1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vapaaehtoistyö

Apua matematiikassa, kuulevat korvat ja joskus oman isovanhemman korvike – vaasalaiset Bjarne Sund ja Antti Nurmi ovat toimineet kouluvaareina jo 16 vuotta

Kouluvaarit viettävät alakouluissa päivän-pari viikossa. He ovat vapaaehtoisia miehiä, jotka tekevät työtään ruokapalkalla.

vapaaehtoistyö
Kouluvaari Bjarne Sund Gerby Skolanin pihalla.
Kouluvaari Bjarne Sund Gerby Skolanin pihalla.Antti Haavisto/Yle

Bjarne Sund on ollut vaasalaisen Gerby Skolanin kouluvaari 16 vuotta. Ihan siitä lähtien, kun kouluvaaritoiminta polkaistiin Suomessa alkuun.

Sund innostui toiminnasta, kun hänen lapsenlapsensa toivat koulusta kotiin rehtorin lähettämän lapun asiasta.

– Siinä kysyttiin, olisiko jonkun isoisä valmis avustamaan koulussa vaikka puutyössä tai urheilussa. Minun on aina ollut vaikea sanoa lapsenlapsille ei, Sund sanoo.

Gerby Skolanissa kouluisovanhempia on tällä hetkellä kahdeksan, mutta joukkoon mahtuisi vielä uusiakin vapaaehtoisia. Vuodesta 2002 kouluvaarina toiminut Sund on koululla noin päivän verran viikossa. Nykyisin hän auttelee erityisesti puutyötunneilla.

– Olen ihmetellyt, miten opettaja voi olla siellä yksin. Siellähän on sahoja, puukkoja ja paljon muutakin. Valvontatyöhön vaatii kaksi aikuista, Sund pohtii.

Sund kokee myös toimivansa linkkinä nykypäivän ja menneen välillä kertoillessaan lapsille omasta kouluajastaan 1940-luvulta alkaen.

– Silloin, kun opettaja sanoi kerran, että ”hiljaa”, me olimme hiljaa koko päivän. Täällä ollaan minuutti, Sund nauraa.

Hän muistaa, ettei myöskään koskaan sinutellut opettajaansa.

– Mutta positiivisessa mielessä, täällä uskalletaan kysyä, jos ei ymmärretä, silloin ei kehdannut sitä tunnustaa.

Yli 55-vuotias hyvämaineinen mies

Kouluvaaritoiminta alkoi Turun seudulta 16 vuotta sitten, kun muutaman miehen porukka innostui asiasta. Tällä hetkellä Kouluvaarit (siirryt toiseen palveluun)-yhdistyksessä on noin 90 jäsentä, joista aktiivisesti kouluissa käy vajaat 70 vaaria. Kaikki kouluvaarit eivät toimi yhdistyksen kautta.

Vaarien ikäjakauma vaihtelee 55 vuodesta kahdeksankymppisiin. Kouluvaariura aloitetaan yleensä eläkkeelle jäämisen jälkeen ja moni jää vaariudesta eläkkeelle jopa yli 10 vuotta kestäneen vaareilun jälkeen.

– Yhdistyksessä määriteltiin, että kouluvaari on yli 55-vuotias hyvämaineinen mies. Hänen pitää olla uskottava vaari lasten silmissä, luotettava, rauhallinen ja hänen on osattava olla läsnä, sanoo Kouluvaarit ry:n tiedottaja Tauno Huhtala.

Huhtala muistuttaa, että kouluvaarin pitää myös pärjätä koulun vauhdissa. Käytännössä se tarkoittaa vaarin riittävän hyvää fyysistä kuntoa – esimerkiksi hälinässä pitäisi kuulla, mitä puhutaan tai päästä lattialta ylös omin voimin, ilman apua.

Yhdistyksen kautta kouluvaaritoimintaan lähtevät vaarit perehdytetään toimintaan ja heiltä vaaditaan esimerkiksi rikosrekisteriote. Siviiliammatiltaan mukaan lähtevät miehet edustavat kaikkia ammattiryhmiä.

Antti Nurmi on toiminut kouluvaarina Länsimetsän koululla Vaasassa jo 16 vuotta.
Antti Nurmi on toiminut kouluvaarina Länsimetsän koululla Vaasassa jo 16 vuotta.Antti Haavisto/Yle

Kouluvaari kiinnittää lapset historiaan

Antti Nurmi on toiminut Länsimetsän koulun kouluvaarina Vaasassa 16 vuotta. Hän on työskennellyt monilla eri luokka-asteilla luokassa oppilaiden tukena.

– Opettaja määrittelee aina, mitä luokka tekee ja tekee luokan säännöt. Käytännössä minä tulen aamulla samaan aikaan kuin lapset ja lähden, kun lapset lähtevät, Nurmi sanoo.

Luokassa ollessaan Nurmi auttaa oppilaita esimerkiksi matematiikassa, juttelee lasten kanssa, kuuntelee heidän kuulumisiaan ja on joskus joillekin kuin oman isovanhemman korvike.

– Yhteiskunnan rakennemuutos on tehnyt sen, että väki keskittyy kaupunkeihin. Joskus yhteydet isovanhempiin voivat olla heikot, he voivat asua kaukana ja heitä tavataan harvoin, sanoo Länsimetsän koulun rehtori Matti Autio.

Autio iloitsee siitä, että kouluvaarin toiminnan myötä koululaiset saavat tietoa siitä, millaista koulunkäynti oli ennen.

– Lapset kiinnittyvät historiaan ja sukupolvien kulkuun.

"Elämän parhaita vuosia"

Kouluvaarit ry:n kouluvaarit kokoontuvat pari kertaa vuodessa vaarien kesken jakamaan kokemuksia. Tauno Huhtalan mukaan keskusteluissa korostuu työn antoisuus ja siitä saatavan palautteen merkitys vaareille.

– Moni sanoo, että nämä ovat parhaita elämän vuosia. Että saa lapsilta enemmän kuin antaa, Huhtala sanoo.

Sitä, mikä kouluvaariudessa on parasta, Huhtala ei osaa oikein pukea sanoiksi. Sitä parasta voivat olla esimerkiksi koulun pihalla kouluvaaria vastaan juoksevat lapset, luistelukentällä luistinten nauhojen sitominen tai vaikka rumpujen soittaminen lasten kanssa.

– Ja onhan se hienoa, kun vuosien jälkeen joku tulee kadulla vastaan, vaikka lastenvaunuja työntäen, muistaa kouluvaarin ja haluaa tervehtiä.

Vaasalainen Antti Nurmi on tehnyt vapaaehtoistöitä kouluvaarina vuodesta 2002.
Vaasalainen Antti Nurmi on tehnyt vapaaehtoistöitä kouluvaarina vuodesta 2002.Antti Haavisto/Yle

"Tack för idag"

Kouluvaarius on vapaaehtoistyötä, jota tehdään ruokapalkalla.

– Rehtori tapaa sanoa, että ota palkanlisää. Ota lisää ruokaa, Bjarne Sund nauraa.

Itse työ kuitenkin palkitsee tekijänsä niin hyvin, että sitä jaksaa jatkaa.

– Olin töissä lähes 40 vuotta, eikä kukaan sanonut kiitos, kun lähdin kotiin. Täällä sanotaan joka päivä ”tack för idag”, Sund sanoo.

Antti Nurmi kertoo saavansa palautetta lapsilta, näiden vanhemmilta ja opettajiltakin. Hän suunnittelee tekevänsä työtä niin kauan kuin jaksaa.

Myös Bjarne Sund suunnittelee jatkavansa koulutyötä niin kauan kuin viihtyy koululla, tuntee itsensä tervetulleeksi ja terveys kestää.

– Rehtori on sanonut, että saan tulla niin kauan kuin osaan itse kotiin, Sund nauraa.

Lue seuraavaksi