Toimittajalta: Kati Sinenmaa syrjäytyi työelämästä ja rakensi pienen kivikasan metsään – hiljalleen syntyi kaupunkilaisten tuntema kivilinna, jonka Helsingin suurin työmaa jyrää nyt alleen

Pasilan kivilinna on ainutlaatuinen ja tunteita herättävä rakennelma. Sen tilalle rakennetaan toimistotaloja, mutta voisiko linnasta säilyttää edes palasen niiden keskelle, kysyy kivilinnan vaiheita seurannut toimittaja Vesa Marttinen.

Helsinki
Kati Sinenmaa on rakentanut Pasilan kivilinnaa 1990-luvun puolivälistä saakka.
Kati Sinenmaa on kasannut kiviä Ilmalan pieneen metsikköön lähes 30 vuoden ajan. Osan kivistä hän on tuonut Metsälästä, Arabianrannasta ja Käpylästä saakka polkupyörän avulla.Vesa Marttinen / Yle

Helsingin kaupunki käynnisti alkuvuodesta 2014 Pasilassa valtavan rakennusprojektin, jonka myötä kaupungin keskusta laajenee Pasilaan. Työt ovat edenneet jo hyvän matkaa Ilmalan asemanseudulle, jossa Kati Sinenmaa on rakentanut erikoista elämäntyötään jo yli 20 vuoden ajan. Aseman kupeessa, pienen koivumetsän suojassa lepää Pasilan kivilinnaksi kutsuttu rakennelma.

1990-luvun puolivälin tietämillä työelämästä syrjäytynyt Sinenmaa päätyi Ilmalan metsikköön telttailemaan. Lähtiessään hän jätti leiripaikkansa muistomerkiksi pienen kivikasan. Kivien kasaaminen tuntui niin terapeuttiselta, että pian Sinenmaa palasi paikalle nostelemaan kiviä toistensa päälle. Hiljalleen syntyi rakennelma, jonka salaperäinen tunnelma ja tarina on kiinnostanut lukemattomia kaupunkilaisia.

Laajempaan tietoisuuteen paikka nousi vuosituhannen vaihteessa toimittaja Hannu Karpon tv-jutun (siirryt toiseen palveluun) kautta, ja muutama vuosi myöhemmin linnasta syntyi myös Jouni Hiltusen dokumenttielokuva nimeltä Kosminen näytelmä (2005). Sinenmaa on tehnyt työtään vuodesta toiseen ilman minkäänlaisia lupia. Projektilla on ollut “hiljainen hyväksyntä”: metsikkö on ollut käytännössä joutomaata kaikki nämä vuodet, eikä linnan rakentamisesta ole katsottu olevan mitään haittaa.

Vuonna 2016 Liikennevirasto päätti sulkea linnan aidoilla, kun paikalla oli järjestetty pienimuotoisia tapahtumia. Näiden myötä maanomistaja eli Liikennevirasto katsoi olevansa vastuussa, jos paikalla sattuu jotain. Aitaamisen jälkeen Sinenmaa on käynyt paikalla enää harvoin. Kuluneen kesän aikana hän kertoo siivonneensa ympäristöä ja pitäneensä paikkoja hieman kunnossa, koska paikalla on kuitenkin jatkuvasti kävijöitä.

– Olen jatkanut vain siksi, että tämä on ollut niin hauskaa ja olen saanut kannustavia mielipiteitä ihmisiltä.

"Se ei ole mikään virallinen rakennus"

Lähitulevaisuudessa linna on jäämässä Pasilan aluerakentamisen jalkoihin. Tuoreessa Hakamäentien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (siirryt toiseen palveluun) kivilinnan paikalle on kaavailtu toimistokerrostaloja. Linna on paperissa oikein nimeltä mainittu: “Pohjoisosassa sijaitsee käytöstä poistettu Hakamäentieltä Postintaipaleelle johtava ramppi sekä Pasilan kivilinnaksi kutsuttu rakennelma. Eteläosa on luonnontilaista kallioaluetta.”

Kati Sinenmaa on rakentanut Pasilan kivilinnaa 1990-luvun puolivälistä saakka.
Rakennelma yltää korkeimmillaan noin kolmen metrin korkeuteen.Vesa Marttinen / Yle

Arkkitehti Anna-Maija Sohn kertoo puhelimitse, että linnan olemassaolo on hyvin tiedossa, mutta epävirallista ja luvatta tehtyä rakennelmaa ei ole aiheellista huomioida alueen suunnittelussa.

– Sehän ei ole mikään virallinen rakennus. Se on sinne luvattomasti tehty eikä sitä voida ottaa huomioon tällaisissa kaupunkikehittämishankkeissa. Ollaan lähdetty siitä, että se on rakentamatonta aluetta, Sohn kertoo puhelimitse.

Sohnin mukaan tarkkaa aikataulua alueen rakentamiselle ja linnan purkamiselle on mahdotonta vielä sanoa, mutta karkeasti arvioiden kyse on muutamista vuosista. Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2017, ja alueen osallistumis- ja arviontisuunnitelma oli esillä kuluneen kesän ajan. Seuraavaksi alueen suunnitelmista tehdään kaavaluonnos, joka tulee kaupunkilaisten nähtäville. Tämän jälkeen tehdään kaavaehdotus, joka tulee lopulta luottamushenkilöiden hyväksyttäväksi.

Paikka jolla on tarina

Linnan rakentanut Kati Sinenmaa sanoo valmistautuneensa linnasta luopumiseen jo vuosikausien ajan. Hänen puolestaan naapuriin sopisi hyvin mitä tahansa rakentamista, ja linna voisi jäädä niiden keskelle ikään kuin puistoksi.

– Enhän minä tätä itselleni ole tehnyt, vaan kivirakentaminen säilyy pitkään jälkipolville.

Niin, kivi kyllä säilyy, jos sen halutaan säilyvän. Pääkaupunkiseudulta löytyy jo nyt useita esimerkkejä paikoista, jossa uuden kaupunkirakenteen keskelle on jätetty jonkinlainen muistomerkki muistuttamaan alueen historiasta. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Keimolan valvontatorni (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin uutiset) tai Lepakon muistomerkki (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin taidemuseo).

Jokainen kivilinnassa vieraillut tietää, että paikan tunnelma on ainutlaatuinen. Jos tästä tunnelmasta halutaan säilyttää muutakin kuin valokuvia ja muistoja, nyt alkaa olla viimeiset hetket toimia. Linna, tai edes osa siitä, on täysin mahdollista säilyttää toimistotalojen keskellä puistona, muistomerkkinä tai vaikka leikkipaikkana.

Linna on ollut alusta saakka luvaton ja epävirallinen, mutta samalla täysin ainutlaatuinen – paikka jolla on tarina. Sellaiset paikat ovat yleensä kaupunkien kiinnostavimpia.

Juttuun lisätty 4.9. klo 8.15 otsikon alkuun sana "toimittajalta". Alaotsikkoon lisätty: "kivilinnan vaiheita seurannut".