Analyysi: Miksi Suomi ei varaudu brexitiin, vaikka Tanska päätti juuri varata siihen 100 miljoonaa euroa vuodessa?

Jos Britannia lähtee EU:sta ovet paukkuen, se voi jättää EU-jäsenmaksunsa maksamatta. Voiko Suomikin joutua maksajaksi, pohtii taloustoimittaja Anna Karismo.

Brexit
Brexitin vastainen mielenosoitus Lontoossa kesäkuussa 2018.
Brexitin vastainen mielenosoitus Lontoossa kesäkuussa.EPA

Tanska päätti torstaina (siirryt toiseen palveluun) varata budjettiinsa sata miljoonaa euroa ylimääräistä Britannian EU-eron varalta.

Jos Britannian kanssa ei saada sopimusta eroneuvotteluissa, ja se jättää maksamatta jäsenmaksunsa EU:lle, Tanska laskee noin kolmen miljardin euron vuotuisten jäsenmaksujensa kasvavan välittömästi.

Tanska varautuukin brexitin aiheuttamaan sadan miljoonan kuluun ainakin vuoteen 2022 asti (siirryt toiseen palveluun).

Valtiovarainministeri Kristian Jensen ei täsmentänyt eilen tiedotustilaisuudessa, mihin laskelma perustuu.

Ilmeisesti Tanska kuitenkin lähtee sitä, että EU-budjetin menoja ei leikata tilanteessa, jossa Britannia ei maksakaan osuuttaan. Budjetti pyörisi siis kehyskauden loppuun niin kuin on suunniteltu, ja muut jäsenmaat kattaisivat Britannialta saamatta jäävän osuuden.

Suomi pystyy reagoimaan nopeastikin

Suomessa hallitus esitteli juuri budjettinsa ensi vuodelle, mutta brexitiä siellä ei mainittu. Miksi ei, finanssineuvos Martti Salmi EU-asioiden sihteeristöstä?

– Suomessa ei ole tehty eikä ainakaan toistaiseksi olla aikeissa tehdä vastaavaa varautumista kuin Tanskassa. Olemme vielä suhteellisen luottavaisia sen suhteen, että jonkinlainen sopu neuvotteluissa lopulta saadaan aikaan, Salmi sanoo.

EU:n ja Britannian väliseen erosopimusluonnokseen on kirjattu linjaus, jonka mukaan Britannia vastaa kaikista taloudellisista EU-sitoumuksistaan kuluvan budjettikauden ajan eli vuoden 2021 alkuun asti. Suomi siis luottaa siihen, että linjaus pitää.

Suomella on myös nopea ja joustava budjettimenettely, jossa lisätalousarvioita voidaan tehdä nopeallakin aikataululla. EU-maksut vaihtelevat vuosittain, ja lisäbudjeteilla joudutaan usein tarkentamaan lukuja vuoden kuluessa.

Jos Britannia kuitenkin aiheuttaisi EU:lle rahoitusongelmia ja Suomelta tarvittaisiin lisämaksuja, hallitus joutuisi laatimaan lennossa lisäbudjetin. Ainoa keino rahoittaa brexit-lisäbudjetti olisi ottaa lisää velkaa.

Tanska lipeää yhteisestä linjasta

Tanskan ilmoitusta brexit-puskurista voi pitää yllättävänä, koska tähän asti EU:n 27 jäsenmaata ovat halunneet vetää yhtenäistä linjaa suhteessa Britannian EU-eroon. Jäsenmaat ovat halunneet välttää kaikki epäilykset siitä, että Britannia ei lopulta maksaisikaan EU-laskuaan.

Tanska siis ikään kuin helpottaa äkkijyrkkää brexitiä ja Britannian maksuvelvoitteiden laiminlyömistä. On helpompi lähteä ovet paukkuen, kun neuvottelukumppanit ovat valmistautuneet vaihtoehtoon ennalta.

EU:lla on joka tapauksessa syksystä alkaen edessään vaikeat neuvottelut rahoituskehyksestä vuoden 2021 alusta alkaen. Brexitin vaikutuksista sopiminen ei ole helppoa, vaikka Britannian kanssa saataisiin kaikkia tyydyttävä sopu.

Suomi on lähtenyt siitä, että sen maksuosuus EU:lle ei kasva Brexitin jälkeen.