Kenraali Hägglund paljastaa: YK:n kiellon uhmaaminen pelasti suomalaiset rauhanturvaajat Libanonissa

YK:n rauhanturvaoperaatiota 1980-luvulla johtanut Hägglund kävi puhumassa vangitut suomalaiset vapaiksi, vaikka YK:n alipääsihteeri erikseen kielsi.

Gustav Hägglund
Gustav Hägglund kuvattuna työhuoneessaan Helsingissä vuonna 1999.
Gustav Hägglund kuvattuna työhuoneessaan Helsingissä vuonna 1999.Mauri Ratilainen / AOP

Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä entinen puolustusvoimien komentaja ja EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Gustav Hägglund palaa tuoreessa kirjassaan Kenraalin iltahuuto vuosiinsa YK:n rauhanturvaoperaation komentajana Libanonissa.

Hägglund paljastaa nyt uhmanneensa tuolloin YK:n rauhanturvaamisesta vastanneen alipääsihteerin Marrack Gouldingin nimenomaista kieltoa tavata Hizbollah-terroristijärjestön ylin hengellinen johtaja Beirutissa. Tapaamisidean isä oli Hägglundin turkkilainen tiedottaja Timur Göksel.

Hizbollah uhkasi surmata suomalaissotilaat

Uhkaava tapahtumaketju sai alkunsa, kun Hizbollah epäonnistui hyökkäyksessään Israelin tukeman Etelä-Libanonin armeijan SLA:n tukikohtaan. Järjestö pani epäonnistumisen suomalaisten piikkiin, nämä kun olivat Hizbollahin arvion mukaan hidastaneet hyökkäystä.

Nelisenkymmentä taistelijaa kaatui ja paluumatkalla kolme asemiestä pysähtyi suomalaisten vartioaseman luo. He uhkasivat surmata vartiomiehen, jos kaikki asemalla olleet neljätoista suomalaista eivät heti antaudu. Näin tapahtui.

Sen jälkeen Hizbollah uhkasi ampua vankinsa yksi kerrallaan, jos suomalaiset eivät lopeta järjestön ajoneuvojen pysäyttämistä tiesuluilla.

Gustav Hägglund
Gustav Hägglund vuonna 1987Yle

Hägglund matkusti yksin tapaamaan uskonnollista johtajaa

YK:n alipääsihteerin mielestä terroristien tapaaminen ei käynyt päinsä, koska israelilaiset olisivat saattaneet suuttua. Hägglund kertoo kuitenkin uhmanneensa kieltoa, koska piti sitä pienempänä pahana kuin suomalaisten teloittamista.

Hägglund kertoo kuunnelleensa ensin läntisten suurvaltojen ja niiden käsikassaraksi leimatun YK:n haukkumiset vierailun isännän suusta ja kysyneensä sitten, eikö ollut väärin rangaista rauhanturvaajia muiden virheistä. Kun sheikki Fadlallah myönsi näin olevan, Hägglund pyysi Gökselin neuvon mukaan toistamaan tämän viisaan kannan myös perjantain rukouksissa.

Suomalaisten vainoaminen loppui siihen.

Suomella ei kiirettä Natoon

Mahdollisuutta liittyä sotilasliitto Natoon eli Nato-optiota Hägglund pitää Suomen ulkopolitiikan valttikorttina. Hägglund näkee option vähättelyn tai kieltämisen lapsellisena, koska Venäjä joutuu ottamaan option huomioon kaikissa toimissaan Suomen suunnalla.

Toisaalta Nato-jäsenyyden myötä Suomi siirtyisi Hägglundin arvion mukaan Venäjän silmissä vihollisleiriin.

– Eihän sinne niin kiire liene, Hägglund pohtii.

Presidentit Niinistö ja Koivisto saavat kehuja

Hägglundin kirja on nimensäkin mukaisesti eräänlainen testamentti. Jo esipuheessaan Hägglund toteaa, että aktiivinen elämä taitaa olla tässä ja arvelee Iltahuudon jäävän hänen viimeiseksi kirjakseen.

Kehuja turvallisuuspolitiikan taitamisesta saa nykyinen presidentti – tosin nimeltä mainitsematta. Nimeltä mainiten Hägglund nostaa Sauli Niinistön rinnalle kaikista edeltäjistä vain Mauno Koiviston.

Kenraalin silmissä Suomen asema on vakaa ja turvallinen, ja suomalaisena on hyvä olla, vanhanakin.