Joonas Pitkänen, 28, valmistui huimassa kolmessa vuodessa maisteriksi, mutta kammoaa silti hallituksen patistelua – opiskeluajat ovat lyhentyneet vain hieman

Kandidaatin tutkinto suoritetaan kuitenkin selvästi aiempaa nopeammin.

opiskelu
Valtiotieteen maisteri Joonas Pitkänen
Nopeasti valmistunut Joonas Pitkänen kävi opintojen ohella töissä ja osallistui järjestötoimintaan. – Kyllä vapaa-aikaakin jäi, enemmän kuin työelämässä, hän sanoo.Markku Pitkänen / Yle

Valtiotieteiden maisteriksi vastikään Helsingin yliopistosta valmistunut Joonas Pitkänen, 28, on nykyhallituksen toiveopiskelija. Oikeastaan enemmänkin.

Hän opiskeli kandiksi ja maisteriksi reilusti alle tavoiteajan, käytännössä kolmessa vuodessa.

– Otin suosituksen mukaiset kurssit ja hoidin ne pois alta. Minulla oli tietty ajatus siitä, mitä haluan tehdä valmistumisen jälkeen, sillä tutkijan ura on aina kiinnostanut. En kokeillut useita sivuaineita ja etsinyt suuntaa, vaan suunnitelma oli selvä, väestötiedettä ja sosiologiaa opiskellut Pitkänen kertoo.

Hän pyrkii nyt jatko-opiskelijaksi.

Otin paljon sellaisia kursseja, joita pystyi suorittamaan itsenäisesti tenttimällä.

Joonas Pitkänen, valtiotieteiden maisteri

Pitkäsen urakkaa helpotti se, että hänellä oli taustalla puolen vuoden opinnot avoimessa yliopistossa ja tutkintoon luettiin hyväksi aiemman sosionomitutkinnon kieliopinnot.

– Aiemman tutkinnon takia opiskelu ei myöskään ollut mitään uutta ja ainutkertaista. Otin myös paljon sellaisia kursseja, joita pystyi suorittamaan itsenäisesti tenttimällä, mikä nopeutti opiskelua selvästi, hän jatkaa.

Maisteriksi opiskellaan noin kuudessa vuodessa

Joonas Pitkänen on ripeydessään poikkeus. Maisteriksi opiskelevien valmistumisajat ovat vielä kaukana tavoitteesta, vaikka opiskelijoita on puskettu opiskelemaan vikkelästi jo muutaman hallituskauden ajan.

Tavoite on, että opiskelija saisi kandidaatin tutkinnon ulos kolmessa vuodessa ja maisterin tutkintoon kuluisi tämän päälle kaksi vuotta.

Maistereiden valmistumisaika on olennainen, sillä useimmat jatkavat kandista maisteriksi.

Opetushallituksen keräämien tilastojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon keskisuoritusaika (mediaani) oli vuonna 2010 noin 6,3 vuotta.

Viime vuonna vastaava luku oli 5,9, joten pientä nopeutumista on tapahtunut.

Pylväsdiagrammeja
Opiskeluaikojen keskisuoritusaika (mediaani).Yle Uutisgrafiikka

On kylläkin syytä huomata, että jos ottaa huomioon vain suomenkieliset opiskelijat, ovat luvut 6,6 vuotta (2010) ja 6,3 vuotta (2017). Kansainväliset opiskelijat suorittavat usein vain maisterin tutkinnon, mikä vaikuttaa lukuihin.

– Mitään yksittäistä syytä sille, että maisterin tutkinnon suoritusajat eivät ole vielä enempää lyhentyneet, ei ole. Siihen vaikuttaa esimerkiksi työmarkkinatilanne, opintotuessa tehtävät muutokset ja opintojen imu, opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.

Vuorinen uskoo, että maisterin tutkinnon tekeminen nopeutuu tulevaisuudessa, kun 2010-luvulla koulutuspolitiikassa tehdyt tai tehtävät toimet alkavat purra.

Meillä on hyviä viitteitä siitä, että 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden määrä on lisääntynyt.

Birgitta Vuorinen, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Vuorinen huomauttaa, että toimet näkyvät yleensä vasta useiden vuosien viiveellä.

– Meillä on hyviä viitteitä esimerkiksi siitä, että 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden määrä on lisääntynyt. Tämä suoritustahdin tiivistyminen toivottavasti näkyy myös tutkinnon suorittamisen ajoissa jonkin ajan kuluttua, hän sanoo.

Kandidaatin tutkinto tehdään aiempaa nopeammin

Yliopisto-opiskelijoiden valmistumisajat ovat lyhentyneet selvästi kandidaatin tutkinnon osalta.

Alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon suorittamiseen kului vuonna 2010 aikaa noin 4,8 vuotta (mediaani). Vuonna 2017 vastaava luku oli 3,8.

– Kandidaatin tutkinnossa on seitsemän viime vuoden aikana suoritusaika lyhentynyt vuodella. Se näkyy myös tutkinnon suorittaneiden iän alenemisena, kertoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen.

Pylväsdiagrammeja
Opiskeluaikojen keskisuoritusaika (mediaani).Yle Uutisgrafiikka

Opetusministeriön mukaan luvussa näkyy se, että opintotuki on sidottu vuonna 2011 tehdyn muutoksen jälkeen erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon.

Tämä näkyy myös korkeakoulujen rahoitusmallissa.

Kandidaatin papereiden ulosottamisen ajankohdalla on suurempi merkitys nyt kuin ennen. Jos tietty aika ylittyy, opiskelijan pitää anoa lisäaikaa.

Soittokierros yliopistoihin vahvistaa trendin, mutta hurraahuutoihin ei aihetta

Soittokierros muutamaan suureen yliopistoon tukee tilastotietoa.

– Trendi erityisesti alemmissa korkeakoulututkinnoissa oikeastaan kaikilla meidän koulutusaloilla on ollut se, että opiskelijat valmistuvat nopeammin, kertoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä.

Hentilän mukaan Oulun yliopistossa on jo 2010-luvun alussa alettu kiinnittää huomiota erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen ja opintojen rakenteeseen.

Lisäksi opiskelu kesäaikaan on tehty helpommaksi.

Hentilän käsityksen mukaan osansa nopeutumisessa on ollut myös yliopistojen rahoitusmallin muutoksella. Vuonna 2013 yliopistojen yhdeksi rahoituskriteeriksi tuli 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä.

– Jos suorittaa 55 opintopistettä lukuvuodessa, valmistuu väkisinkin nopeammin, Hentilä kiteyttää.

Helka-Liisa Hentilä
Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan maisteriksi valmistuminen viidessä vuodessa on mahdollista.Oulun yliopisto

Myös Helsingin yliopistossa valmistumisajat ovat nopeutuneet, mutta vain hienoisesti. Korkeakoulututkinnon on suorittanut tavoiteajassa viime vuosina yli 20 prosenttia opiskelijoista, kun vielä vuonna 2010 luku oli noin 15–17 prosenttia.

20 prosenttia on joka tapauksessa hirveän pieni määrä.

Sari Lindblom, vararehtori, Helsingin yliopisto

Hurraahuutoihin ei silti ole vararehtori Sari Lindblomin mukaan aihetta.

– 20 prosenttia on joka tapauksessa hirveän pieni määrä, hän huomauttaa.

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin kertoo, että tilanne on Tampereella sama. Keskimääräinen opiskeluaika on noin kuusi vuotta eli yli tavoiteajan, mutta pientä kohentumista on tapahtunut.

– Kymmenen viime vuoden aikana valmistumisajat ovat hieman petraantuneet, mutta merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Kandidaatin tutkinto suoritetaan tavoiteajassa, mutta maisterin tutkinnon kohdalla opiskelu hidastuu, Melin sanoo.

Hallitus usuttaa opiskelijoita valmistumaan nopeasti

Nykyhallituksen tavoitteena, yhtenä kärkihankkeena (siirryt toiseen palveluun), on pidentää työuria alkupäästä. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että opiskelijoiden pitäisi valmistua nopeasti ja siirtyä vikkelästi työelämään.

Vuonna 2015 aloittaneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimien mahdollisista vaikutuksista opiskeluaikoihin on mahdotonta sanoa vielä mitään.

Ne näkyvät, jos näkyvät, tilastoissa vasta vuosien päästä.

Työurien pidentämisen kaari on mielenkiintoinen.

Siitä käytiin kiivasta keskustelua etenkin vuosikymmenen alussa, kun työssäkäyvien ja eläkkeellä olevien huoltosuhde alkoi näyttää yhä huolestuttavammalta.

Murheena oli ennen kaikkea se, miten ihminen saadaan jaksamaan töissä entistä vanhemmaksi.

Koulussa
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite pidentää työuraa alkupäästä. Siihen pyritään muun muassa opiskelijavalinnan uudistuksilla.Heli Sorjonen / Yle

Sittemmin tähtäin on siirtynyt enemmän toiseen päähän.

Tutkintoaikojen lyhentäminen on ollut jo useamman hallituksen tavoite. 2010-luvulla on tehty esimerkiksi muutoksia opintotukeen ja yliopiston rahoitusmalliin.

– On myös pyritty parantamaan korkeakouluopetuksen laatua, jotta opiskelijat pääsevät opintojen imuun ja saavat tutkintoja suoritettua tavoiteajassa, opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Tällä hallituskaudella on käynnistetty myös opiskelijavalinnan uudistuksia ja pyritty lisäämään jouhevampaa liikkumista korkeakoulujen sisällä.

– Iso asia on, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia eli mahdollisuuksia suorittaa tutkintojen osia kehitetään tässä rinnalla. Muun kuin tutkintokoulutustarjonnan lisääntyminen tulee näkymään siinä, että korkeakoulupaikkoja kohdentuu erityisesti niille, jotka tulevat suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa, Vuorinen sanoo.

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin kertoo, että ministeriön ja yliopiston välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että kaikkien etu olisi, että opiskeluajat lyhenevät ja valmistuminen viidessä vuodessa olisi mahdollista.

Melinin mukaan yliopistoissa toimia sen eteen on tehty jo 2010-luvun alusta lähtien.

– Meillä Tampereen yliopistossa on esimerkiksi lisätty aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista, hän kertoo.

Harri Melin
Tampereen yliopiston vararehtorin Harri Melinin mielipide on, että opintotukea olisi syytä korottaa, jotta opiskelijat voivat paremmin keskittyä päätoimiseen opiskeluun.Antti Eintola / Yle

Melinin mukaan parhaiten ovat toimineet keinot, joilla mahdollistetaan joustavaa opiskelua, esimerkiksi mahdollisuudet suorittaa kursseja monin eri tavoin.

Helsingin yliopistossa nykyhallituksen toivetta on kuunneltu niin, että kaikkiin kandidaattiohjelmiin lisättiin viime vuonna työelämäopinnot.

Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom huomauttaa, että yksi hidastava tekijä on se, jos opiskelija ei pysty mieltämään, mikä hänestä voi tulla.

– Generalistialoilla on oikeustieteen kaltaisia professioaloja paljon vaikeampi pohtia, mikä minusta tulee isona. Erityisesti niiden kohdalla on mietitty, miten työelämää voidaan tuoda osaksi opintoja, Lindblom sanoo.

Lindblom huomauttaa, että yliopisto ei saa olla opintojen etenemisen esteenä.

– Sellaista tilannetta ei saa olla, että meillä ei olisi esimerkiksi riittävästi kurssitarjontaa tai riittävästi vaihtopaikkoja. Meidän täytyy myös tarjota riittävästi ohjausta ja tukea opiskelijoille, hän sanoo.

Helsingin yliopistossa on jo kymmenkunta vuotta kiinnitetty huomiota siihen, että opintopisteiden vaatima työ on oikein mitoitettu.

Lindblom uskoo tämän vaikuttaneen yhtenä tekijänä hiukan parantuneisiin tutkintojen suoritusaikoihin.

Miksi opiskeluajat lyhenevät hitaasti?

Miksi sitten valmistumisajat eivät ole lyhentyneet nykyistä enemmän erilaisista toimista ja patistelusta huolimatta?

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin pitää suurimpana syynä opintojen pitkittymiselle päätoimisen opiskelun estävää työssäkäyntiä.

Mielestäni viiden vuoden tavoiteaika vaatisi jonkinasteista opintotuen kohottamista, jotta opiskelijat pystyvät päätoimiseen opiskeluun.

Harri Melin, vararehtori, Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa noin kaksi kolmasosaa maisteriopiskelijoista käy töissä lukuvuoden aikana.

– Opintotuki ei riitä arjen pyörittämiseen ja valtaosa opiskelijoista on pakotettu työskentelemään opintojen ohessa. Mielestäni viiden vuoden tavoiteaika vaatisi jonkinasteista opintotuen kohottamista, jotta opiskelijat pystyvät päätoimiseen opiskeluun, Melin sanoo.

Melin kuitenkin lisää, että työssäkäynti opiskeluiden aikana on myös hyvä asia, sillä moni löytää sitä kautta helpommin töitä valmistumisen jälkeen.

vararehtori Sari Lindblom Helsingin yliopisto
Vararehtori Sari Lindblom Helsingin yliopistosta uskoo, että kandidaatin tutkintoihin lisätyt työelämäopinnot rohkaisevat opiskelijoita valmistumaan.Markku Pitkänen / Yle

Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom suhtautuu varauksellisesti sellaisiin toimiin patistelussa, jotka vaikuttavat opiskelijoiden toimeentuloon.

Hän viittaa esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaamiseen viime vuonna, olkoonkin, että samalla opintolainojen valtiontakauksiin tuli korotus.

– Sellaisia opiskelijoita, joilla on vähän opintoja jäljellä, opintorahan leikkaus varmaan kannustaa valmistumaan. Se on ikään kuin viimeinen sysäys. Toisilla taas tämä vaikuttaa niin, että on pakko käydä vain enemmän töissä.

Lindblomin mukaan liikaakaan ei pitäisi patistella. Se voi johtaa opintojen keskeyttämiseen tai välivuoden pitämiseen työssäkäynnin mahdollistamiseksi.

– Sellaisille opiskelijoille, jotka nyt jo ponnistelevat sen kanssa, miten opinnot etenevät, miten selviää tenteistä ja oppiiko riittävästi, patistelu voi aiheuttaa vain enemmän ahdistusta. Toisaalta tutkimuksista tiedetään, että kaikkein eniten opiskelijoita stressaa se, että opinnot eivät etene.

Lindblomin käsitys on, että eniten vaikuttavat yksilölliset syyt.

– Opinnot voivat venyä esimerkiksi sen takia, ettei opiskelija luota siihen, että hänellä on riittävästi asiantuntemusta ja hän haluaa vielä opiskella lisää. Hän saattaa myös etsiä vielä omaa alaa.

Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään sen sijaan näyttää kohtuullisen hyvältä. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yliopistossa noin 80 prosenttia valmistuneista on töissä vuosi valmistumisen jälkeen.

Oulun seudulla joillakin aloilla on suorastaan osaaja- ja työvoimapulaa ja opiskelijoita työllistyy jo kesken opintojen esimerkiksi ohjelmisto- ja ict-alalle.

"Yliopisto ei ole mikään tehdas"

Oma kysymyksensä on se, onko nopea valmistuminen itseisarvo.

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin sanoo, että myös yliopistojen oma intressi on, että opiskelijat valmistuvat ripeästi.

– Kuitenkin nopea valmistuminen on siinä mielessä kaksipiippuinen juttu. Tulevan työuran kannalta myös hyvä asia, että on opintojen aikana jossain vaiheessa myös työelämässä, Melin pohtii.

Oulun yliopisto 1.10.2018.
Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä pitää Oulun yliopistosta valmistuneiden työllistymistä hyvänä.Paulus Markkula / Yle

Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom sanoo, että vaikka yliopistot saavat osan rahoituksestaan siitä, kuinka monta opiskelijaa he saavat valmistumaan kandiksi tai maisteriksi, "yliopistot eivät ole mitään tehtaita".

Akateeminen opiskelu ei voi olla sellainen automaatti, että mennään putkeen ja tullaan putkesta pois.

Sari Lindblom, vararehtori, Helsingin yliopisto

– Akateeminen opiskelu ei voi olla sellainen automaatti, että mennään putkeen ja tullaan putkesta pois. Ministeriöistä ja hallituksesta tulee paineita, mutta yliopiston velvollisuutena on pohtia, mikä on meille järkevää ja meidän opiskelijoillemme eduksi, Lindblom sanoo.

Oulun yliopiston vararehtori Helka-Liisa Hentilä ei pidä pahana nopeaa valmistumista.

– Opintojen suorittaminen tavoiteajassa on ehdottoman tavoiteltavaa ja mahdollista, hän sanoo.

Koulutusleikkaukset ja nopea valmistuminen huono yhtälö

Paljon puhutut koulutusleikkaukset eivät ainakaan helpota valmistumisaikojen nopeuttamista. Esimerkiksi Helsingin yliopisto joutuu säästämään vuoteen 2020 mennessä 86 miljoonaa euroa.

– Totta kai olemme yrittäneet ratkaista sen niin, että se vaikuttaisi mahdollisimman vähän, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom.

Lindblomin mukaan on mahdollista, että tilanne vaikuttaa myös siihen, kuinka nopeasti opiskelija saa tutkintonsa valmiiksi, vaikka suoraa syy-yhteyttä ei olisikaan.

Esimerkiksi kurssien järjestämistä on jouduttu priorisoimaan, ja opettajia on aiempaa vähemmän.

– Ihan vapaa eteneminen ei välttämättä ole enää mahdollista, kun joudutaan miettimään, että tämä kurssi järjestetään tänä vuonna ja tuo ensi vuonna, Lindblom lisää.

Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoita Porthaniassa
Koulutusleikkaukset iskivät voimallisesti Helsingin yliopistoon. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoita Porthaniassa.Antti Kolppo / Yle

Tampereen yliopiston Melin on samoilla linjoilla. Yliopistojen mahdollisuudet tarjota opetusta joustavasti ja monipuolisesti ovat ainakin jossain määrin kärsineet.

– Ei se voi olla vaikuttamatta opintoaikoihin. On varsin huono yhtälö, että valtio leikkaa yliopistojen toimintaresursseja ja samaan aikaan edellyttää yliopistojen tuottavan tutkintoja aiempaa rivakammin.

Varmasti pystyisimme esimerkiksi antamaan enemmän ohjausta opintojen suunnitteluun, jos olisi enemmän resursseja käytössä.

Helka-Liisa Hentilä, koulutusrehtori, Oulun yliopisto

Oulun yliopiston Helka-Liisa Hentilän mukaan suoraa syy-seuraussuhdetta ei välttämättä ole.

– Tietenkin noin yleisenä korkeakoulupoliittisena linjauksena se on ollut tosi kurja asia, kun ajatellaan esimerkiksi yliopistoindeksin jäädyttämistä. Varmasti pystyisimme esimerkiksi antamaan enemmän ohjausta opintojen suunnitteluun, jos olisi enemmän resursseja käytössä.

Lukiosta vikkelästi yliopistoon

Työuraa on yritetty pidentää alkupäästä myös jo hakuvaiheessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena (siirryt toiseen palveluun) on, että korkeakoulut uudistavat valintamenettelyjään niin, että välivuodet vähentyvät ja opintojen aloitus aikaistuu.

Tarkoituksena on, että vuoteen 2020 mennessä merkittävästi aiempaa suurempi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon perusteella niin sanotussa todistusvalinnassa.

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

– Viitteitä on siitä, että opiskelijavalinnoissa tehtävät uudistukset tulevat näkymään siinä, että opintoihin siirrytään jouhevammin ja tutkintoja suoritetaan nopeammin, sanoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen.

"Opiskelu on paljon muutakin kuin valmistautumista työelämään"

Vaikka valtiotieteiden maisteri Joonas Pitkänen opiskeli äärimmäisen nopeasti, hän ei kannata patistamista nopeaan valmistumiseen.

– Opiskelu on kuitenkin paljon muutakin kuin sitä, että vain valmistaudutaan työelämään. Ja toisaalta, onko sillä suurta väliä, meneekö työelämään 24- vai 26-vuotiaana, jos joka tapauksessa siellä pitää olla 70-vuotiaaksi asti, hän sanoo.

Valtiotieteen maisteri Joonas Pitkänen
Jatko-opintoihin tähyävä Joonas Pitkänen räätälöisi valmistumisen tavoiteajat koulutusohjelman mukaan.Markku Pitkänen / Yle

Yhteen muottiin tunkeminen ei toimi, Pitkänen sanoo.

– Riippuu jokaisen omasta elämäntilanteesta, kuinka paljon pystyy käyttämään aikaa opiskeluun ja kuinka paljon täytyy esimerkiksi tehdä töitä tai keskittyä perheeseen. Tai jos on vaikea elämäntilanne, ei ole voimia opiskella.

Lisää aiheesta:

Yhä useampi valmistuu ajallaan – Myös keskeyttäneiden määrä putosi

Ahosen lapsiperhettä Sipilän hallitus on pitänyt varpaillaan, kainuulainen Tarja Rönkkö kiittelee vakityöstä tuuria eikä päättäjiä – Näin hallituskausi on näkynyt suomalaisten arjessa

Työllisyys kasvaa nyt hurjaa vauhtia – ketkä ovat saaneet töitä viime vuosien aikana?

Opiskelijan tuet muuttuvat elokuusta alkaen – Nämä asiat siitä on tiedettävä

Uutista korjattu 13.10. kello 07:47. Korjattu tieto, jonka mukaan opiskelija joutuisi hakemaan lisäaikaa 3 vuoden tavoiteajan jälkeen kandidaatin tutkinnossa. Tavoiteaika katsotaan vasta maisterivaiheessa.