Oppituntien rauhattomuus selittää ainakin osittain Ruotsin koululaisten heikkoa Pisa-testimenestystä

Vain 58 prosenttia Ruotsin yläkoululaisista pitää keväällä julkistetun tutkimuksen mukaan koulujen opiskelurauhaa riittävänä.

Ruotsi
Tukholmalainen luokka
Opiskelurauha on vuodesta 2012 toteutetun mittauksen mukaan pysynyt melko samana ruotsalaiskouluissa. Vaikka enemmistö pitää sitä kohtuullisena, kolmasosa oppilaista pitää sitä puutteellisena.Henrik Montgomery / Pressens Bild / Epa

Kun Ruotsin 15-vuotiaat menestyivät heikosti taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n järjestämässä oppimistuloksia vertailevassa Pisa-tutkimuksessa vuonna 2012, Ruotsin hallitus käynnisti selvitykset heikon menestyksen syistä.

Dagens Nyheterin mukaan (siirryt toiseen palveluun)tärkeäksi syyksi heikkoon menestykseen on nostettu puutteet oppituntien työrauhassa.

Ruotsin koululainsäädäntö julistaa, että kaikilla oppilailla on oikeus turvallisuuteen ja oppimisrauhaan koulussa. Silti Ruotsin Opetushallituksen oppilaskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan vain 58 prosenttia yläkoululaisista ja 64 prosenttia 16-18 -vuotiaista vastasi, että tunneilla on "enimmäkseen" työrauha.

Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä oli sitä mieltä, että työrauhaa on vain harvoin. Toisen asteen oppilaitoksissa osuus on yhdeksän prosenttia.

Samanlaisia tuloksia on saatu vuodesta 2012 lähtien vuosittain teetetyissä mielipidekartoituksissa, joita on lähetetty oppilaille, huoltajille ja opettajille. Niiden tulokset ovat pysyneet käytännössä ennallaan.

Viidennen ja yhdeksännen luokan oppilaista sekä lukioiden toisen luokan oppilaista 62-68 prosenttia katsoo (siirryt toiseen palveluun), että väittämä "Minulla on opiskelurauha tunneilla" pitää ainakin melko hyvin paikkansa.

Kolmasosa oppilaista kuitenkin on sitä mieltä, että työrauha-väittämä ei juurikaan – tai ollenkaan – pidä paikkansa.

Opettajista puolestaan 33 prosenttia piti väitettä "Järjestyksen ylläpitäminen luokassa vie suuren osan opetusajastani" täysin tai melko paikkaansapitävänä. Lukiossa opettajista 22 prosenttia oli tätä mieltä.

Vakavat, uhkaa tai väkivaltaa sisältäneet häiriöt pitää Ruotsin kouluissa ilmoittaa Työympäristövirastoon. Ilmoitukset ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina, sanomalehti Dagens Nyheterin saamien tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2012 ilmoituksia tuli 327, vuonna 2017 597.

Lue lisää:

Opettaja Ann-Sofie Kunell ei saanut vakivirkaa Suomesta ja muutti Ruotsiin – jossa tarvitaan lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia opettajia