Soini jäi historiaan – Halla-aho on hitsannut perussuomalaiset yhteen: "Ei tarvitse enää miettiä, mitä ajatuksia uskaltaa esittää"

Perussuomalaiset kokoontuvat tänä viikonloppuna Lahdessa. Kysyimme kolmelta aktiivilta, mitä Halla-aho on puolueelle tehnyt.

Perussuomalaiset
Liina Veronica Isto, Antti Salminen ja Sinikka Jylhä.
Jyrki Ojala / Yle

Perussuomalaiset kokoontuvat lauantaina Lahdessa puolueneuvoston kokoukseen.

Kesäkuussa tuli täyteen vuosi siitä, kun valta puolueessa vaihtui, ja puheenjohtajaksi nousi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.

Entinen puheenjohtaja Timo Soini pettyi ja perusti puheenjohtajakamppailun hävinneen Sampo Terhon kanssa uuden puolueen, Sinisen tulevaisuuden.

Se on perussuomalaisille jo historiaa. Tapasimme kolme puolueen perusjäsentä Turusta, Lopelta ja Kemistä ja kysyimme, miten puolueella nyt menee ja millaisen Suomen he haluaisivat.

Kartta
Liina Veronica Isto
Liina Veronica IstoJyrki Ojala / Yle
  • Liina Veronica Isto (23), Turku
  • Opiskelee medianomiksi ja sisustajaksi
  • PS-Nuorten Rahvas-lehden päätoimittaja

Vielä pari vuotta sitten turkulainen opiskelija Liina Veronica Isto koki olevansa ajatuksineen yksin. Hän ajatteli, ettei löydä kaltaisiaan, kansallismielisiä ja konservatiivisia ihmisiä, mistään. Mediastakin sai sellaisen kuvan, ettei heitä ole.

Ensin Isto löysi ajatuksilleen vastakaikua Youtubesta. Hän tutustui brittiläisen Paul Joseph Watsonin videoihin. Watson arvostelee ja pilkkaa muun muassa islamia, feminismiä ja maahanmuuttoa, ja on tehnyt sisältöä muun muassa yhdysvaltalaisen Alex Jonesin Infowars-kanavalle.

Isto tajusi, että hän haluaa vaikuttaa asioihin. Pari kuukautta myöhemmin hän lähti mukaan perussuomalaisiin. Reilu vuosi Halla-ahon valtaantulon jälkeen Isto kokee, että perussuomalaiset on hioutunut yhteen.

– Halla-ahon tulo on parantanut puolueen ilmapiiriä, ihmiset ovat nyt samanmielisempiä. Suurin osa nuorista perussuomalaisista oli tosin alun perinkin Halla-ahon takana, Isto sanoo.

Feminismiä ei enää tarvita

Turkulainen Isto uskoo, että ihmisen pitää tehdä kovasti töitä, että tämä saavuttaa jotain elämässään. Hänen mielestään kellään ei ole automaattisesti oikeutta odottaa, että asiat vain tipahtavat eteen.

Isto ei ole feministi. Hän ei kaipaa perhevapaauudistusta. Hänen mielestään vanhemmilla pitää olla vapaus valita, miten perhevapaansa käyttävät. Jos nainen haluaa käyttää kaikki perhevapaat, sitten tehdään niin. Jos ne halutaan jakaa, sekin sopii.

Iston mielestä feminismiä tarvittiin aikanaan, mutta nyt tasa-arvo on Suomessa hyvällä tolalla.

– On ärsyttävää, että etsimällä etsitään ongelmia. Naisilla on äänioikeus ja on laitonta maksaa naiselle samasta työstä eri palkkaa kuin miehelle.

Liian kovat kustannukset

Isto uskoo perinteisiin arvoihin ja työhön. Hän on valmis näyttämään vihreää valoa, jos joku haluaa tulla Suomeen töihin.

Pakolaisia hän ei Suomeen halua.

– Humanitääristä maahanmuuttoa ei pitäisi olla ollenkaan. Poikkeuksena voisi olla joku yksilö, esimerkiksi Edward Snowden.

Ovatko suomalaiset parempia kuin muut ihmiset?

– Ei kyse ole suomalaisten paremmuudesta vaan siitä, miten tietyt ryhmät käyttäytyvät tilastollisesti. Kuinka paljon tietyn ihmisryhmän joukossa on nettosaajia tai nettomaksajia? Tai kuinka paljon on rikollisuutta?

Perussuomalaisten nuorisojärjestön Rahvas-lehden päätoimittaja uskoo, että jos jossain maassa on suuria ulkomaalaisryhmiä, yhteiskunnan koheesio eli yhtenäisyys ja sitä myötä maanpuolustus ovat uhattuna.

Antti Salminen
Antti SalminenJyrki Ojala / Yle
  • Antti Salminen, Loppi (43)
  • It-asiantuntija, kahden lapsen isä

Lopella Kanta-Hämeessä asuva Antti Salminentyöskentelee it-firmassa, jonka työkieli on englanti. Kahden lapsen isä muutti Lopelle Läyliäisten kylään, koska kyllästyi kaupungin meteliin.

Perussuomalaisiin Salminen lähti vuonna 2011 kun huomasi, miten Jussi Halla-ahoon suhtauduttiin valtamediassa. Hän sanoo, että Halla-ahon valinnan jälkeen tunnelma puolueessa on vapautunut.

– Ei ole enää sitä olan yli katsomista, ei tarvitse miettiä, mitä uskaltaa esittää. Eivätkä ajatukset ole sen jälkeen mistään lapasesta ole lähteneet, Salminen sanoo.

Salminen ei alun perinkään lähtenyt politiikkaan ystävien takia. Niinpä välirikkojakaan ei ole tullut, vaikka osa porukasta loikkasi sinisiin.

– Aate ja asia on aina edellä.

En fanita ketään

Salminen sanoo, ettei fanita ketään, vaikka lähtikin politiikkaan Halla-ahon takia.

– Meillä on nyt toimitusjohtaja, joka on vaihdettu. Halla-aho tai Teemu Selänne, en katso heitä yhtään ylöspäin.

Salmisen mielestä monissa muissakin puolueissa on hienoja aatteita, mutta niitä ei ole toteutettu politiikassa enää pitkään aikaan.

– Meillä ei olisi perussuomalaisia ollenkaan, jos perinteiset puolueet olisivat tehneet politiikkaa aatteiden pohjalta. Kokoomus ei ole yrittäjien, vaan rahan puolue. Demarit taas haluavat aina asettaa itsensä uhrin asemaan.

Perussuomalaisia on Salmisen mukaan moneen lähtöön, konservatiiveja ja liberaaleja, mutta yksi asia heitä yhdistää: kansallismielisyys. Salmisen mielestä kaikilla kansoilla on oikeus kansallisvaltioon.

Mutta on hänellä muitakin päämääriä.

– Olen yrittäjien ja palkansaajien asialla enemmän kuin kokoomus ja demarit yhteensä.

Väestönkasvu on katastrofi

Salminen tituleeraa itseään ihmisvelvollisuusaktivistiksi. Hän ei halua Suomeen pakolaisia, mutta muualta tulleet työntekijät kelpaavat. Sellaiset, jotka pystyvät elättämään itsensä.

– Olen siitä poikkeuksellinen persu, että sanon tervetuloa vaan, jos työnantajat osaamista tarvitsevat.

On Salminen sitäkin pohtinut, miten Suomi pärjää, kun väki vanhenee ja lapsia ei enää synny entiseen tahtiin.

– Väestönkasvu ei ole ratkaisu. Se takaa sen, että me pesemme toistemme selkiä ja ajamme toisiamme taksilla. Mutta onko ratkaisu vaihtaa koko kansa? Ei missään nimessä.

Salminen uskoo, että Suomi saa vanhusväestön hoidettua omin voimin. Sen maksamiseksi Salminen lähtisi vähentämään menoja.

– Viimeisen turvapaikkakriisin kustannukset ovat miljardiluokkaa. Norjalaiset ovat tehneet näistä laskelmia. Me elätämme tiettyjä ihmisiä heidän lopun elämäänsä, koska he eivät vaan kotoudu tarpeeksi.

Sinikka Jylhä
Sinikka JylhäJyrki Ojala / Yle
  • Sinikka Jylhä (62), Kemi
  • Perussuomalaisten naisten aluevastaava

Kemiläinen Sinikka Jylhä ei ollut koskaan kiinnostunut politiikasta. Hänet irtisanottiin Pohjolan Sanomista neljänkymmenen vuoden työuran jälkeen. Sitä ennen puolueet tuntuivat vierailta.

– Mitä oli ennen Lauraa (Huhtasaari)? Mitä oli ennen perussuomalaisia? Ei mitään.

Jylhän mielestä perussuomalaisten ajatusmaailmassa on niin paljon muutakin kun maahanmuutto. Häntä askarruttaa etenkin vanhustenhoidon surkea tila.

Jylhä on seurannut, miten vanhuksia laiminlyödään ja samaan aikaan Torniosta rajan yli pyrkii turvapaikanhakijoita. Hän kysyy, miten rahat riittävät turvapaikanhakijoihin, kun ne eivät riitä vanhuksille.

Uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tullut tutuksi kiertueilla.

– Jussi on tosi älykäs ja hyvä puheenjohtaja. Nyt on noste päällä, Jylhä sanoo.

Perussuomalaisista uuden elämän löytänyt Jylhä ei epäile, etteikö esimerkiksi vasemmistoliitolla voi olla hyviä ajatuksia.

Teoiksi ne eivät kemiläisnaisen mielestä ole muuttuneet.

– Ne ajatukset tuppaavat muuttumaan aina sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai ei. Äkkiä siinä pienen ihmisen asia unohtuu.