Kansankodin kasvatti Ninel Barrios Pizarro ei tunnista omakseen Ruotsia, jota ruotsidemokraatit haikailevat – "Kaikki arvot lentävät ikkunasta"

Barrios Pizarro kasvoi Olof Palmea ihannoivassa kodissa. Nyt hän on syvästi pettynyt sosiaalidemokraatteihin, jotka ovat tiukentaneet maahanmuuttolinjauksiaan ruotsidemokraattien vanavedessä. Ruotsissa äänestetään tänään sunnuntaina.

Ruotsin vaalit
Ninel Barrios Pizarro
Ninel Barrios Pizarro, 33, on kahden lapsen äiti. Tukholmalaiselle Barrios Pizarrolle tasa-arvo, solidaarisuus ja demokraattisuus ovat tärkeitä arvoja.Mike Toivonen / Yle

TukholmaMuutos näkyy pienissä asioissa arjessa. Uusi naapuri ei tervehdi, ja metrossa kuulee rasistista puhetta, jota ei vielä muutama vuosi sitten olisi kuullut.

Se näkyy myös isommissa asioissa. Terveyskeskuksessa ruotsalaisen äidin lapselle tarjotaan pyytämättä särkylääkettä ja makuupaikkaa, vaikka lapsella on vain asfaltti-ihottumaa.

Ninel Barrios Pizarro joutui pitämään pikkupoikaansa sylissään odotushuoneessa. Kukaan ei tullut tarjoamaan kolmivuotiaalle kipulääkettä, eikä makuupaikkaa, vaikka hänen vasemman jalkansa reisiluu oli murtunut.

Ninel Barrios Pizarron mielestä tällaiset tapaukset osoittavat, että ulkomaalaisilta näyttävien ihmisten alkuperää, ihonväriä ja uskontoa on alettu puida kaduilla ja julkisissa tiloissa.

Rasismista on tullut avoimempaa ja hyväksytympää Ruotsissa, hän sanoo. Siitä on tullut salonkikelpoista.

– Me menemme koko ajan huonompaan suuntaan.

Barrios Pizarro on syntynyt ja kasvanut Tukholmassa, kouluttautunut viittomakielen tulkiksi ja tehnyt työnsä täällä. Silti hän on ”tumma ruotsalainen”. Hänen perheensä juuret ovat Chilessä.

Hänen mielestään päävastuu muuttuneesta ilmapiiristä kuuluu ruotsidemokraateille.

Puolueelle on povattu tänään sunnuntaina järjestettävissä valtiopäivävaaleissa 17,7–25,5 prosentin kannatusta. (siirryt toiseen palveluun) Se voi jopa nousta maan suurimmaksi, vaikka kannatus näyttäisi hieman hiipuneen viimeisimmissä mittauksissa.

Barrios Pizarron mukaan pahinta on, että suuri osa muista puolueista on seurannut ruotsidemokraattien mallia. Oikeistopuolueista maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit kannattavat maahanmuuttopolitiikan tiukentamista. Vain keskustapuolue on säilyttänyt liberaalin linjansa.

Aivan erityisen pettynyt Barrios Pizarro on sosiaalidemokraattien tiukentuneisiin kantoihin (siirryt toiseen palveluun).

– Heidän maahanmuuttopolitiikkansa on aivan samanlaista kuin ruotsidemokraattien.

.– Se on populistista politiikkaa, flirttiä oikeiston kanssa. He eivät halua menettää äänestäjiä, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon kriittisesti.

Hallituskumppani ympäristöpuolue joutuu myös kantamaan vastuun maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta. Vasemmistoblokissa ainoa puolue, joka on säilyttänyt liberaalin suhtautumisen on vasemmistopuolue.

Ninel Barrios Pizarro perheineen.
Mickey Cortez Chaves ja Ninel Barrios Pizarro asuvat lastensa Martin ja Elliotin kanssa Kistan kaupunginosassa Tukholman luoteispuolella.Mike Toivonen / Yle

Barrios Pizarro on 33-vuotias ja kahden pienen lapsen äiti. Perheen lapset ovat nuhassa. 3-vuotiaassa Elliotissa riittää silti virtaa.

Espanjankielisestä puhetulvasta erottuu sana bulle. Isä Mickey Cortez Chaves keittää kahvia ja laittaa tarjolle pullaa.

– Missä tahansa olenkin, mitä tahansa teenkin, minulta kysytään aina, mistä olen. Lapseni saavat kuulla samat kysymykset. Kuinka pitkään sitä pitää kysyä, kuinka monta sukupolvea?

Barrios Pizarron olohuoneen seinien tapetit ovat repaleiset. Puoli vuotta sitten ostetun asumisoikeusasunnon remontti on jäänyt kesken, kun Elliotin pikkuveli Marti tuli maailmaan.

Asunto sijaitsee Kistassa. Se on metron sinisen linjan toiseksi viimeinen pysäkki. Mitä kauemmaksi eri linjoilla matkustaa, sitä enemmän junissa istuu ihmisiä, jotka näyttävät ulkomaalaisilta.

Kista on Tukholman luoteispuolella sijaitseva lähiö, jonka asukkaista yli 80 prosentilla on ulkomaalaistausta (siirryt toiseen palveluun). Se kuuluu hallinnollisesti samaan kaupunginosaan kuin pahamaineinen Rinkeby.

Ninel Barrios Pizarro kietoo viiden kuukauden ikäisen Martin kantoliinaan, ottaa lastenvaunut mukaan ja lähtee kävelylle. Päivä on aurinkoinen ja lämmin.

Ninel Barrios Pizarro kävelee lastenvaunujen kanssa - vaalimainoksia taustalla.
Ninel Barrios Pizarro kertoo, että oikeistopuolueiden vaalimainokset katosivat nopeasti Kistan torilta. Täällä porvaripuolueiden puhe ei kiinnosta.Mike Toivonen / Yle

Kistan torin vaalimainoksissa pääministeri Stefan Löfven ilmoittaa: Jag vill ha ett samhälle där alla som kan jobba ska jobba. Kaikkien, jotka voivat, pitää siis tehdä töitä.

Sekin heijastelee asennemuutosta Ruotsissa. Solidaarisuuden ja tasa-arvon sijaan puhutaan tuottavuudesta. Pakolaiset ja siirtolaiset halutaan töihin.

Porvaripuolueet työllistäisivät maahanmuuttajat vaikkapa ruotsalaisia matalammalla palkalla (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsalaisten kannanotot maahanmuuttoon ovat tiukentuneet kriisivuoden 2015 jälkeen. Tuolloin maahan saapui 160 000 pakolaista ja siirtolaista.

– Aiemmin rasismia pidettiin huonona asiana. Ajateltiin, että kaikki ovat samanarvoisia, ja siitä pidettiin kiinni. Nyt asenteet kohdistuvat nimenomaan niihin, jotka eivät ole valkoisia, Barrios Pizarro sanoo.

Torilla on enimmäkseen sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueen mainoksia. Suurin osa muiden puolueiden mainoksista on revitty, rikottu tai heitetty roskiin. Porvaripuolueiden puhe ei kiinnosta täällä.

Ihmisiä kylttien kanssa sillalla.
Liberaalien vaalimainoksissa kysytään kumpaa äänestäjät mieluummin haluavat: turvattomuutta vai lisää poliiseja.Mike Toivonen

Myös Barrios Pizarron ja hänen miehensä mielipiteet ovat vasemmalta.

– Olemme kiinnostuneita politiikasta. Ei pelkästään perintömme takia, vaan koska se on mielestämme tärkeää. Näemme, mitä ympärillämme tapahtuu, ja siksi meidän pitää toimia.

Perinnöllä Barrios Pizarro viittaa isoäitiinsä. Tämä oli vasemmistoaktiivi, joka pakeni Chilestä henkensä edestä sotilasvallankaappauksen jälkeen.

Ruotsi tarjosi isoäidille ja tämän kahdelle tyttärelle turvapaikan. Perhe saapui Ruotsiin vuonna 1973. Barrios Pizarron äiti oli tuolloin 12-vuotias.

– Olemme perineet isoäidiltä hänen poliittista ajatteluaan. Hän sai kokea hyvinvointi-Ruotsin 1970-luvulla. Hän ihannoi Olof Palmea. Palmesta ei saanut puhua pahaa.

Palme arvosteli sotilasdiktatuureja kärkkäästi ja muistutti ruotsalaisia Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen demokratian merkityksestä (siirryt toiseen palveluun). Augusto Pinochetin valtakaudella katosi ja murhattiin ainakin 3 000 vasemmistoaktiivia.

Barrios Pizarrolle sosiaalidemokraattiset arvot demokratiasta, solidaarisuudesta ja tasa-arvosta merkitsevät paljon.

Hänen mielestään ruotsidemokraatit ei edusta ruotsalaisia arvoja, vaikka puolue puheissaan kaipaa kansankodin kulta-aikoihin.

– Kaikki arvot lentävät ikkunasta.

Ninel Barrios Pizarro lukee kirjaa lapselleen.
Ninel Barrios Pizarro käy Martin kanssa Kistan kirjastossa lähes päivittäin. Kirjastossa on laajat valikoimat lastenkirjoja eri kielillä.Mike Toivonen / Yle

Yhteiskunnan tasa-arvon murenemista pelkää myös toimittaja, kirjailija ja keskustelija Daniel Suhonen. Hän kuvailee itseään radikaaliksi sosiaalidemokraatiksi.

Suhosen mukaan Ruotsin ongelmia ei voi sälyttää maahanmuuttajien syyksi. Sen sijaan hän on huolissaan luokkaeroista, jotka ovat alkaneet kasvaa 1980-luvulta lähtien. Rikkaat ovat rikastuneet, köyhät köyhtyneet.

Kilpailusta, tuottavuudesta ja valinnanvapaudesta on tullut politiikkojen mantra.

– Kuilut johtuvat siitä, että politiikka muuttui, ei maahanmuutosta. Muutos ei johdu taloudestakaan vaan siitä, miten rahat jaetaan.

Suhonen selittää yhteiskunnan muutosta kertomalla esimerkin omasta elämästään.

– Minä synnyin vuonna 1979. Silloin yhteiskunta antoi vielä lupauksen kunnollisesta elämästä.

Se tarkoitti, että jos käyttäytyi kunnolla ja kävi koulunsa, sai aikuisena asunnon ja työpaikan ja vanhuksena hyvän eläkkeen ja hoitoa.

– Tämä lupaus on peruttu. Markkinat päättävät yhteiskunnan sijaan.

Daniel Suhonen
Daniel Suhonen on huolissaan luokkaerojen kasvusta Ruotsissa. Kehitys alkoi 1980-luvulla.Julia Wagner

Suhosen johtama ajatushautomo Katalys on julkaissut tämän vuoden aikana 20 raporttia Ruotsin luokkaeroista. Klass i Sverige -nimisen raporttisarjan (siirryt toiseen palveluun) tekoon on osallistunut useita tutkijoita.

Luokkaerot koulujen tuloksissa, sairaanhoidossa ja keskimääräisessä eliniässä kasvavat, Suhonen sanoo. Ne ovat kasvaneet 1980-luvun alusta lähtien, ja kehitykseen ovat osallistuneet niin sosiaalidemokraattien kuin oikeistopuolueidenkin johtamat hallitukset.

Tukholman kupeessa sijaitsevassa Danderydin kunnassa asuva mies elää kahdeksan vuotta pidempään kuin pohjoisen Överkalixissa asuva. Naisten keskimääräisessä eliniässä on kuuden vuoden ero asuinkunnan mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Mediaanipalkkaero Ruotsin köyhimpien ja rikkaimpien kuntien välillä on Suhosen mukaan 60 prosenttia. Verotusta on kevennetty, mutta se on hyödyttänyt eniten rikkaita.

Valtion kassaan kilahtaa veronmaksajilta vuosittain niin pajon vähemmän rahaa, että sillä palkkaisi Suhosen mukaan satoja tuhansia ihmisiä.

– Siksi linja-autot eivät tule ajoissa, siksi ei ole opettajan sijaisia, siksi meillä ei ole varaa kunnostaa rautateitä, siksi eläkkeet ovat matalia.

Viime vuosina ruotsidemokraattien vaa'ankieliasema valtiopäivillä on Suhosen mielestä sitonut muiden puolueiden kädet ja hyödyttänyt ruotsidemokraatteja. Muiden on ollut pakko tehdä perinteiset blokkirajat ylittävää yhteistyötä suurissa kysymyksissä kuten eläkkeissä ja veroissa.

– Ainoa puolue, joka on poliittisen yhteistyön ulkopuolella ja voi arvostella muita, on ruotsidemokraatit, Suhonen huomauttaa.

Suhosen mukaan ruotsidemokraattien nousu ja yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos ovat saaneet muut puolueet puolustuskannalle: ne eivät niinkään tavoittele uusia äänestäjiä vaan pyrkivät siihen, etteivät menettäisi nykyisiä.

Kistan ostoskeskuksen käytävillä kävelee paljon "vaaleita ruotsalaisia". Termi on Barrios Pizarron aviomiehen, joka puhuu vaaleista ja tummista ruotsalaisista.

Ninel ostoksilla vauvansa kanssa.
Kistan ostoskeskuksessa on tarjolla paljon eksoottisia, mutta myös tuttuja, vihanneksia ja hedelmiä.Mike Toivonen / Yle

Kista tunnetaan Ruotsin suurimpana IT-keskuksena. Täällä sijaitsevat Ericssonin pääkonttori ja IBM:n, Samsungin ja Nokian Ruotsin-toimistot.

– Nämä ihmiset käyvät täällä töissä, Barrios Pizarro sanoo.

– Kun kello tulee viisi, täällä näyttää ihan toiselta. Silloin täällä on vain ihmisiä, jotka asuvat täällä.

Vihannes- ja hedelmämyyjä kauppaa tuoreita taateleita, viikunoita, pistaasipähkinöitä ja kaktushedelmiä. Vesimelonit ovat valtavia.

Muutaman sadan metrin päässä ostoskeskuksesta aukeaa Järvafältet, nurmikenttä, jonka laidalla sijaitsevat myös Tukholman tunnetummat lähiöt Rinkeby, Tensta, Husby ja Akalla. Rinkeby on noussut maailmallakin otsikoihin, kun nuoriso ja poliisi ovat ottaneet yhteen mellakoissa kolmesti 2010-luvulla.

Lähiöiden turvallisuustilanne ja poliisien resurssit ovat olleet yksi vaalikampanjan suurimmista teemoista.

Kuvaa Kistan keskustasta.
Kistan ostoskeskus.Mike Toivonen / Yle

Ninel Barrios Pizarro lykkii lastenvaunuja Järvan kentällä ja naurahtaa. Hänen mielestään ihmiset, jotka puhuvat lähiöiden turvattomuudesta, eivät tiedä, mistä puhuvat. Itse hän on asunut suuren osan elämästään Tukholman luoteislähiöissä ja sanoo, että keskustassa on enemmän väkivaltaa kuin lähiöissä.

Tilastot tukevat Barrios Pizarron kantaa. Vuoden takainen kaupunginosavertailu (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että eniten väkivaltarikoksia tapahtuu ydinkeskustan Norrmalmilla. Siellä on paljon baareja ja yökerhoja, ja päihteiden käyttö lisää väkivaltaa.

– Kävelen ulkona vaunujen kanssa joka päivä. Lastenvaunuäidit tietävät, miltä täällä näyttää, Barrios Pizarro sanoo.

Itse hän pelkää enemmän sitä, millaista yhteiskuntaa ruotsidemokraatit rakentaisivat, jos he pääsisivät vallan syrjään kiinni. Se on saanut hänet aktivoitumaan poliittisesti tänä vuonna.

Järvan nurmikentän laidalla kolme poikaa ajaa kevytmoottoripyörällä.

– Monet ajavat ilman kypärää. Pysäytän heidät ja käsken laittamaan kypärän päähän ja käymään äänestämässä!

Barrios Pizarron kohdalla poliittinen aktiivisuus merkitsee enimmäkseen ihmisten kanssa puhumista torilla ja kaduilla. Hän kehottaa heitä hankkimaan tietoa, lukemaan puolueohjelmia ja äänestämään.

Ninel Barrios Pizarro.
Kistan kirjastossa järjestetään myös tapaamisia, joissa ruotsia taitavat ja taitamattomat äidit voivat tavata toisiaan.Yle / Mike Toivonen.

Sitä, mitä hän pelkää ruotsidemokraattien käytännössä tekevän, on kuitenkin vaikea pukea sanoiksi. Ehkä enemmän kuin muuta se on tunnetta siitä, että seisoo eri puolella. Ettei halua lastensa kasvavan yhteiskunnassa, jossa ruotsidemokraatit osallistuu päätöksentekoon.

Barrios Pizarron perhe on harkinnut jopa muuttoa ulkomaille, mikäli ruotsidemokraatit voittaa vaalit. Mutta minne he muuttaisivat? Oikeistopopulismi on nousussa monissa muissakin maissa kuin Ruotsissakin.

– Heidän silmissään minun lapseni eivät koskaan ole ruotsalaisia. Ei, vaikka minä olen syntynyt täällä, ja heidän isoäitinsä on kasvanut täällä.

Korjattu 9. syyskuuta kello 14.40 Suhosen vertausta verotulojen vähenemisestä palkattaviin työntekijöhin.

Lisää aiheesta:

Maahanmuuttajataustainen ruotsidemokraatti: Maahanmuuton ongelmista puhuminen ei ole rasismia

Ruotsin puoluejohtajat ottivat kiihkeästi yhteen viimeisessä vaaliväittelyssä: "Mihin olet maahanmuuttajien sopeuttamisessa tyytyväinen – ampumistapauksiinko?"

Ruotsi on epävarman äänestäjän toivemaa – Katuva ennakkoäänestäjä voi perua äänensä vielä vaalipäivänä

Saako Ruotsissa sakot, jos ei äänestä? Onko seiväshypyn ihmelapsi Zorro vai Mondo? Testaa Ylen visassa, mitä tiedät naapurimaastamme