"Ei peli ole menetetty" – puhemies Paula Risikko ymmärtää politiikkaan pettyneitä kansanedustajia, mutta kehottaa jokaista miettimään omia puheitaan – ei toisten

Paula Risikko on puhemiehenä avainpaikalla vartioimassa, miten eduskunnassa puhutaan.

Paula Risikko
Paula Risikko
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kun Paula Risikko (kok.) tuli eduskuntaan 15 vuotta sitten, maailma oli toinen. Niin kuin se oli kaikille muillekin.

Monet pitkään eduskunnassa istuneet ovat viime viikkoina vuodattaneet mediassa pettymystään: eduskunnan keskustelukulttuuriin, someen, julkisuuteen ja toisiinsa. Näitä uutisia on riittänyt tänä kesänä – enemmän kuin minään kesänä, laskee Risikko.

Mihin pitkään politiikassa olleet ovat pettyneet – tai mistä he politiikkaa ja julkisuutta syyttävät?

Historiatonta ja kärjistynyttä, Tapani Tölli (kesk.) luonnehti Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

Pinnallistunutta, jatkuvaa vaalikampanjaa, summasi Seppo Kääriäinen (kesk.).

Vähättelevää ja loukkaavaa puhetta, sanoi Susanna Huovinen (sd).

Risikko on puhemiehenä avainpaikalla vartioimassa, miten eduskunnassa puhutaan. Hän sanoo arvostavansa ihmisiä, jotka ovat kertoneet kokemuksensa.

– Olen samaa mieltä kuin nämä henkilöt, kyllä kärjekkyys on lisääntynyt ja iholle mennään herkemmin. Niin on tapahtunut koko yhteiskunnassamme.

Jokainen voi itse vaikuttaa

Risikkokin muistaa ajat, jolloin asiat Arkadianmäelle hoituivat vähemmällä melulla. Vuonna 2003 Risikko muistaa saaneensa melkeinpä pelkkää kirjepalautetta.

– Jos lauantai-iltana tuohdut, kun katsot vähän uutisia saunan jälkeen niin siinä on kaksi vuorokautta ennen kuin pudotat kirjeen lootaan. Siinä on saattanut tunteet jo laantua. Nyt on some ja saat sen saman tien julki, Risikko kuvaa muutosta.

Ketä sitten pitäisi syyttää siitä, että ihmiset räiskivät räväkköjä ja helppoja kommentteja? Risikko on miettinyt asiaa tykönänsä. Hän ei ole poliitikoista herkimpiä eikä helposti ruikuta, nytkään.

– Kun sanot oikein reippahasti ja kärjekkäästi, niin pääset lehtehen. Mutta se ei ole missään nimessä toimittajien syy, koska he tekee työtänsä.

Puhemiehen roolissa Risikko aikoo katsoa, mitä voi tehdä puhekulttuurin korjaamiseksi. Eniten asian eteen voi tehdä, no, kuka vaan nimenomaan itse.

– Ei mieti, mitä joku toinen on sanonut vaan mitä itse sanoo.

"Lunta on vaan lykittävä" – isot uudistukset käyvät työstä

Viime keväänä sote-valiokunta riitautui niin, että huuto kaikui käytäville. Puhemiesneuvosto – eli puhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat – saa ensi töikseen käsiteltäväksi keskustan ja sinisten kirjelmän valiokunnan puheenjohtajasta, Krista Kiurusta (sd.).

Puhemies on jo ehtinyt tavata monia valiokunnan jäseniä. Pöly on laskeutunut, Risikko kuvailee.

– Luotan täysin, että asiat ovat nyt reilassa.

Jo vuosia eduskuntaa työllistänyt sote on jälleen loppusuoralla. Puhemiehenä Risikon tehtävä on taata, että resurssit riittävät. Nyt sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pärjää työtaakan alla, vaan tarvitsee lisää virkamiehiä lapioimaan asiakirjavuoria.

– Me lisäämme väkeä virkamiespuolelle. Että saadaan edistettyä muutakin, ettei kaikki jämähdä soten ja maakuntauudistuksen käsittelyyn.

Sote uuvuttaa niin yleisön kuin poliitikot, mutta ei auta.

– Lunta on vaan nyt lykittävä tai jopa umpihankihiihtoa jatkettava, Risikko tuuppaa kansanedustajia tämän parlamentin viimeiselle vuodelle.

Paula Risikko
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Risikko avaa puheen turvallisuudesta

Sote-keskustelusta tulisi puhemiehen mielestä tähyillä jo pidemmälle. Huomiota vaatisi nyt turvallisuus, sillä siitä asiasta tulee Risikollekin yhteydenottoja.

– Nyt kun kevät meni tähän sote- ja maakuntakeskusteluun, se oli lähes sitä vaan. Nyt pitää kyllä ruveta pohtimaan muitakin asioita.

Kyse ei ole pelkästään Risikon sisäministeriaikana muistijäljen jättäneestä terrorismista vaan siitä, mistä ihmiset kokevat turvattomuutta.

Pidetäänkö iäkkäistä huolta, mitä yhdistelmä- eli hybridiuhkille voi tehdä, riittääkö ruoka tiukoissa tilanteissa – esimerkiksi nämä askarruttavat.

Puhemies aikoo tarttua tähän käynnistämällä keskustelut, joissa koko eduskunta, virkamiehet ja toimittajat saavat ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla hyvän tilannekuvan.

Lue myös:

Onko kansanedustajista tullut tyhmiä vai mistä jatkuva väärinymmärtäminen kertoo? Eduskunnan ensikertalaiset vastaavat

Eduskunnan kuuma syksy: Nousevatko ammattiliitot hallitusta vastaan? Autot palavat Ruotsissa – järisyttääkö maahanmuuttokysymys Suomen vaaleja?