juha Sipilä
Juha Sipilä Turun Eurooppa-foorumissaYle

1. Maahanmuutto puhuttaa EU:ssa, maahanmuuttokriittisyys vahvistuu Italiassa. Mitä pitäisi tehdä?

Aleksandr Murashev, Suomen historian opiskelija:

– Maahanmuutto on kyllä hankala ongelmavyyhti. Ihmisoikeudet ovat tietysti tärkeä asia, mutta kun on myös elintasopakolaisia. Pitääkö heitä auttaa? Täällä pohjoisessa olemme niin kaukana, mutta Välimeren maissa se oikea ongelma on. Jos asuisin esimerkiksi Italiassa, niin meikäläisenkin mielipide voisi olla toisenlainen.

Susanna Ruokonen, biokemian opiskelija:

– Maahanmuutto on ihan hyvä asia sinänsä. Mutta ottavatko maat jo liikaa vastaan? Pitäisi miettiä, että kaikki on kunnossa oman maan sisälläkin.

Jaakko Sairanen, konetekniikan opiskelija:

– Jos on hätä, niin täytyy saada lähteä muualle. Suomessa on minusta suhtauduttu tulijoihin hyvin: on otettu vastaan, jos sellaiseen tarvetta, ja toisaalta on käännytetty pois, jos ei ole tarvetta. Minusta maahanmuutto on Suomessa hoidettu hyvin.

Camilla Nyqvist, biokemian opiskelija:

– Maahanmuuttoon sisältyy paljon haasteita. Ymmärrän, että ihmisillä on lähtömaissaan huonot oltava. Apua on tietysti annettava, mutta kaikella on rajansa. Asiat pitäisi pystyä laittamaan kuntoon heidän kotimaassaan.

Oskari Grönroos, mediatutkimuksen opiskelija:

– Maahanmuutto on ihan hyvä asia. Suomeen tulee lisää työtätekeviä ihmisiä ja muita kulttuureja. Meidän vain pitää olla suvaitsevaisempia ja ymmärtäväisempiä tulijoita kohtaan. Toki ymmärrän senkin, että Italiassa, Välimeren piirissä suhtaudutaan maahanmuuttoon kriittisesti. Sinnehän turvapaikanhakijat tulevat ensimmäisenä.

Jaakko Sairanen.
Jaakko Sairanen opiskelee konetekniikkaa.Ari Welling / Yle

2. Mitä ajattelet Britannian EU-erosta, Brexitistä?

Jaakko Sairanen:

– Uskon, että britit tulevat vielä katumapäälle. Siltä se vaikuttaa, kun kuuntelee uutisia. Tulee kyllä mielenkiintoinen loppuvuosi. En todellakaan usko, että muut maat seuraisivat Englannin mallia.

Susanna Ruokonen:

– Britannian ero EU:sta tulee varmaan näkymään monessa asiassa. En silti ole yhtään huolissani, että muut maat tekisivät samoin.

Aleksandr Murashev:

– Varmaan aluksi tulee säätämistä, mutta alkuongelmien jälkeen uskon, että palataan entiseen. Jos yhteydet Britanniaan heikkenevät, niin kyllä ne sitten tiivistyvät johonkin toiseen suuntaan. Korkeakoulusuhteisiin Brexit ei varmaan vaikuta mitenkään. Juuri korkeakoulutetuthan äänestivätkin Brexitiä vastaan.

3. Mitä ajattelet EU:n ja USA:n suhteista?

Oskari Grönroos:

– Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä pitäisi olla enemmän yhteistyötä. Ei se toimi, jos kauppaa käydään vain oman mantereen sisällä.

Jaakko Sairanen:

– Onhan se äärimmäisen huolestuttavaa. Yhdysvallat vihoittelee Venäjän kanssa, vaikka heidän presidenttinsä onkin venäjämielinen. USA:n ulkopolitiikan suunta on muuttunut käytännössä kokonaan. Se kyllä mietityttää.

Aleksandr Murashev:

– Trump tuntuu heittävän kolikolla, mikä mielipide hänellä on minäkin päivänä. Nyt ollaan kylmässä suvannossa, mutta kunhan Trumpista päästään kahden vuoden päästä eroon, niin sinne tulee kaveri, joka osaa ajatellakin. Luotan, että Yhdysvalloissa on sen verran järkevää porukkaa, että saavat hommat kuntoon.

Aleksandr Murashev.
Aleksandr Murashev opiskelee taidehistoriaa Turun yliopistossa.Ari Welling / Yle

4. Miten näet EU:n tulevaisuuden?

Jaakko Sairanen:

– Se näyttää minusta oikein hyvältä. Kunhan saadaan talousasiat kuntoon. Myös Yhdysvaltojen kanssa EU:n pitää saada aikaan toimivat suhteet. Liian Venäjä-vastaisia ei saa Euroopassa olla.

Aleksandr Murashev:

– Nyt pitää päättää, onko EU vain löyhä liittoutuma, joka pohjautuu talouteen ja ihmisten liikkuvuuteen vai aikooko se olla oikeasti yhtenäinen Eurooppa, Euroopan liittovaltio. Nyt tuntuu, että se on tuuliviiri, joka ei osaa päättää. Osa jäsenvaltioista haluaa selvästi tiukempaa yhteistyötä, osan mielestä EU ei saa puuttua yksittäisten maiden lainsäädäntöön... tai esimerkiksi pakolaisasioihin. Jos asiaa ei ratkaista, niin en ihmettele,vaikka tulisi muitakin eroja kuin Britannian.

– Vaikka EU:n yhteydessä puhutaan direktiiveistä usein kriittisesti, niin kyllä ne ovat yhtenäistäneet lainsäädäntöä ja tarkentaneet asioita. Esimerkiksi keskiajalla oli kirjo erilaisia mittayksiköitä: yksi käytti nauloja, toinen paunoja. Kolikkojenkin arvometallipitoisuudet vaihtelivat. Oli vaikeaa tietää, paljonko on paljon. Yhtenäiset linjat ovat siis hyvä asia.

Susanna Ruokonen:

–EU:lle tulee varmaan ihan hyvä tulevaisuus, mutta muutama asia on ensin ratkaistava, isoimpana ehkä maahanmuutto. Ja suhteet Amerikkaan, nyt kun Donald Trump on johtajana. Hänen tekemisensähän vaikuttavat paljon muihinkin maihin.

Susanna Ruokonen.
Susanna Ruokonen opiskelee biologiaa Turun yliopistossa.Ari Welling / Yle

5. Miten EU näkyy opiskelijan arjessa?

Oskari Grönroos:

– EU näkyy minulle opiskelijana ainakin vapaana liikkuvuutena: opiskelijavaihdot Eurooppaan ovat helpottuneet paljon.

Jaakko Sairanen:

- Ei ihan hirveästi tule mieleen, miten EU näkyisi opiskelijan elämässä. Direktiiveihin varmaan törmään jatkuvasti. Meidän linjalla konetekniikassa ei ole juurikaan näkynyt kansainvälisiä vaihto-opiskleijoita, muilla opiskelualoilla toki kyllä.

Susanna Ruokonen:

– Ehkä eniten internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tulee vastaan monenlaisia kampanjoita. Opiskelijavaihto on erinomainen keino päästä näkemään erilaisuutta. Moni kaverini on ollut vaihdossa.

Aleksandr Murashev:

– EU mahdollistaa ihmisten liikkumisen alueellaan hyvin. Voin mennä vaikka Puolaan opiskelemaan, tai puolalainen voi tulla tänne opiskelemaan. Kansainvälistyminen on tärkeää esimerkiksi korkean teknologian aloilla. On hyvä, jos jo opiskeluaikana saa solmittua kontakteja muihin maihin, sillä niitä voi sitten hyödyntää työelämässä.

Camilla Nyqvist

– Ei EU niinkään näy opiskeluissani, ei ainakaan näin ensimmäisenä vuotena. Mutta uskon, että valmistuttuani Euroopasta löytyy todella hyvin työmahdollisuuksia, ainakin biokemian alalla.

Lue lisää:

Nuoret suhtautuvat myönteisesti EU:hun – koetaan vahvistavan rauhaa ja hyvinvointia

Juttua päivitetty maanantaina 3.9.2018 kello 9.18: korjattu, että Aleksandr Murashev on Suomen historian opiskelija eikä taidehistorian opiskelija.