Lämmin kesä sai hirvikärpäset kuoriutumaan joukolla ja nyt niitä on liikkeellä poikkeuksellisen paljon – "Suurin selittävä tekijä on kuitenkin hirvien tiheys"

Asiantuntijoiden mukaan lämmin kesä on saanut hirvikärpäset aikuistumaan tavallista aikaisemmin ja hyvien lentokelien ansiosta ne liikkuvat totuttua enemmän.

hirvikärpänen
Hirvikärpänen
Hirvikärpänen on 5–7 millimetriä pitkä, ja sen ruumiinrakenne on litteä, roteva ja karvainen. Sopivan veriuhrin löytäessään hirvikärpänen pudottaa taaksepäin sojottavat siipensä. Rakenteeltaan hirvikärpänen on varsin vankkaa tekoa, ja sitä ei saa hengiltä huitomalla tai lyömällä.Turun yliopiston eläinmuseo

Lämmin sää hellii syksyisessä luonnossa liikkujia. Samalla se kuitenkin suosii myös hirvikärpäsiä, joita tuntuu olevan metsissä nyt keskivertoa enemmän.

Yleensä hirvikärpästen runsain esiintyminen ajoittuu elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välille. Tänä kesänä aikuiset hirvikärpäset ovat kuoriutuneet koteloistaan hiukan tavallista aikaisemin ja ryminällä, sanovat asiantuntijat.

– Hirvikärpäset ovat aikuistuneet normaalia aikaisemmin, koska on ollut lämmintä. Myös lentokelit ovat olleet hyvät, ja hirvikärpäset ovat olleet liikkeessä tavallista enemmän, eläintieteen professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta sanoo.

Hirvikärpäset ovat olleet kotelona maaperässä talven ja kesän ajan. Otolliset olosuhteet ovat saaneet hirvikärpäsyksilöt kuoriutumaan lähes yhtä aikaa.

– Niitä voi tulla valtavia määriä hetkessä liikenteeseen, kun kuoriutumisen aika on, arvioi Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Reima Leinonen.

– Hirvikärpäsen aikuistumiseen tarvitaan tietty lämpösumma ja se on nyt tullut täyteen samaan aikaan isolle joukolle yksilöitä, Kaitala sanoo.

Suurin selittävä tekijä runsas hirvikanta

Lämpimät ja kuivat säät ovat suosineet hirvikärpästen liikkumista. Hirvikärpänen on huono lentäjä, joten tuuli, vesisade ja kylmä keli pitävät ne tehokkaasti paikoillaan. Ne eivät muutenkaan lennä pitkiä matkoja, vaan odottavat kasvuston seassa, että isäntäeläin tulee sopivan lentoetäisyyden päähän.

Kaikkein eniten hirvikärpästen määrään vaikuttaa hirvikannan koko.

– Jos alueella on talvella liikkunut paljon hirviä, kesällä on paljon kärpäsiä, Kaitala sanoo.

– Hirvikanta on kohtuullisen iso tällä hetkellä ja nämä asiat ovat kytköksissä toisiinsa, Leinonen vahvistaa.

"Huppua vaan tiukemmalle"

Ihmiselle hirvikärpänen on lähinnä kiusallinen, mutta joskus hirvikärpäset myös pistävät ihmistä. Pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille.

Tamperelaisille Laura Haikoselle ja Olga Pohjolaiselle hirvikärpänen on tuttu kiusankappale. Pohjolainen kertoo, että on törmännyt hirvikärpäseen muun muassa kerran huussissa, kun ötökkä käveli reittä pitkin.

Kaupin metsässä ulkoilevat naiset kuitenkin vakuuttavat, etteivät hirvikärpäset estä metsään menemistä.

– Ei se vaikuta, mutta kyllä sitä tutkii tarkmmin. Eihän se kivalta tunnu, kun joku möngertää päässä, Olga Pohjolainen sanoo.

– Huppua vaan tiukemmalle, niin sillä selviää, kuittaa Laura Haikonen.

Onko sinulla kokemuksia kohtaamisista hirvikärpästen kanssa? Voit kertoa niistä jutun alta löytyvässä "Keskustele"-osiossa.