Alkuviikko orkesterin harjoituksissa, viikonloppuna bändin kanssa keikalle – kulttuurialan työntekijöiden työ on silppua

Muihin aloihin verrattuna kulttuurialalla työskentelevät tekevät enemmän pätkätöitä. Myös yrittäjiä on paljon selviää tuoreesta Tilastokeskuksen kulttuuritilastosta.

kulttuuri
Rumpali keikalla
Mario Rimati / AOP

Alkuviikosta sinfoniaorkesterin riveissä, viikonloppuna Ismo Alangon tai Jonna Tervomaan bändin kanssa keikalla. Sellainen saattaa olla muusikko Juho Viljasen työviikko. Hän edustaa tyypillistä kulttuurialan työntekijää, sillä tuoreiden tilastojen mukaan pätkätyö ja työskentely usealle työnantajalle ovat arkea. Vain 60 prosentilla kulttuurialan työntekijöistä on pysyvä työsuhde. Vertailun vuoksi – muilla aloilla prosenttiluku on 74.

– Sinfoniaorkesterien ja bändien lisäksi soitan myös teatterimusikaaleissa. Yhden viikon aikana saattaa olla kolmekin hyvin erilaista työkeikkaa, kertoo muusikko Juho Viljanen.

Vetopasuunaa ja lyömäsoittimia soittava Viljanen on tehnyt näin töitä jo lähes 15 vuotta. Hän on myös Muusikkojen liitossa freelancereiden luottamusmies. Hänen mukaansa muusikot eivät juuri valita työnsä pirstaleisuudesta ja epävarmuudesta.

– Ei tämä yllätyksenä tule niille, jotka tälle alalle hakeutuvat. Jos haluaa pysyvämpää työtä, voi ryhtyä vaikka opettamaan musiikkia, toteaa Viljanen.

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksen mukaan kulttuurialalla peräti 11 prosenttia työskentelee samanaikaisesti useammassa työpaikassa. Muilla aloilla vastaava luku on vain kuusi prosenttia.

Kulttuurialalla monet ryhtyvät yrittäjiksi

Tutkimukseen mukaan otettujen kulttuurialan työntekijöiden kirjo on suuri. Se pitää sisällään niin kuvataiteilijat, tanssijat, toimittajat kuin sitomotyöntekijät.

Kulttuurin kentällä viikoittainen työaika vaikuttaa olevan pienempi kuin muilla aloilla. Mutta työaikaa on vaikea mitata esimerkiksi muusikon kohdalla. Juho Viljasen on soitettava päivittäin, vaikka keikka olisi vasta loppuviikolla.

– Oma soittotaito on pidettävä kunnossa. Lisäksi keikkojen edellytys on, että osaa omat nuottinsa ja stemmansa.

Viulisteja.
Larisa Birta / Unsplash

Juho Viljanen työskentelee freelancerina, mutta monet kulttuurialan työntekijät ovat päätyneet yrittäjiksi. Heitä on peräti 28 prosenttia, kun taas muilla aloilla vain 12 prosenttia on uskaltautunut työllistämään itsensä.

Viljanen kertoo, että etenkin oman yhtyeensä tai kokoonpanonsa keikkoja myyvät muusikot perustavat usein toiminimen.

Kulttuurialalla työskentelevien koulutustaso on korkea. Korkea-asteen koulutus on peräti 64 prosentilla ja monilla on useita tutkintoja. Myös Juho Viljasella on kaksi tutkintoa. Hänellä on perustutkinto Pop- ja jazz -konservatoriosta sekä lisäksi kandin paperit Sibelius-Akatemiasta.

– Laaja-alaisten opintojen ansiosta pystyn työskentelemään niin rock-muusikkona kuin myös klassisen musiikin orkestereissa.

Tilastokeskuksen kulttuuritilaston voi lukea kokonaisuudessaan täältä (siirryt toiseen palveluun).