2-vuotiaiden kotihoidon tuki alemmas, nuorisotaloja nurin, hitaampaa asuntorakentamista... tästä kaikesta Helsinki joutuu ehkä säästämään ensi vuonna

Kaupungin neljä toimialaa on tehnyt omat talousarvioesityksensä. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden budjetista marraskuussa.

Helsinki
Jalat nostettuna pöydälle tietokoneen viereen.
Tiina Grönroos / Yle

Vuosi sitten uutisoitiin, että Helsingin talous oli huippuvedossa ja kaupungilla oli yli neljä miljardia ylijäämää. Kuntaveroa laskettiin. Helsingin sanottiin olevan lukujen valossa yksi Suomen rikkaimmista kunnista.

Talousarviopäällikkö Matti Malisen mukaan kaupungin taloudessa ei ole tapahtunut vuoden aikana suurta muutosta.

Kaupungin neljä toimialaa on tehnyt omat talousarvioesityksensä. Kysyimme toimialajohtajilta millaisia konkreettisia säästökohteita he ovat esittäneet lautakunnilleen saavuttaakseen saamansa 0,5 prosentin tuottavuustavoitteet.

Ryhmäkoot kasvaisivat kouluissa ja iltapäiväkerhoja lakkautettaisiin

Opetuksen ja kasvatuksen toimialalla on laskettu, mistä se säästää 11 miljoonaa euroa, jos se joutuu täyttämään kaavaillut 0,5 prosentin tuottavuustavoitteet.

Suurin säästökohde olisivat palkat.

Toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupaa, että nykyisten opettajien työt säilyisivät, mutta kouluissa säästöt tulisivat näkymään: ryhmäkoot kasvaisivat peruskouluissa ja iltapäiväkerhoja pitäisi vähentää.

Myös jakotunteja jouduttaisiin vähentämään. Se tarkoittaisi sitä, että opetukseen osallistuisi nykyistä enemmän oppilaita yhtä aikaa eli oppitunteja pidettäisiin isommissa ryhmissä.Lukioissa kurssitarjonta pienenisi, jos säästöt toteutuvat.

Kirjoista tai muista oppimateriaaleista ei Pohjolaisen mukaan säästettäisi. Myöskään oppilaiden tietokonehankintoihin säästöt eivät vaikuttaisi. Koulujen korjausrahat tulevat muualta, joten jos Pohjolaisen esittämät säästöt toteutuvat, ne eivät vaikuta home- tai sisäilmaongelmaisten koulujen korjaussunnitelmiin. Kouluja ei myöskään lakkautettaisi tai yhdistettäisi ensi vuoden säästöjen takia.

Säästöt kohdistuisivat myös lapsia kotona hoitaville: yli 2-vuotiaiden lasten kotihoidontukea leikattaisiin kahden miljoonan euron edestä poistamalla kuntalisä. Pohjolaisen mukaan hoitorahan leikkaus vaatii tosin vielä erillisen päätöksen, jos sellaiseen päädytään.

Enemmän digihoitoa ja vähemmän laitoshoitoa

Sosiaali- ja terveystoimialalla tuottavuustavoite on kokonaisuudessaan noin 20 miljoonaa euroa.

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen ei halua kuitenkaan puhua säästöistä eikä leikkauslistoista. Hänen mukaansa kysymys on lähinnä siitä, että vaikka väestö Helsingissä ikääntyy, sosiaali- ja terveystoimialalla joudutaan pärjäämään nykyisillä palveluilla.

Pari konreettista ehdotusta menojen kurissapitämiseksi sosiaali- ja terveystoimialalla kuitenkin on: digitalisaation lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen.

Sähköisten palveluiden lisääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkia vaivoja ei hoideta vastaanotolla, vaan entistä enemmän lääkärin kanssa asioidaan sähköisesti. Laitoshoitoa vähennetään korvaamalla sitä kevyemmillä palveluilla kuten kotihoidolla.

Toimialajohtaja sanoo, että sosiaali- ja terveystoimialan henkilökunnalle ei välttämättä voida maksaa ensi vuonna tulospalkkioita, jotta palvelut saadaan kaupunkilaisille järjestettyä.

Uusien kaupunginosien rakentaminen voi vaikeutua, jos työmaille ei ole rahaa rakentaa teitä

Kaupunkiympäristön toimialaan kuuluu kaupungin rakennettu ympäristö, kuten kadut ja puistot.

Myös uusien kaupunginosien ja asuntojen tuotanto on tavallaan kaupunkiympäristön toimialan hyppysissä: toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan tonttimaata on nyt riittämiin, mutta rahanpuute voi vaikeuttaa asuntojen rakentamista, jos kaupunki ei pääse tekemään esirakennustöitä. Jotta taloja voidaan rakentaa, tonteille pitää ensin rakentaa tiet, sinne pitää saada johdettua vedet ja viemärit ja sinne pitää saada valot.

Rahaa tarvittaisiin myös pyörä- ja kävelyteiden sekä julkisen liikenteen väyliin, jos ihmisten liikkumista halutaan kaupunkistrategian mukaisesti lisätä. Aho uskoo, että toimiala pystyy hoitamaan sille määrätyt tehtävät, mutta tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa kysymys on siitä miten paljon ja mihin rahaa käytetään.

Nuorisotaloja nurin ja kirjastoja kiinni aiemmin

Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluista suunnitellaan leikattavan yli 7 miljoonaa euroa. Tuollaisen summan voisi saada kokoon muun muassa jättämällä henkilökunnan tulospalkkiot maksamatta, lyhentämällä pienten kirjastojen aukiloaikoja, vähentämällä uimarantojen uimavalvontaa ja luopumalla esimerkiksi Roihuvuoren ja Pakilan nuorisotaloista.

Toimialajohtaja Tommi Laitio sanoi viime viikolla Ylelle, että hän halusi yksityiskohtaisella leikkauslistalla (siirryt toiseen palveluun) osoittaa konkreettisesti mitä vaikutuksia noin seitsemän miljoonan säästöillä olisi.

Pormestari Jan Vapaavuori esittelee oman talousarvionsa kaupunginhallitukselle lokakuussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion ensi vuodeksi marraskuussa. Toimialat tekevät sen jälkeen omat yksityiskohtaiset suunnitelmansa kuinka ne käyttävät saamansa rahat.