Valmistuvista korkeakouluopiskelijoista lähes 40 prosenttia asettuu Uudellemaalle – muuallakin heitä tarvittaisiin

Yritysten on saatava ote tulevaisuuden työntekijöistä jo opiskeluaikana. Esimerkiksi Lappeenrannassa mietitään hautomotoimintaa ja työkokemusseteleitä.

Yliopistot & korkeakoulut
Opiskelijoita
Karoliina Kuusinen ja Iris Nurmi opiskelevat suomen kieltä Turun yliopistossa. Valmistumisen jälkeinen asuinpaikka ratkeaa töiden mukaan.Paula Collin / Yle

Kilpailu valmistuneista korkeakoulutetuista käy kovana. Pääkaupunkiseutu vetää työpaikoillaan juuri valmistuneita ammattilaisia, vaikka osaajia tarvittaisiin myös muualla.

Opetushallituksen tilastojen mukaan Uudellemaalle päätyy valmistumisen jälkeen asumaan 17 prosenttia muualla Suomessa valmistuvista korkeakoulutetuista. Kun mukaan lasketaan vielä Uudellamaalla valmistuvat, imee Uusimaa lähes 40 prosenttia kaikista Suomessa valmistuvista korkeakouluopiskelijoista.

Seuraavaksi eniten vetävät Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, mutta niissäkin jäädään todella kauas Uudenmaan huippuluvusta. Pirkanmaa nimittäin saa kaikista valmistuneista noin kymmenen prosenttia, Varsinais-Suomi noin kahdeksan.

Grafiikka
Yle

– Kilpailu pääkaupunkiseudun kanssa on todella kova, koska siellä on niin paljon enemmän työpaikkoja, sanoo Tampereen kaupungin elinvoimajohtaja Teppo Rantanen.

Kaupungit tarvitsevat uusia ammattilaisia

Pääkaupunkiseutu onnistuu myös pitämään siellä opiskelleet korkeakoulutetut parhaiten koko maassa. Jopa 85 prosenttia Uudellamaalla korkeakoulusta valmistuneista asuu samassa maakunnassa vielä vuosi valmistumisensa jälkeen.

Luku on aivan omaa luokkaansa, kun sitä verrataan muihin maakuntiin. Kohtalaisen hyvin pärjäävät myös Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, joissa valmistuneiden pidossa pyöritään 60 prosentin tietämillä.

– Luku on hyvä, mutta enemmänkin se voisi olla. Uskon kuitenkin, että luvut paranevat nyt kun taloustilanne on elpynyt ja saamme alueelle lisää työpaikkoja, Tampereen elinvoimajohtaja Teppo Rantanen sanoo.

Valmistuneet korkeakouluopiskelijat ovat tärkeitä kaupungeille, koska niiden avulla kaupunkiin saadaan jäämään ammattilaisia, joita tarvitaan. Tampereen lisäksi myös Turkuun on syntymässä lähivuosina rutkasti uusia työpaikkoja.

Jos mietitään yritysten toimintakykyä ja kehittymistä, on ihan olennainen asia, että saamme uudella tavalla ajattelevia ammattilaisia tänne.

Pekka Sundman, Turun kaupunki

– Jos mietitään yritysten ja julkistenkin organisaatioiden toimintakykyä ja kehittymistä, on ihan olennainen asia, että saamme uudella tavalla ajattelevia ammattilaisia tänne, sanoo kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman Turun kaupungilta.

Töitä kaupungit joutuvat kuitenkin tekemään. Sekä Turussa että Tampereella nostetaan esille yhteistyö yritysten kanssa. Yritysten olisi hyvä markkinoida itseään opiskelijoiden suuntaan jo siinä vaiheessa, kun opiskelu on kesken.

Teppo Rantanen nostaa esimerkin Tampereelta.

– Esimerkiksi ICT-alalla opiskelija palkataan töihin nykyään usein jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Opiskelija tietää silloin, että töitä on myös valmistumisen jälkeen. Samalla tiedossa oleva työpaikka pitää huolta siitä, että opiskelija valmistuu, Rantanen sanoo.

Grafiikka
Yle

Lappeenranta aikoo muuttaa tilanteen

Pahiten korkeakoulutetut karkaavat Kanta-Hämeestä, Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Lappeenrannan kaupungin sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen sanoo, että Etelä-Karjalan lukemaan ei voi olla tyytyväinen.

Varsinkin yliopistosta valmistuvien osalta tilanne on kurja: vain 17 prosenttia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista jää asumaan maakuntaan. Lähes puolet valmistuneista lähtee pääkaupunkiseudulle.

– Pääkaupunkiseudulla on työpaikkoja, ja alue viehättää monia myös asuinpaikkana. Osa lähtee kotiseudulleen, Väyrynen miettii syitä, miksi moni karkaa muualle.

Lappeenrannassa tehdäänkin nyt aktiivisesti töitä, jotta tilanne saataisiin muuttumaan. Kaupunki on kirjannut strategiaansa, että valmistuneiden opiskelijoiden jäämistä alueelle on kasvatettava merkittävästi.

Kokeiltavana on monia keinoja. Syksyllä kaupungissa käynnistetään hautomotoiminta, jonka avulla opiskelijoita yritetään saada jo varhaisessa vaiheessa mukaan paikallisten yritysten toimintaan esimerkiksi erilaisten projektien avulla. Kokeiltavaksi on kaavailtu myös niin sanottuja työkokemusseteleitä, joilla yritykset voisivat palkata ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

Kun opiskelijat saadaan jo opintojen alkuvaiheessa sitoutettua paikallisiin yrityksiin, he jäävät valmistuttuaan helpommin töihin kaupunkiin.

Opiskelijoita
Paula Collin / Yle

Työpaikkojen lisäksi myös viihtyvyys painaa

Mitä sanovat opiskelijat? Turkulaisille korkeakouluopiskelijoille keväällä tehdyn kyselyn mukaan jopa kolme neljäsosaa haluaisi jäädä valmistumisensa jälkeen Turkuun.

Neljättä vuotta suomen kieltä Turun yliopistossa opiskelevat Karoliina Kuusinen ja Iris Nurmi viihtyvät molemmat Turussa, mutta valmistumisen jälkeisestä sijoittumisesta ei ole tietoa. Kaikki riippuu työpaikoista.

– Minulla on paljon sukulaisia Tampereella, joten voi olla, että tulee muuttoliike sinne suuntaan. Toisaalta Turusta on hyvät kulkuyhteydet, joten se seikka voisi saada jäämään, Karoliina Kuusinen.

Iris Nurmi on kotoisin Turusta, joten hän haluaisi pysyä lähikunnissa. Molemmat viihtyvät Turussa, sillä kaupunki on heidän mielestään sopivan kokoinen, palvelut ovat hyvät ja luontokin on lähellä, jos sinne haluaa.

Kaupungin yleinen viihtyvyys ja sen tarjoamat palvelut ovatkin asioita, joilla kaupungit voivat kilpailla. Pääkaupunki voittaa työpaikoissa, mutta viihtyvyydellä voi olla helpompi laittaa kampoihin. Sen tietää myös kaupunkien johto.

– Meidän pitää yrittää tuoda Lappeenrannan palveluita paremmin myös opiskelijoiden tietoon, sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen Lappeenrannan kaupungilta toteaa.