Venäläisen verkkosivun mukaan Imatralle on perustettu kasakkakylä, jossa voi suorittaa asepalveluksen – Supo ei pidä sitä uhkana Suomen turvallisuudelle

Onko kyseessä kasakkaintoilijoiden nettiuho, sotilaallinen hanke vai hölynpöly?

kasakat
Kuvakaappaus
Kasakkakylän asetus on julkaistu suomeksi Glas Naroda eli Kansan ääni -nimisellä venäjänkielisellä verkkosivustolla.Pasi Peiponen / Yle

Imatralle on perustettu vuonna 2015 kasakkakylä, väitetään huonolla suomella kirjoitetulla venäläisellä verkkosivulla.

Perustamisasetuksen otsikko on “Kasakkayhteisö. Asetus. Eversti Jelisejevin kasakkakylä Imatralla”.

Kasakat on Venäjällä perinteinen puolisotilaallinen organisaatio. Heidän tehtävänään on puolustaa venäläisyyttä ja isänmaata.

Tienviitta.
Pasi Peiponen / Yle

Glas Naroda (Kansan ääni suom.) verkkosivusto sanoo “edistävänsä demokratiaa ja vapautta itsenäisten valtioiden yhteisön ja Itämeren alueen maiden jäsenmaiden alueella”.

Sivustolla olevan kasakkakylän asetuksen ovat allekirjoittaneet Venäjän kansalaiset Aleksander Novikov ja Elena Novikova.

Suomessa näyttää toimineen samanniminen pariskunta. Pariskunnan tavoittaminen osoittautuu vaikeaksi.

Asetusteksti on hämmentävä ja antaa aiheen moniin kysymyksiin.

Onko Imatralle todella perustettu asuttu, konkreettinen kasakkakylä vai onko kyseessä pelkkä heitto verkkosivustolla?

Mikä väitetyn kasakkayhteisön tarkoitus on?

Yle kokosi arvioita aiheesta Suojelupoliisilta (Supo), Pääesikunnalta ja Venäjän asiantuntijoilta.

Venäjän asevelvollisuusjärjestelmä Suomessa?

Imatran kasakkakylän asetusteksti on raju.

Sen mukaan Imatran kasakkakylässä voi “suorittaa asevelvollisuutta kasakkalaisen Suomi-Venäjän Jelisevin joukossa.”

Asevelvollisuuden mahdollisuus koskee “kasakkakylän perustajia ja jäseniä.”

Olisiko Venäjä luonut kaikessa hiljaisuudessa oman asevelvollisuusjärjestelmän Suomeen? Voisiko kyse olla jonkinlaisesta sotilaallisesta toiminnasta vai informaatiovaikuttamisesta?

Sotilasprofessori ja everstiluutnantti Petteri Lalu arvioi pyynnöstä Ylen tietoja Imatran kasakkakylän perustamisesta.

- En tunne asiaa enkä osaa arvioida sen paikkansapitävyyttä, Lalu sanoo asetuksesta.

Lalu työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulussa, erityisalana venäläinen sotataito.

Mikä motiivi kasakkakylän perustamisella kenties on?

– Tällaiseen toimintaan osallistuva venäläinen asevelvollinen voisi ikään kuin vapaaehtoistoimintaan osallistumalla suorittaa kansalaisvelvollisuutensa, arvioi Lalu.

Lalu pohtii, voisiko kysymys olla Venäjän tavoitteesta varmistaa ulkomailla asuvien maanmiestensä, myös mahdollisten kaksoiskansalaisten, luotettavuus erityisesti poikkeusolosuhteissa.

Tienviitta.
Pasi Peiponen / Yle

Lalu muistuttaa, ettei Venäjä tunnusta kaksoiskansalaisuutta. Venäjän lainsäädännössä tunnetaan vain Venäjän kansalaisuus.

Venäjä ajaa Lalun mukaan omia intressejään niin talouden, informaation kuin turvallisuudenkin alueilla aktiivisesti ja määrätietoisesti.

– Ajattelulle on ominaista nollasummapeli, johon eivät näytä kuuluvan keskinäiseen luottamukseen perustuvat kompromissit, Lalu toteaa.

Kasakka-asetus: Estää provokaatiot Venäjää vastaan

Imatran kasakkakylän asetuksessa mainitaan useita muita tehtäviä.

Tärkeimmäksi tehtäväksi on asetettu “propaganda ja liikkeet Suomessa asuvien Suomen kansalaisten ja maanmiesten kesken” sekä “vetää puoleensa maanmiehiä ja Suomen kansalaisia omiin joukkoihin.”

Tienviitta.
Pasi Peiponen / Yle

Venäläisellä verkkosivustolla julkaistun asetuksen mukaan kasakoiden tehtävänä on myös “luoda kontaktit Suomen ihmisoikeuspuolustajiin ja estää Suomen kansalaisia osallistumasta sotatoimi provokaatiohin Venäjän kanssa.”

Toisaalta kasakoilla on sivujen mukaan oikeus “toimia sodan syttymisen vastustajana maiden Suomen ja Venäjän välillä, tukea rauhaa Venäjän ja Suomen välillä.”

Supo: Ei uhkaa kansallista turvallisuutta

Suojelupoliisi kertoo Ylelle tutustuneensa kasakkakylän perustamisasetukseen.

– Tiedossamme on, että internetistä löytyy tällaiseen yhteisöön liittyvä julistus ja muuta kirjoittelua, toteaa Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala Ylelle.

– Sen sijaan meillä ei ole tietoa, että asiaan liittyisi sellaista konkreettista toimintaa, mikä vaarantaisi Suomen kansallisen turvallisuuden.

Suomen puolustusvoimat ei ota kantaa Imatran kasakkakylään.

– Emme kommentoi yksittäistapauksia, toteaa apulaisosastopäälikkö Arto Hirvelä pääesikunnan viestintäosastolta.

Pääesikunta muistuttaa silti muutoksista aluevalvonta- ja rikoslaissa heinäkuusta 2017 lähtien, koskien tunnuksettomien sotilaiden ryhmiä.

– Ne (lainmuutokset) antavat tarvittaessa perusteita toimia jos järjestäytyneet ei-sotilaalliset joukot aiheuttaisivat turvallisuusuhkaa, Hirvelä kirjoittaa pääesikunnan vastauksessa Ylelle.

Mitä Imatralla tiedetään?

– Ihan täysi yllätys.

Yle tavoitti Kaisa Heinon, Imatran apulaiskaupunginjohtajan, viimeisenä haastateltavista. Kaupunginjohtaja Kai Roslakka oli lomalla.

– Kokonaisuutena tämä on hämmentävää. Vaikuttaa aika yllättävältä ja erikoiselta tapaukselta kaikkinensa, Heino kommentoi Ylelle.

Heino kuulee kasakkakylän asetuksesta ensimmäistä kertaa.

Heino ei lähde arvailemaan mitä asia kenties herättää suhtautumisessa Imatralla venäläisiin kuntalaisiin.

– Mielenkiintoista on nähdä mistä tässä on kyse. Vaikuttaa aika yllättävältä ja erikoiselta tapaukselta kaikkinensa, ilmiselvän hämmästynyt apulaiskaupunginjohtaja pohtii.

Venäjän-tutkija: Onko kasakkakylä potentiaali?

Kasakkakylän asetus on kirjoitettu huonolla suomen kielellä, käännettynä mahdollisesti internetin käännösohjelmalla.

Venäjänkielistä alkutekstiä Yle ei ole pystynyt löytämään.

Onko Imatran kasakka-asetus venäläisten kasakkaintoilijoiden nettiuhoa – vai Venäjän informaatiovaikutusyritys Suomessa?

– Ensimmäinen ajatus on, että tämä on tyhjä kuori. Potentiaali, jota ei ole käytetty, arvioi Katri Pynnöniemi.

Hän hoitaa Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteisestä Venäjän turvallisuuspolitiikan professuuria.

Mitä potentiaali tarkoittaa?

Pynnöniemen mukaan vuoden 2014 jälkeen kasakoiden rooli ja julkisuus Venäjän sisäpolitiikassa on kasvanut.

Kasakat olivat näkyvästi esillä Itä-Ukrainan sodan ensi vaiheessa.

– Ehkä siitä on haettu mallia, sen paremmin miettimättä meidän paikallisia olosuhteita.

Tienviitta.
Pasi Peiponen / Yle

Pynnöniemen mukaan suoraa syy–seuraussuhdetta Itä-Ukrainan tapahtumiin ei voida osoittaa.

Pynnöniemi kiinnittää huomiota kasakkakylän tarinaan Venäjän näkökulmasta. Asetuksen mukaan kyseessä on eversti Jelisejevin kasakkakylä.

Fjodorov Jelisejev on historiallinen henkilö.

Jelisejev palveli vuonna 1917 Kaukaasian kasakoissa Lappeenrannassa ja vuosina 1921–1924 Haminassa kasakkakylän päällikkönä, atamaanina.

– Historiallisen henkilön tai tapahtumien hyödyntäminen on yleistä tarinoissa, joita Venäjä käyttää hämäyksessä ja disinformaation levittämisessä, Pynnöniemi sanoo.

Viipurin kasakat: kasakkakyliä Suomen rajalle?

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti vuonna 2005 kasakkalain.

Sen mukaan kutsuntaikäiset kasakat voivat palvella perinteisissä kasakoiden sotilasyksiköissä sekä raja- että sisäissä joukoissa.

Helsingin Sanomat haastatteli Viipurin kasakoiden silloista päällikköä, atamaania, vuonna 2014. (siirryt toiseen palveluun)

Jutun mukaan Viipurin kasakat halusivat mukaan rajavalvontaan Venäjän ja Suomen rajalle.

Tienviitta.
Pasi Peiponen / Yle

Lisäksi kasakat halusivat rakentaa kasakkakyliä Suomen ja Viron rajalle.

Yle tavoitti sähköpostitse Viipurin kasakoiden (Vyborskaja stanitsa) nykyisen atamaanin. Tarkoitus oli kysyä Viipurin kasakoiden tehtävistä ja Imatran kasakkakylästä.

Useista pyynnöistä huolimatta päällikkö ei kuitenkaan vastannut kirjallisiin kysymyksiin.

Haastattelua varten sovittiin tapaaminen Lappeenrantaan. Atamaani ei koskaan saapunut tapaamiseen.

“En ole kirjoittanut kasakka-asetusta”

Yle sai viimein yhteyden henkilöön, jolla on sama nimi kuin kasakka-asetuksen toisella allekirjoittajalla.

Tavoitettu Aleksandr Novikov näyttää toimineen kiinteistöalalla juuri Imatralla. Kyseisen Novikovin kotisivuilla kerrotaan hänen olevan Itä-Ukrainan Donetskista.

Hän kertoo kotisivuillaan myös suorittaneensa Suvorovin sotakoulun Pietarissa ja palvelleensa useita vuosia armeijassa ennen bisnesuraansa.

Yle tavoitti Aleksandr Novikovin sähköpostilla. Hän kieltää jyrkästi osallisuutensa kasakkakylän perustamiseen.

– En ole kirjoittanut kasakka-asetusta. En tiedä kasakoista enkä aiheesta mitään, Novikov vastaa lyhytsanaisesti.

Novikov ei vastaa lisäkysymyksiin Ylen useista pyynnöistä huolimatta.

Jää siis epäselväksi, kuka on lopulta hämmentävän “kasakka-asetuksen” todellinen allekirjoittaja.