Tutkimus vahvistaa: Liian pitkät tai lyhyet yöunet altistavat sydän- ja verisuonitaudeille

Suomalaistutkija ei kuitenkaan suosittele pitkien unien keinotekoista lyhentämistä.

uni (biologiset ilmiöt)
mies nukkuu herätyskello kädessään
Unentarve vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen.AOP

Aikuisen ihmisen on terveellisintä on nukkua 6–8 tuntia vuorokaudessa. Sitä selvästi pidemmät tai lyhyemmät yöunet altistavat sydän- ja verisuonitaudeille, uusi tutkimus kertoo.

Vähän nukkuvien ryhmässä riski sairastua sydäntauteihin kohosi yhdeksän vuoden seuranta-ajalla 11 prosentilla, pitkään nukkuvien kohdalla 33 prosentilla.

Kreikkalaisen lääkärin Epameinondas Fountasin tekemä tutkimus esiteltiin eurooppalaisten kardiologien konferenssissa Saksan Münchenissä.

Unitutkija Tarja Stenbergin mukaan nyt julkaistut tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimuksia.

– Epidemiologiset tutkimukset ovat vuosikausia näyttäneet, että ennen kaikkea lyhytunisuus, mutta nyt myös pitkäunisuus korreloivat monenlaisten tautien kanssa. Yksi näistä taudeista on sydän- ja verisuonitaudit.

Stenberg johtaa Helsingin yliopiston Helsinki Sleep Team -tutkimusryhmää. Stenbergin ryhmässä tutkitaan muun muassa huonolaatuisen unen vaikutusta ihmisen terveyteen ja unen biologisia säätelymekanismeja.

Huonokuntoiset ihmiset tarvitsevat enemmän unta kuin terveet ihmiset. Stenbergin mukaan syy- ja seuraussuhde pitkien unien ja terveysongelmien välillä on kuitenkin selvä.

– Laajoissa tutkimuksissa voidaan tilastollisesti sulkea pois ylipainon kaltaisia muita selittäviä tekijöitä. Pitkäunisuus on jäänyt itsenäiseksi selittäväksi tekijäksi, Stenberg sanoo.

Myös unen laatu vaikuttaa

Unenpuutteen tiedetään altistavan matala-asteiselle tulehdukselle, joka kohottaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Ruotsissa tehdyn seurantatutkimuksen mukaan niillä henkilöillä, jotka nukkuivat alle viisi tuntia 50-vuotiaina, oli 20 vuoden kuluttua kaksinkertainen riski saada sydäntapahtuma verrattuna keskiverrosti nukkuviin, kertoo unihäiriöihin erikoistunut neurologi Tomi Sarkanen Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta.

Epäselvää kuitenkin on, millä mekanismilla liian pitkät yöunet vaikuttavat terveyteen.

– Tämä on kutkuttava kysymys, joka vaatii lisää tutkimusta, Stenberg sanoo.

Sarkasen mukaan unen pituuden lisäksi pitäisi tutkia myös unen laatua.

– Jos uni on katkonaista, se ei ole aivoja ja elimistöä elvyttävää. Pitkien unien terveysvaikutuksia tutkittaessa tulee ottaa myös huomioon, miten nämä ihmiset ovat oikein nukkuneet.

Geenit määräävät

Unentarve vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrotaan nukkuvan vain nelisen tuntia vuorokaudessa. Maailman rikkain ihminen, Amazonin perustaja Jeff Bezos on sanonut tarvitsevansa kahdeksan tuntia unta.

Tutkijoiden mukaan erot johtuvat geeneistä.

– Perinnöllistä taipumusta nukkua pitkään tai lyhyesti ei voi muuttaa. Lyhyillä unilla pärjäävä ihminen ei voi yhtäkkiä muuttua supernukkujaksi, neurologian erikoislääkäri Sarkanen sanoo.

Jos unen pidentäminen on vaikeaa, helppoa ei ole sen lyhentäminenkään. Vaikka liian pitkät yöunet voivat vaikuttaa terveyteen haitallisesti, unitutkija Stenberg ei suosittele unien lyhentämistä.

– Epäilen erittäin painokkaasti, että se ei auttaisi. Keinotekoinen unen lyhentäminen tekee melkein aina huonon olon. Tällainen epämukava olo altistaa yhtä hyvin kaikenlaisille ikäville terveysriskeille, Stenberg sanoo.

Iän vaikutus askarruttaa

Unen tarve vaihtelee myös iän myötä. Vanhuudessa monet tarvitsevat vähemmän unta kuin nuoruudessa. Avoin kysymys on, mistä tämä kehitys varsinaisesti johtuu.

– Selittyykö unen väheneminen vanhuudessa siitä, etteivät aivot pysty tuottamaan unta vai siitä, että tarve unelle on vähentynyt?

– Se tiedetään, että unen tarve on voimakkaasti sidoksissa edellisen päivän tapahtumiin. Vanhempana henkisiä ja fyysisiä virikkeitä tulee vähemmän, mikä mahdollisesti heijastuu unen tarpeeseen, Stenberg pohtii.

Kiinnostus unta kohtaan on viime vuosina kasvanut sekä tutkijoiden että suuren yleisön piirissä.

Halu tehostaa elämän perustoimintoja kuten lepoa ja liikuntaa on kuitenkin tutkijoiden mukaan kaksiteräinen miekka. Jos yksilö kokee saavansa tarpeeksi lepoa, unta ei välttämättä kannata lähteä parantelemaan.

– Unineuvoja kysyvät monesti ihmiset, joilla on ongelmia nukkumisen kanssa. Kaikille muille sanoisin: jatkakaa vain samaa rataa, Stenberg kiteyttää.

Lue lisää:

Guardian: Six to eight hours of sleep best for the heart, says study (siirryt toiseen palveluun)