Brasilian museopaloa kutsutaan "muistin lobotomiaksi" – Maailman kulttuuriperintöä tuhoavat niin sodat, välinpitämättömyys kuin luonnontuhotkin

Brasilian kansallismuseon tulipalossa tuhoutui osa mittaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä.

museot
Brasilian kansallismuseo tuhoutui –  tulipalo jälkisammutusvaiheessa
Brasilian kansallismuseo tuhoutui – tulipalo jälkisammutusvaiheessa

Brasilian kansallismuseon tulipalo on valtava kulttuurihistoriallinen katastrofi.

Museon tuho näyttäytyy myös Brasilian poliittisen ja taloudellisen kriisin symbolina.

Museon varajohtaja Luiz Fernando Dias Duarte syytti Brasilian vallanpitäjiä museon rahoituksen laiminlyömisestä. Entinen ympäristöministeri ja presidenttiehdokas Marina Silva kutsui tapahtunutta "Brasilian muistin lobotomiaksi".

Silvan mukaan museon rahoitusvaikeuksien takia tragedia oli odotettavissa.

Brasilian museopalo on yksi esimerkki maailman kulttuuriperintöön kohdistuvista uhista.

YK:n kulttuurijärjestö Unesco pitää listaa uhanalaisista maailmanperintökohteista (siirryt toiseen palveluun). Parhaillaan listalla on 54 kohdetta.

Onnettomuuksien ja luonnontuhojen lisäksi kulttuurihistoriallista perintöä uhkaa myös puhdas piittaamattomuus.

Joskus kulttuurikohteita tuhotaan poliittisen ja ideologisen kamppailun nimissä.

Joskus tuhon pitää hakea yksilöpsykologiasta, näin esimerkiksi historian kertomuksessa Artemiin temppelin tuhopoltosta.

Pahantahtoisuudesta ymmärtämättömyyteen

Vuonna 356 eaa. kreikkalaismies sytytti tuleen Artemiin, metsästyksen ja synnytyksen jumalan, temppelin, yhden maailman seitsemästä ihmeestä (siirryt toiseen palveluun).

Temppelin sytyttäjä kertoi tehneensä tuhopolton saadakseen nimensä historiaan. Niinpä tuomarit kielsivät hänen nimensä (siirryt toiseen palveluun) muistelemisen peräti kuolemantuomion uhalla.

Erilaiset temppelit tuntuvat kautta aikain houkuttaneen tuhopolttajia, niin Suomessakin: Tuhopolttoja olivat muun muassa Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon palo 1997, Porvoon tuomiokirkon palo 2006 ja Ylivieskan kirkon palo 2016.

Toisaalta usein pahimmat vauriot historiallisesti merkittäville kohteille ovat koituneet jo löytövaiheessa.

Saksalainen arkeologi Heinrich Schliemann (1822–1890) löysi muinaiseksi Troijaksi uskotun alueen nykyisen Turkin alueelta, mutta hän käytti kaivauksissaan dynamiittia, mikä tuhosi suuren määrän arkeologisesti tärkeää materiaalia.

Museot varautuvat luonnonmullistuksiin

Kulttuuriperintöä uhkaavat toki myös erilaiset luonnonkatastrofit.

Vuonna 1966 Firenze, yksi renessanssin keskuksista, kärsi tuhoisasta tulvasta. Italian Firenzen kansalliskirjaston Bibliotheca Nazionale Centralen kellarikerros täyttyi vedellä ja lähes 1,2 miljoonaa nimikettä kärsi.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa entisestään pahentaa luonnonkatastrofeja, joten museot joutuvat entistä enemmän varautumaan äärimmäisiin luonnonilmiöihin.

Esimerkiksi Los Angelesissa sijaitseva Gettyn museo on varautunut monin tavoin (siirryt toiseen palveluun) Kaliforniaa koetteleviin maastopaloihin. Museorakennusta ympäröivät kastellut nurmikot, ja puutarhat toimivat vesihaudan kaltaisena esteenä maastopaloille. Rakennuksen linnamaisia seiniä peittää tulenkestävä travertiini-kivilaji.

– Turvallisin paikka taideteoksille on täällä Gettyn keskuksessa, Gettyn säätiön edustaja Ron Hartwig sanoi vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun), kun maastopalot raivosivat Kaliforniassa.

Toisaalta rannikolla sijaitsevat museot joutuvat varautumaan myrskyihin ja veden pinnan nousuun.

Talouskasvu jyrää kulttuuriarvot

Joskus uhkana on talouskasvu.

Esimerkiksi monissa Itä- ja Kaakkois-Aasian maissa hallitsematon rakentaminen muuttaa väistämättä suojeltujen kohteiden ympäristöä tavalla, joka ei usein kunnioita kulttuurihistoriallisia arvoja.

Esimerkkejä löytyy Euroopastakin: Unesco on listannut Wienin historiallisen keskustan uhanalaiseksi (siirryt toiseen palveluun) korkean rakentamisen vuoksi.

Joskus aikaa ei ole kulunut tarpeeksi, että kulttuurisia arvoja olisi tunnustettu tai ne herättävät liian ristiriitaisia tuntemuksia. Näin on esimerkiksi modernistisen arkkitehtuurin laita. Moni 1960- ja 1970-lukujen brutalistisen arkkitehtuurin merkkiteos (siirryt toiseen palveluun) on saanut purkutuomion (siirryt toiseen palveluun).

Joskus kiivastahtinen rakentaminen aiheuttaa myös suoria tuhoja.

Vuonna 2007 Kiinassa Nanjingissa kymmenen muinaista hautaa tuhoutui Ikean kauppakeskuksen työmaalla (siirryt toiseen palveluun).

Vuonna 2013 Guangzhoun metron rakennustöissä (siirryt toiseen palveluun) tuhoutui viisi 2 200–3 000 vuotta vanhaa hautaa.

Haudat houkuttavat ryöstäjiä Kiinassa

Vuosituhansien ajan Kiinan hallitsijoita ja ylimystön jäseniä haudattiin arvokkaiden esineiden kanssa.

Niinpä Kiinan muinaisia hautoja uhkaa myös vanha vitsaus: haudanryöstäjät.

Viime vuonna The New York Timesin artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijat arvioivat, että jopa kahdeksan kymmenestä arvokkaasta muinaishaudasta on ryöstetty.

Ilmiö on levinnyt populaarikulttuuriin haudanryöstäjistä kertovissa seikkailutarinoissa. Pelkona on ollut, että tämä entisestään innostaa ihmisiä tunkeutumaan muinaisiin hautoihin.

Ryöstettyjä arvoesineitä eivät halaja enää vain länsimaiset keräilijät, sillä voimakkaan talouskasvun myötä Kiinaankin on syntynyt uusi keräilijöiden joukko.

Levottomuudet ja sodat luovat otolliset olot muinaisesineiden ryöstelylle.

Tammikuussa 2011 Egyptissä Hosni Mubarakin vastaisten protestien aikana ryöstelijät käyttivät sekasortoista tilannetta hyväkseen ja tunkeutuivat Kairon egyptiläiseen museoon. Osa esineistä onnistuttiin myöhemmin palauttamaan museoon.

Ryöstettyjen muinaisesineiden markkinoiden (siirryt toiseen palveluun) koon arvioiminen on vaikeaa. Niiden on joskus arvioitu olevan jopa miljardien dollarien suuruiset: ilmaan on heitelty lukuja 2 miljardista jopa 8 miljardiin dollariin. Monet asiantuntijat tosin pitävät näitä arvioita liioiteltuina.

Vuonna 2017 yhdysvaltalainen Hobby Lobby -kauppaketju sai 3 miljoonan dollarin sakot Irakista ryöstettyjen muinaisesineiden maahantuonnista. Tutkinta alkoi, kun tulli löysi nuolenpääkirjoitusta sisältäviä laattoja. Ne oli merkitty tulliselvityksessä käsintehdyiksi tiiliksi.

Lopulta noin 3 800 mesopotamialaista muinaisesinettä palautettiin Irakiin.

Sota tuhoaa kulttuurinkin

Sodat ovat aina olleet tehokkaita kulttuuriperinnön tuhoajia.

Myyttisessä maineessa on Aleksandrian kirjaston tuho. Kirjaston on kerrottu palaneen, kun Julius Caesar valtasi kaupungin 47–48 eaa. Tosiasiassa tulipaloja lienee ollut useita.

Toisessa maailmansodassa tuhoutui valtava määrä eurooppalaista kulttuurihistoriaa.

Useat eurooppalaiset kaupungit piti rakentaa uusiksi sodan jälkeen. Varsovan vanhakaupunki (siirryt toiseen palveluun) on esimerkki sodan jälkeen lähes täysin uudelleen rakennetuista historiallisista keskustoista.

Viime vuosina sodat ovat aiheuttaneet valtavia menetyksiä varsinkin Lähi-idässä.

Yksi pylväikkö seisoo maisemassa sinistä taivasta vasten. Maassa on lappeellaan pylvään paloja ja kivimurskaa.
Muinainen Palmyra kärsi pahoja vaurioita Syyrian sodassa. Syyrian hallituksen joukot ottivat Palmyran Isisiltä maaliskuussa 2016.Str / EPA

Syyrian ja Irakin sotien kulttuurihistorialliset tuhot ovat valtavia. Maat sijaitsevat Eufrat- ja Tigrisjokien alueella, jota kutsuttiin Mesopotamiaksi eli Kaksoisvirranmaaksi, sivistyksen kehdoksi.

Historialliset asutuskeskukset ovat kerta toisensa jälkeen joutuneet tuhoisten pommitusten ja tykistötulituksen kohteeksi.

Yhdysvaltain miehitys Irakissa vuonna 2003 alkoi tuhoisasti, kun Saddam Husseinin kaatumisen jälkeisessä sekasorrossa ryöstelyä ei saatu kuriin. Irakin kansallismuseosta vietiin noin 15 000 arvokasta esinettä.

Ryöstelyn torjunta ei tuntunut olevan kovin korkealla miehittäjien tärkeysluettelossa.

– Sitä sattuu (Stuff happens), Yhdysvaltain tuolloinen puolustusministeri (siirryt toiseen palveluun)Donald Rumsfeld kommentoi (siirryt toiseen palveluun).

Amerikkalaissotilas seisoo seinän vieressä maastopuvussa ja luotiliiveissä, silmillään mustat lasit ja edessään konetuliase. Seinässä on arabiankielistä tekstiä ja englanniksi sen alla lukee "Iraq Museum".
Yhdysvaltalainen sotilas vartioi Irakin kansallismuseon sisäänkäyntiä marraskuussa 2003. Yhdysvaltain syytettiin suhtautuneen välinpitämättömästi Irakissa puhjenneeseen ryöstelyyn miehityksen alkupäivinä maaliskuussa.Ali Haider / EPA

Kun museo avattiin uudelleen vuonna 2015, kolmannes kadonneista esineistä oli saatu palautettua, ja nyt viisitoista vuotta ryöstelyn jälkeen myöhemmin tuhannet arvokkaat esineet ovat edelleen kateissa (siirryt toiseen palveluun).

Uutta vauhtia Lähi-idän kulttuuriperinnön tuhoutuminen sai vuonna 2011, kun Syyriassa puhkesi verinen sisällissota.

YK:n kulttuurijärjestön Unescon pääjohtaja Irina Bokova kertoi vuonna 2017, että kaikki Unescon maailmanperintökohteet Syyriassa ovat joko tuhoutuneet tai vaurioituneet sisällissodan aikana.

Kuvainraastajat liikkeellä

Bysantissa 700- ja 800-luvuilla riehuivat ikonoklastit, kuvainraastajat. Nämä katsoivat, että ikonit ja patsaat ovat Raamatun kieltämiä jumalankuvia.

Äärijärjestöt ovat myös täysin tietoisesti tuhonneet historiallisia kohteita.

Maaliskuussa 2001 ääri-islamilainen Taliban-liike tuhosi Bamiyanin laaksossa kaksi suurta Buddhan patsasta.

Myös Irakissa ja Syyriassa toimiva ääriliike Isis on suunnannut tuhovimmansa historiallisiin kohteisiin.

Esimerkiksi Palmyran rauniokaupungissa Isis räjäytti riemukaaren sekä Baalin ja Baalšaminin temppelit. Isisin tuhoamat kohteet olivat Palmyran kaikkein parhaiten säilyneitä kohteita. Useista muinaisesineistä Isis lohkoi pois kasvoja esittävät kohdat.

Isis myös murhasi arkeologi Khalid al-As'adin, joka yritti suojella arkeologisia aarteita.

Samanlaista toimintaa nähtiin myös länsiafrikkalaisessa Malissa, jossa al-Qaidaan kytkeytyvä ääriryhmä Ansar Dine liittolaisineen tuhosi Timbuktussa muinaisia hautamuistomerkkejä.

Nämä rakennelmat olivat peräisin Timbuktun kulta-ajalta 1300-luvulta, jolloin kaupunki oli kaupankäynnin solmuasema ja islamin suufilaisen suuntauksen keskus. Paetessaan islamistit polttivat vielä kallisarvoisen kirjaston.

Viime vuoden elokuussa kansainvälinen rikostuomioistuin ICC langetti tuhotöihin osallistuneelle entiselle islamistitaistelijalle 9 vuoden vankeusrangaistuksen ja 2,7 miljoonan euron vahingonkorvaukset (siirryt toiseen palveluun).

Ideologisten syiden lisäksi tuhojen taustalla on myös arkisempia syitä: Isis on rahoittanut toimintaansa (siirryt toiseen palveluun) harjoittamalla ja verottamalla antiikkiesineiden ryöstelyä ja salakauppaa.

Aiheesta aiemmin:

Yle Palmyrassa: "Isis yritti pakottaa isäni paljastamaan arvokkaimmat aarteet" – mestatun arkeologin poika kertoo 3.5.2016

ISIS käy maailmankuvien sotaa – katso ryöstökaivuun jäljet Apameasta otetuista satelliittikuvista 9.3.2015

Yle Areena: Erehdysekspertti. Miksi Aleksandrian kirjasto tuhottiin? 18.9.2015