Sami Elovaara teki nyrkkeilyuran jälkeen rikoksen ja odotti siitä tuomiota kuusi vuotta: "Olisin sinä aikana ehtinyt perustaa vaikka perheen"

Jatkossa oikeudenkäyntiä ei tarvitse perua sen vuoksi, että kaikki vastaajat eivät saavu paikalle.

oikeudenkäynti
Sami Elovaara nyrkkeilee
Sami Elovaara on entinen raskaan sarjan ammattilaisnyrkkeilijä, joka ajautui huumemaailmaan uransa jälkeen.Paulus Markkula / Yle

Nyrkit viuhtovat vimmatusti ensin ilmaa ja sen jälkeen ne iskeytyvät lujaa nyrkkeilysäkkiin. Iso, musta säkki heiluu puolelta toiselle, kun entinen raskaan sarjan ammattilaisnyrkkeilijä Sami Elovaara, 45, takoo katosta roikkuvaa harjoitusvastustajaansa.

Pian hiki valuu norona ensin Elovaaran kasvoja pitkin ja kastelee sitten miehen paidan. Elovaara nyrkkeilee tosissaan, vaikka puhetta oli kuvien ottamisesta juttua varten.

Täysillä tai ei lainkaan. Se kuvaa yhä Elovaaran suhtautumista nyrkkeilyyn, vaikka ammattilaisuran päättymisestä on jo kymmenen vuotta.

Kun nyrkkeilyura päättyi, Elovaara ei pystynyt kolmeen vuoteen edes katsomaan minkäänlaista urheilua. Se tuntui liian pahalta. Nyrkkeilystä taukoa kesti lähes viisi vuotta.

Nyt taukoa kestää minuutin ajan. Sen jälkeen raju taonta jatkuu. Elovaaran kännykässä on nykkeilysovellus, joka ilmoittaa ajan kulumisen. Erä kestää kaksi minuuttia ja välissä on minuutin lepo.

Kun kuvat on otettu, voi keskittyä puhumiseen.

Menestyksen nälkä ajoi kilpailemaan

Sami Elovaaran nyrkkeilyura päättyi vuonna 2008 raskaan sarjan suomenmestaruusottelun rökäletappioon Juho Haapojaa vastaan. Se ja kaksi muuta viimeisintä ottelua olisi näin jälkikäteen ajateltuna pitänyt jättää ottelematta, Elovaara sanoo.

Elovaaran olkapää ja jalat oli leikattu kahdeksan kuukautta ennen ottelua. Lääkärin mukaan harjoittelun olisi voinut aloittaa vuoden kuluttua leikkauksesta. Elovaara kuitenkin nousi kehään puudutettuaan ensin itse itsensä. Halu otella oli kova, kun edessä oli vihdoin titteliottelu, jota hän oli odottanut vuosia.

Mutta juuri ennen kehään astumista tuli henkinen romahdus.

– Mietin itsekseni, että nyt olet Sami aivan väärässä paikassa.

Haapoja voitti ottelun ylivoimaisesti.

Päihteet veivät itsetuhon partaalle

Uran päättymisestä seurasi synkkä ajanjakso, joka oli viedä Elovaaran hengen. Mies työskenteli päivät alumiinitehtaassa ja viikonloput ravintolan ovella. Sitä kesti neljä kuukautta, kunnes terveys petti.

Elovaara sanoo kärsineensä migreenistä aina, ja se yhdistettynä nyrkkeilyyn ei välttämättä ollut hyvä yhdistelmä. Alumiinihöyryjen vuoksi hän alkoi saada toistuvia migreenikohtauksia. Myös masennus teki tuloaan.

– En ollut valmistautunut urheilu-uran jälkeiseen elämään mitenkään. Tuli mitättömyyden ja tarpeettomuuden tunne ja itsetunto romahti.

Elovaara sairastui vaikeaan masennukseen ja joutui vähäksi aikaa laitoshoitoon, mutta se ei auttanut.

– Makasin kotona petipotilaana puoli vuotta, en jaksanut tehdä yhtään mitään, minä vaan nukuin.

Sami Elovaara nyrkkeilee
Nyrkkeily maistuu Elovaaralle jälleen raskaiden vuosien jälkeen.Paulus Markkula / Yle

Kipulääkkeiden, rauhoittavien ja piristeiden lisäksi elämään tulivat päihteet ja lopulta myös amfetamiini. Niillä Elovaara yritti turruttaa tunteitaan ja päästä tästä hetkestä pois.

– Olen todella itsetuhoinen ihminen varsinkin päihteiden osalta. Itsemurha pyöri silloin koko ajan mielessä.

Elovaara kertoo, että hänen huumeidenkäyttönsä lisääntyi koko ajan sietokyvyn kasvettua. Lopulta hän joutui Peijaksen sairaalaan suljetulle osastolle.

– Siellä minut laitettiin remmeihin ja vähän aikaa syötiin lääkkeitä kieli poskella. En halunnut enää elää.

Elovaara erosi vaimostaan, sillä ei halunnut nähdä tämän kärsivän vuoksensa.

– Läheiset siinä kärsivät enemmän kuin itse, Elovaara sanoo synkkänä.

Lopulta Elovaara lähti pääkaupunkiseudulta takaisin kotimaisemiinsa Ouluun. Tarkoitus oli karu.

– Siellä minä halusin lopettaa itseni.

Urheilijasta tuli huumeiden välittäjä

Poliisit ottivat Elovaaran kiinni ennen, kun mies ehti toteuttaa suunnitelmansa. Syynä kiinniottoon oli huumeiden välittäminen etelästä Ouluun. Mies oli toiminut välikätenä lähes kilon amfetamiinierän toimittamisessa eteenpäin. Tuolloin elettiin vuotta 2011.

– Teko kertoo siitä, kuinka sekaisin silloin olin.

Elovaara kertoo joutuneensa neljäksi ja puoleksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen. Poliisivankilassa hän vietti kuusi viikkoa. Aika oli rankkaa sekä henkisesti että fyysisesti, sillä vieroitusoireet tulivat rajuina.

– Minulla oli käytössä lääkärin määräämät lääkkeet ja laittomat huumeet. Niiden käyttö katkaistiin kuin seinään.

Elovaara olisi halunnut odottaa poliisitutkinnan päättymistä ja oikeuskäsittelyä vankilassa, mutta hänet päästettiin vapaaksi odottamaan tuomiota. Toiveissa oli asian nopea käsittely, mutta sitä ei ollut tiedossa.

En kelvannut aluksi edes valmentamaan kuntonyrkkeilyä sen vuoksi, että oikeudenkäynti oli kesken.

Sami Elovaara

Kun Elovaara vapautui vankilasta, hän jäi tyhjän päälle. Asunto oli tyhjennetty, eikä jäljellä ollut enää mitään. Asumaan hän pääsi vanhempiensa luokse.

Elovaara kertoo menneensä pyytämään apua sosiaalitoimistoon, sillä ei osannut muutakaan. Rahaa ei ollut, eikä asuntoa. Kukaan ei ollut neuvomassa, mitä hänen olisi pitänyt tehdä.

– Tilitin sosiaalitoimistossa koko elämäntarinani ja sain sieltä 30 euron maksusitoumuksen. Siinä luki, ettei sitä saanut käyttää tupakkaan tai alkoholiin. Olin ihan raivoissani ja revin sen.

Sitten iski Elovaaran elämän mustin hetki. Hän yritti itsemurhaa.

– Löin pitkällä lihasneulalla unilääkettä suoraan laskimoon.

Itsemurhayritys johti amputaatioon

Itsemurhayrityksen jälkeen Elovaara vietti seitsemän viikkoa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Vasen käsi meni piikittämisen seurauksena kyynärvarresta alaspäin mustaksi. Se oli menossa kuolioon, ja tuskat olivat kovat.

Aluksi lääkärit epäilivät, että käsi joudutaan amputoimaan, mutta viikkoja kestäneen hoidon jälkeen se saatiinkin pelastettua lähes kokonaan, Elovaara sanoo. Hän esittelee samalla vasenta kättään, josta puuttuvat kolmen sormen päät.

Elovaaran keskisormi, nimetön ja pikkusormi jouduttiin amputoimaan viimeisen nivelen kohdalta, sillä sormenpäät muistuttivat lähinnä rusinaa.

Sormenpäiden menetys harmittaa häntä selvästi. Esimerkiksi kitaransoitto ja puukäsitöiden teko on nyt vaikeampaa.

– Se oli hinta, jonka jouduin maksamaan.

Sami Elovaaran sormet on amputoitu
Sami Elovaara menetti sormenpäänsä itsemurhayrityksen vuoksi.Paulus Markkula / Yle

Tuosta mustasta hetkestä alkoi Elovaaran toipuminen päihdekierteestä. Hän haki ja sai apua päihdeklinikalta ja sai sitä kautta myös huoneen asuttavakseen. Puolentoista vuoden jälkeen Elovaara pääsi muuttamaan ystävänsä rintamamiestalon yläkertaan.

Mies onnistui pääsemään eroon päihdekierteestä, mutta elämä junnasi paikoillaan. Moni ovi meni kiinni, sillä Elovaaran oikeuskäsittely ei edennyt.

– En kelvannut aluksi edes valmentamaan kuntonyrkkeilyä sen vuoksi, että oikeudenkäynti oli kesken, Elovaara muistelee.

Myös oman asunnon saanti osoittautui mahdottomaksi, samoin työpaikan löytäminen. Elovaara sanoo selvinneensä ystäviensä avulla. Heidän ansiostaan oli katto pään päällä ja myös tilapäistä työtä.

Muiden armeliaisuuden varaan joutuminen oli kuitenkin aikuiselle miehelle todella nöyryyttävä kokemus.

Kuuden vuoden odotus

Vuonna 2012 Oulun käräjäoikeudessa alkanut oikeuskäsittely sai lopullisen päätöksensä vasta viime syksynä. Elovaara odotti tuomiota huumausainerikoksestaan kuusi vuotta, joista oikeuskäsittely kesti viisi vuotta.

– Se on erittäin poikkeuksellista, sanoo Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela.

Syynä pitkittymiseen oli se, että osa syytetyistä vältteli oikeudenkäyntiä. Asiassa oli vastaajana yhteensä seitsemän miestä. Elovaaran tapausta käsiteltiin Oulun käräjäoikeudessa vuosina 2012–2016.

Kuuden vuoden aikana olisin ehtinyt perustaa vaikka perheen.

Sami Elovaara

Savelan mukaan tavallisesti vaativatkin jutut saadaan käsiteltyä vuodessa, yksinkertaisten juttujen käsittelyaika on noin 3,5 kuukautta asian vireille tulosta.

Oikeuden asiakirjojen mukaan Elovaara istui kaikki oikeudenkäynnit yhtä lukuun ottamatta. Tuohon poissaoloon hänellä oli lääkärin lupa. Elovaara oli onnistunut ensin loukkaamaan jalkansa ja kaatumaan sen jälkeen suihkussa.

– Istuin siellä välillä kipsikenkä jalassa ja niska leikattuna, Elovaara muistelee.

Hovioikeuden päätös tuli syksyllä 2017. Sen mukaan Elovaara tuomittiin kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomio oli ollut kolme vuotta ja kuusi kuukautta ehdotonta vankeutta.

Rovaniemen hovioikeuden päätökseen on kirjattu, että tuomiota alennettiin kuudella kuukaudella oikeudenkäynnin pitkittymisen vuoksi.

Lakimuutos nopeuttaa oikeuskäsittelyä

Antti Savelan mukaan vuoden alussa voimaan astuva lakimuutos helpottaa etenkin laajojen huumausainerikosjuttujen käsittelyä oikeudessa. Oikeudenkäyntejä voi tuolloin helpommin käydä osissa.

– Lakimuutoksen myötä pääkäsittelyä ei poissaolojen vuoksi tarvitse enää niin usein peruuttaa. Oikeudessa paikalla olevia henkilöitä voidaan kuulla ja lykätä asian käsittely myöhempään ajankohtaan poissaolevien vastaajien kuulemiseksi, Savela kertoo.

Oulun oikeustalo ja taustalla sininen taivas.
Oulun käräjäoikeuden istunnoista noin joka neljäs joudutaan perumaan, koska vastaajat jättävät tulematta paikalle.Wasim Khuzam / Yle

– Nyt laki ei mahdollista lykkäämistä kuin enintään 60 päiväksi, ja jos kaikkia vastaajia ei saada tässä ajassa kuultua, on pääkäsittely aloitettava alusta. Jatkossa laissa ei ole lykkäämiselle ehdotonta takarajaa, Savela kertoo.

Nykyisin esimerkiksi Oulun käräjäoikeuden istunnoista noin joka neljäs joudutaan perumaan sen vuoksi, ettei haastettu saavu oikeuteen.

Savelan mukaan oikeudenkäyntien jatkuva peruuntuminen on iso ongelma ja ne tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Käänteentekevä ehdollinen

Elovaara sanoo asianajajan käyneen ilmoittamassa tuomiostaan hänelle henkilökohtaisesti. Hän kertoo valmistautuneensa pahimpaan, mutta tärkeintä oli saada asia vihdoin päätökseen, olipa tuomio mikä hyvänsä. Ehdollisen tuomion merkitystä oli aluksi vaikea ymmärtää

– Kysyin, että mihin minun täytyy nyt mennä. Asianajaja sanoi, ettei mihinkään. En ollut uskoa häntä.

Ehdollinen vankeustuomio tarkoitti Elovaaralle mahdollisuutta päästä kiinni normaaliin elämään. Hän onnistui saamaan oman vuokra-asunnon, aloittamansa liikunta-alan opinnot päätökseen ja lopulta myös työpaikan. Nykyisin hän kelpaa ohjaamaan myös kuntonyrkkeilyä.

Elovaara työskentelee vankilasta vapautuvien apuna toimivassa Kris ry:ssä. Siellä hän pystyy hyödyntämään elämän nurjan puolen kokemista ja auttamaan muita vastaavassa tilanteissa olevia. Elovaara toimii esimerkiksi vertaistukena ja auttaa asiakirjojen täyttämisessä.

Elämä seisahtui tuomion odotteluun

Vaikka omat kokemukset ovat tehneet Elovaarasta vahvemman, olisi hän valmis muuttamaan elämästään monta vuotta. Kun Elovaara jäi rikoksesta kiinni hän oli 38-vuotias, nyt ikää on 45 vuotta.

– Kuuden vuoden aikana olisin ehtinyt perustaa vaikka perheen. Nyt alan olla jo keski-ikäinen, hän naurahtaa.

Elovaara tietää, että huumausainerikoksesta seurannut häpeäleima kestää pitkään.

Sami Elovaara
Elovaaran työpaikalla Kris Oulussa on pieni puutyöpaja, jossa kunnostetaan huonekaluja.Paulus Markkula / Yle

Rikostuomio ei ole asia, josta MM-tasolla nyrkkeilyssä kilpaillut mies haluaisi tulla muistetuksi. Elovaara kilpaili amatöörinä ja ammattilaisena yhteensä 22 vuotta ja yli sata ottelua. Uraan mahtuu esimerkiksi raskaan sarjan MM-titteliottelu, Suomen mestaruus ja Tony Halmeen kanssa käyty ottelu, joka päätti Halmeen nyrkkeilyuran.

Halme oli Elovaaran ystävä, jonka ansiosta tämä ylipäätään lähti ammattilaisuralle.

Rikolliselle tielle Elovaara ei aio enää koskaan palata. Mies sanoo pitävänsä nollatoleranssia sekä kipulääkkeiden, päihteiden että huumeiden osalta. Nyrkkeilyä hän sen sijaan ei aio jättää.

– Nyrkkeilylle kuuluu edelleen puoli sydäntä, vaikka se ottikin paljon.

Hiki miehen kasvoilla on haastattelun aikana kuivunut.

Voit kuunnella Sami Elovaaran radiohaastattelun Areenasta.

Juttua on korjattu 10.9.2018 kello 15.27. Yhdessä lauseessa puhuttiin ehdonalaisesta tuomiosta, vaikka kyse oli ehdollisesta tuomiosta.