Ruotsi voittaa edelleen Suomen mennen tullen talousmaaottelussa – Tilastot paljastavat armottomasti, että länsinaapuri on parempi lähes kaikissa lajeissa

Populistien murskavoitto Ruotsin vaaleissa voisi aiheuttaa epävarmuutta myös Suomen talouteen. Vaalituloksen talousvaikutukset jäänevät kuitenkin vähäisiksi.

Ruotsi
Ruotsin lippu ja Suomen lippu
Yle Uutisgrafiikka

Ruotsi on Suomelle paitsi kova kilpailijamaa myös toiseksi tärkein vientimaa Saksan jälkeen. Ruotsalaiset ovat myös ostaneet matkan varrella Suomesta useita isoja yhtiöitä, joten bisnesyhteistyö maiden välillä on tiivistä.

Suomen elinkeinoelämä seuraakin muiden mukana silmä kovana Ruotsin tulevia vaaleja. Tuloksella voi olla talousvaikutuksia jopa Suomeen.

– Kovin merkittäviä vaikutuksia vaalituloksesta Suomen taloudelle tuskin koituu. Toisaalta tilanne voi muuttua, jos populistinen politiikka pääsisi niin paljon voitolle, että se vaikuttaisi Ruotsin talouspolitiikkaan. Epävarmuus kasvaisi, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas sanoo.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson vaalitilaisuudessa Landskronassa.
Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson pitää Ultima Thule -yhtyeestä.Johan Nilsson / EPA

Logiikka menee siten, että Ruotsin kova talouskunto on ylläpitänyt markkinoilla luottamusta. Se on hyödyttänyt myös kauppakumppani Suomea.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus on samoilla linjoilla Palokankaan kanssa. Myös Lehmuksen mielestä jossakin tilanteessa vaalituloksen vaikutukset voisivat ulottua Suomen talouteen asti.

– Todennäköisesti välitön vaikutus on hyvin pieni. Jos esimerkiksi Ruotsiin ei saada muodostettua hallitusta pitkään aikaan, epävarmuus voi lisääntyä. Se heikentäisi talouskasvunäkymiä, joka heijastuisi Suomen vientiin, Etlan ennustepäällikkö Lehmus pohtii.

Populistisen ruotsidemokraattien mahdollinen jytky-voitto Ruotsin vaaleissa merkitsisi todennäköisesti hallitusneuvottelujen vaikeutumista ja pitkittymistä.

Ruotsi johtaa yhä talousmaaottelua

Infografiikka

Kaiken kaikkiaan Ruotsi päihittää yhä Suomen talousmaaottelussa lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Talous kasvaa selvästi nopeammin kuin Suomessa.

Kasvu näkyy työllisyydessä. Ruotsissa työllisyysaste on jo 76,2 prosenttia. Suomessa tavoitellaan 72 prosentin ylittämistä.

Ruotsilla on myös vähemmän julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toisaalta kotitaloudet ovat Ruotsissa velkaantuneempia kuin Suomessa.

Infografiikka

Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat talouden ja teollisuuden rakenteiltaan samankaltaisia, Ruotsi on onnistunut kasvattamaan vientiä olennaisesti paremmin kuin Suomi.

Ruotsin viennin toimialarakenne on monipuolisempi kuin Suomessa. Myös Ruotsin palvelusektori on kehittyneempi kuin Suomessa.

Infografiikka

Suurin ero Ruotsin ja Suomen välillä on rahapolitiikka. Ruotsilla on oma valuutta ja itsenäinen rahapolitiikka.

Suomella on yhteisvaluutta euro eikä itsenäistä rahapolitiikkaa. Suomelta puuttuu siis mahdollisuus valuuttakurssijoustoon, jolloin työmarkkinoiden jouston merkitys korostuu.

Ruotsin kruunu on heikentynyt rajusti suhteessa euroon. Ruotsin kilpailukyky on parantunut ja Suomen heikentynyt. Teknologiateollisuuden mukaan suomalaisyhtiöiden saamat uudet tilaukset Ruotsista ovat jo vähentyneet kruunun rajun heikkenemisen takia.

Grafiikka, työikäisen väestön kasvu.
Yle Uutisgrafiikka

Yksi Suomen ja Ruotsin välisistä eroista liittyy väestönkasvuun. Työikäisen väestönkasvu on Ruotsissa selvästi voimakkaampaa kuin Suomessa.

Tämä selittyy syntyvyyden lisäksi eritoten maahanmuutolla. Ruotsiin on tullut paljon ulkomaista työvoimaa. Työvoiman tarjonta on lisännyt talouskasvun mahdollisuuksia.

Ruotsissa on nykyään noin 10 miljoonaa asukasta. Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa.