Löytyykö naapurustostasi pihapoliisi, aidanrakentaja, puistovahti ja miljööhoitaja? Naapurit tulevat näkyväksi vasta silloin, kun heidän kanssaan on eripuraa

Auki jäänyt roskiksen kansi herättää meissä kaikissa uinuvat naapurityypit.

Naapurisopu
Naapuriepäillyt
Naapurustostasi löytyy ainakin neljää eri naapurityyppiä.Marko Pulkkinen

Tee testi: Millainen naapuri sinä olet?

On yksi asia, joka yhdistää kaikkia maailman ihmisiä: jokaisella meistä on joku naapurina, asuit missä päin maailmaa tahansa, ja olipa kotisi kerrostalossa, omakotitalossa, rivarissa tai vaikkapa savimajassa.

Aina naapureiden kanssa eläminen ei ole yhtä auvoisaa kuin toivoisi. Naapurisuhteiden tolan näkeekin oikeastaan tarkimmin silloin, kun jotain on vialla: syksyisin kärhämää voi tulla vaikkapa tonttien välisen piha-aidan hoidosta tai jos naapurin koira ei pysy omistajansa tontilla, vaan juoksentelee pitkin naapureiden pihoja.

Missä vaiheessa naapurin tekemisiin voi puuttua?

Siihen ei ole yhtä oppikirjavastausta, sillä omakotinaapurustossa ongelmat ovat erilaisia kuin rivareissa. Ja jos kotona tulee vietettyä paljon aikaa, pienemmätkin epäkohdat saattavat alkaa nyppiä.

Naapureiden kanssa vietetty aika puolestaan riippuu elämäntilanteesta. Eläkeläiset tai pienten lasten vanhemmat ovat yleensä naapureidensa kanssa enemmän tekemisissä kuin työn ja kodin väliä viipottavat keski-ikäiset uratykit.

Antti Kouvo ja Risto Haverinen ovat omassa naapuruustutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun) lähestyneet naapurina olemista nimenomaan puuttumiskynnyksen ja naapuriyhteisöön sopeutumisen näkökulmasta.

Puuttumiskynnys ja toisaalta naapuriyhteisöön sopeutuminen näyttäisivät olevan sellaisia ulottuvuuksia, jotka aika paljon määrittelevät vuorovaikutustamme naapuruston kanssa, etenkin silloin, kun heidän kanssaan tulee pientä kiistaa, tutkija Antti Kouvo muistuttaa.

Antti Kouvo on yhdessä kollegansa kanssa jakanut suomalaiset neljään naapurityyppiin sen mukaan, miten korkea puuttumiskynnys heillä on toistensa tekemisiin ja kuinka sopeutuvaisia he ovat naapurustonsa tapoihin.

Pihapoliisi valvoo ja puuttuu epäkohtiin

Herkimmin naapuruston asioihin puuttuvaa naapurityyppiä tutkijat kutsuvat pihapoliisiksi.

– Jos siellä pihamaalla on pikkasen jotain pielessä, niin kyllä pihapoliisi mielellään siihen puuttuu, mikä on tietysti hirveän hyvä ja tärkeä asia, Kouvo sanoo.

Mutta pihapoliisi ei välttämättä osaa ajatella asioita sen toisen naapurin näkökulmasta. Että ehkä tälle naapurille ei ollutkaan niin tärkeä asia, jos roskiksen ovi on vähän unohtunut auki.

Aidanrakentaja välttelee naapureitaan

Aidanrakentaja on sellainen naapuri, joka ei halua puuttua muiden asioihin.

Aidanrakentaja näkee naapurinsa uhkana.

– Siihen saattaa olla erilaisia syitä. Jotkut ovat ihmisinä vetäytyviä. Toiset taas tietävät, että eivät tule asumaan siinä naapurustossa hirveän kauan ja siksi he miettivät, että kannattaako niihin naapurustosuhteisiin alkaa hirveästi panostaa . Tai sitten heillä on elämässään tärkeämpiäkin asioita, Kouvo luettelee.

Aidanrakentajalle on tyypillistä, että he eivät suvaitse naapurustossaan olevia häiriöitä, eivätkä haluaisi niihin sopeutua. Toisaalta eivät he epäkohtiin puutukaan, vaan murjottavat mieluummin neljän seinän sisällä.

Aidanrakentaja säätelee etäisyyttä naapureihinsa ja näkee naapurinsa potentiaalisena uhkana. SIksi hän rakentaa itsensä ja naapureidensa väliin niin symbolisia kuin ihan konkreettisiakin aitoja.

Puistovahti on maltillinen unilukkari

Puistovahdille yhteiset normit ja säännöt ovat erityisen tärkeitä, mutta jos hän jostain epäkohdasta jollekin huomauttaa, hän tekee sen mahdollisimman maltillisesti.

– Puistovahdilla puuttumiskynnys on aika korkea. Jos vaikka naapurustossa joku hioo lasikuituvenettä omassa pihassaan ja sieltä leijuu terveydelle haitallista pölyä myös puistovahdin pihalle, niin hän saattaa tällaisessakin tilanteessa miettiä, että tohtiiko tästä nyt naapurille huomauttaa.

Vaikka naapuruston sosiaalisen järjestyksen vaaliminen onkin puistovahdille tärkeää, hän on kaiken kaikkiaan hyvin sopeutuvainen naapuri.

Miljööhoitaja korjaa muidenkin roskat talteen

Miljööhoitajalle on ominaista se, että aivan kuten pihapoliisi hän kyllä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin, mutta toisaalta hän pyrkii asettautumaan myös toisen naapurin näkökulmaan.

– Miljöönhoitaja pyrkii rakentavasti keskustellen ratkaisemaan niitä mahdollisia naapurikiistoja.

Miljööhoitajalla on matala puuttumiskynnys, mutta hän joustaa ja mukautuu, on aloitteellinen ja ennakoiva, ja saattaa pihalla kulkiessaan viedä muidenkin jättämiä roskia roskakatokseen.

Pihapoliisi ei olekaan eläkeläinen

Yksi asia on yllättänyt naapurityypittelyjä tehneet tutkijat: perinteinen pihapoliisi ei olekaan se talon tai naapuruston eläkeläinen vaan keski-ikäinen, keskellä ruuhkavuosia elävä, työssä käyvä ja asuntovelkaa lyhentävä asuja.

– Ehkä se on niin, että kun ollaan otettu raskaat asuntolainat ja tehty suuri taloudellisia uhrauksia niin ei sitten mielellään siedetä mitään epäjärjestystä siinä omassa naapurustossa, vaan siihen puututaan helposti, Kouvo puntaroi.

Iältään vanhimmat asukit ovat ennemminkin ymmärtäväisiä puistovahteja tai maltillisia miljöönrakentajia kuin tiukkapipoisia pihapoliiseja.

Hyvät naapurisuhteet saattavatkin olla vanhoille ihmisille hyvin merkityksellisiä.

– Jos ajattelemme meidän nopeasti vanhenevaa väestöämme Suomessa, niin kyllähän sillä voisi olla valtava kansantaloudellinen merkitys, jos naapurusto pystyisi jotenkin tukemaan vanhojen ihmisten asumista. Hyvä naapurusto varmaan tekisi heidän elämästään paljon onnellisempaa.