Kiinan hurjimmat kasvuvuodet ovat ohi – ovatko Suomeen kaavaillut miljardisijoitukset jo jäähyllä?

Kiinan huimimmat talouskasvun vuodet alkavat olla ohi, vaikka mistään talouden romahduksesta ei ole kyse. Kiina kiristää rahahanojaan ja se alkaa tuntua jo Eurooppaan ja Suomeenkin suuntautuvissa sijoituksissa.

Kiina
Kiinalaiset sijoittajat katsovat pörssitauluja pekingissä.
Sijoittavat seuraavat Pekingin pörssin indeksejä kesäkuussaWu Hong / EPA

Talousjätti Kiinan investoinnit maailmalle ja Eurooppaan ovat vähentyneet viime vuonna tuntuvasti.

Nyt näyttää siltä, että kiinalaissijoitukset ovat tasaantumassa sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa, ehkä myös Suomessa.

Yksi puhutuimmista esimerkeistä on kiinalaisten omistama Kaidi Finland, joka aikoo rakentaa Kemin Ajokseen puupohjaista biomassaa käyttävän jalostamon. Se tuottaisi 225 000 tonnia vuodessa uusiutuvaa dieseliä ja uusiutuvaa bensiiniä. Se toisi noin 150 vakituista työpaikkaa alueelle ja rakentamisaikana noin 4 000 työpaikkaa.

Projektista on puhuttu suurilla kirjaimilla julkisuudessa ja ympäristölupakin jalostamolle on myönnetty, mutta iso ongelma on, että sen rahoitus on vielä auki. Investoinnin arvo on lähes miljardi euroa (900 miljoonaa euroa) eli kyse on Suomen oloissa suuren mittaluokan hankkeesta.

Kaidista ei ole saatu vahvistusta, mutta kyse on kiinalaisen emoyhtiön Sunshine Kaidi New Energy Groupin tytäryhtiön rahoitusvaikeuksista. Miten se vaikuttaa emoyhtiöön, on epäselvää.

Kemijärvelle suunniteltu biosellutehdas Boreal Bioref odottaa sekin vielä Kiinan valtion lopullista rahoituspäätöstä noin 950 miljoonan euron hankkeelle. Pääomistajiksi on tulossa Kiinan valtio ja paperiyhtiö Shangying. Toimitusjohtaja Heikki Nivalan mukaan neuvotteluja käydään koko ajan, mutta nimet lopullisista sopimuksista puuttuvat vielä. Yksi virstanpylväs on ympäristölupa, jota odotetaan vuoden loppuun mennessä.

– Se on yksi aikataulu, milloin voidaan aloittaa työt, sanoo Nivala.

Asia on pohjoisessa iso, sillä esimerkiksi Kemijärven biosellutehdas toisi alueelle kaikkiaan, puuhankinnat mukaan lukien noin 1 300 pysyvää työpaikkaa. Rakentamisaikana töitä olisi noin 2 700 henkilölle.

Jari Gustafsson
Kansliapäällikkö Jari GustafssonMårten Lampén / Yle

Onko sijoitusvirran supistuminen vain notkahdus?

Yhdysvaltalaisen riippumattoman tutkimuslaitoksen Rhodium Groupin ja saksalaisen Merics tutkimuslaitoksen mukaan kiinalaisyritysten suorat sijoitukset ulkomaille vähenivät viime vuonna noin kolmanneksen. Se on suurin pudotus vuosikymmeneen.

Euroopassa puhutaan noin 35 miljardin euron arvoisista sijoituksista vuonna 2016, joka oli kiinalaisten ulkomaisten sijoitusten huippuvuosi. Sen jälkeen kiinalaisyritysten sijoitukset ovat vähentyneet edellisvuodesta 17 prosenttia eli noin kuudenneksen, mikä on suurin pudotus vuosikymmeneen.

Euroopassa kiinalaisyritysten suorat sijoitukset vähenivät viime vuonna alle 30 miljardiin. Silti sijoitusten taso on vielä toiseksi korkein tällä vuosituhannella.

Kiinaa hyvin tunteva työ- ja elinkeinoministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoo, että jonkinlainen notkahdus tässä ehkä on käsillä, mutta se voi olla tilapäinen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– En ole ihan varma, mutta lienee niin kyllä, että erilaisista Kiinan sisäisistä syistä johtuen – finanssikontrollin kiristymisestä, ehkä epäonnistuneista yritysten seikkailuista maailmalla johtuen – on tullut pientä alamäkeä tänä vuonna meille ja Eurooppaan.

– Jos peliyhtiö Supercellin jättää pois, niin meillä on ollut aika tasainen sijoitusvirta Suomeen.

Kiinalaisten sijoitusvirta Suomeen on ollut tasaisesti noin 100–200 miljoonaa euroa vuodessa.

Gustafsson luottaa siihen, että pari vuotta jatkunut investointien virta Suomeen jatkuu ja ehkä voimistuukin.

Gustafsson perustelee näkemystään sillä, että kiinalaiset finanssilaitokset ovat yhä enemmän läsnä Euroopassa. Ne ovat seuranneet Eurooppaan sijoittaneita yrityksiä.

– Nämä yritykset laajentavat toimintojaan ja myös finanssilaitokset laajentavat toimintojaan sekä Pohjois- että Etelä-Euroopassa. Sitä kautta voisi odottaa, että näitä pieniä puroja tulee Suomeen jatkossakin enemmän.

Gustafsson pitää hyvänä, että kiinalaiset ovat löytäneet Suomen kiinnostavana investointikohteena, ja tämä on vasta alkua. Hän kehottaa iloitsemaan siitä huolimatta, että joissakin Euroopan maissa ollaan huolissaan kiinalaisten sijoitusinnosta strategisille aloille.

Velkaantuva Kiina on kiristänyt rahoitusruuvia

Kiinalaisten yritysten kansainvälistymisessä näkyy, että maan talouskasvu on hidastumassa. Kiinalaisyritykset eivät välttämättä halua ottaa riskiä ja lähteä sijoittamaan maailmalle. Velkaantuva Kiina on myös tiukentanut finanssipolitiikkaansa ja rajoittanut kiinalaisyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Gustafsson huomauttaa, että moni kiinalaisyritys on tehnyt maailmalla isoja epäonnistuneita sijoituksia ja tämän seurauksena näiden emoyhtiöiden rahoitusta Kiinassa on rajoitettu.

Suomen osuu kiinalaissijoituksista viime vuonna oli tutkimuslaitosten mukaan noin seitsemän miljardia euroa, mutta se selittyy edelleen toissa vuoden Supercell-kaupalla: kiinalainen valtava peliyhtiö Tencent osti japanilaiselta teleoperaattorilta Softbankiltä tämän Supercell-osakkeet noin 6,5 miljardilla eurolla. Autoalalta kiinalaiset ostivat osan Valmet Automotivesta ja autoalan ohjelmistoja valmistava Rightware sekä piikiekkoja valmistava Okmetic. Erityisesti teknologiayritykset ovat kiinnostaneet kiinalaisfirmoja.

Kiinan tavara- ja palvelukaupassa ongelmana on suomalaisyritysten vaikeudet päästä Kiinan markkinoille.

– Kiina ei ole lainkaan helppo markkina. Lainsäädäntö ja liiketoimintakäytännöt eivät ole samanlaisia kuin länsimaissa, Gustafsson sanoo.

Gustafsson mainitsee esimerkkinä amerikkalaiset tietotekniikkayritykset, joita Kiina pyrkii pitämään poissa omilta markkinoiltaan, koska Kiina "hakee itselleen globaalia johtajuutta". Suomalaiset yritykset ovat osa tätä globaalia kokonaisuutta. Suomalaisyrityksille vaikeuksia ovat tuottaneet myös ne kaupat, joissa ostajana on julkinen taho Kiinassa, Gustafsson kertoo.

Hän toimi vuosia Suomen Pekingin-suurlähettiläänä. Kiinan-vuosina hän yllättyi erityisesti siitä, että Suomen ja Kiinan väliset erot kaupankäynnin tavoissa ja käytännöissä ovat niin suuret.

– Jos meillä aika paljon perustuu asiakkaan ja toimittajan väliseen luottamukseen, niin Kiinassa kaikki perustuu epäluottamukseen. Hämmentävää on se, että yritysten on vaikea löytää oikeita tahoja, jotka päätöksiä tekevät ja luottaa siihen, että seurustellaan juuri oikeiden ihmisten kanssa, Gustafsson summaa.

Investointien kannattavuutta harkitaan pidempään

– Investoinnit Eurooppaan ja Suomeen ovat tasaantuneet ja vaikuttaa siltä, että kestää pidempään ennen kuin investointipäätöksiä tehdään, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista
Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo VuoriYle

Hän ei ole kuitenkaan huolissaan Suomen sijoituksista, sillä täällä on juuri sellaista osaamista, jota Kiina tarvitsee omien kansallisten haasteiden ratkaisemiseen: teknologiaa, infrastruktuuria ja ympäristöystävällistä teollisuuden osaamista. Keskiluokan koulutus ja terveydenhoito kiinnostaa myös kiinalaisia, matkailusta puhumattakaan.

Hän ei usko, että hallinnon rajoitukset ulkomaille koskevat Suomen hankkeita.

Raaka-aineita Afrikasta, teknologiaa Euroopasta ja uusia markkinoita Aasiasta

Pelialaa lukuunottamatta, kiinalaisyritykset ovat pääosin ostaneet kokonaan tai isoja osuuksia teknologiayrityksistä, perinteisistä brändeistä kuten ruotsalainen Volvo ja italialainen rengasvalmistaja Pirelli. Myös kiinteistöt, energiayhtiöt ja teollisuuslaitokset ovat olleet ostoslistalla.

Saksalaiset suuret yritykset kiinnostavat kiinalaisia. Kiinalainen Midea hankki omistukseensa maailmanlaajuisesti toimivan robottivalmistajan KUKA-yhtiön 4,4 miljardilla eurolla toissa vuonna. Pekingiläinen Beijing Enterprises osti puolestaan jätteenpoltto- ja energiayhtiö EEW Energyn 1,4 miljardilla. Teollisuudessa valtiollinen ChemChina osti toissa vuonna teollisuuskoneita valmistavan KraussMeffaei-yhtiön lähes miljardilla.

Grafiikka kartta
Kiinalaisten sijoitukset Eurooppaan 2000-2017. Suomen tilastopiikki on käytännössä peliyhtiö Supercellin myynti.

Isoja ostokohteita löytyi myös Iso-Britanniasta, Italiasta, Ranskasta ja Sveitsistä. Sveitsiin kohdistui Kiinan suurin kauppa Euroopassa koskaan: ChemChina osti sveitsiläisen maatalouskemian yrityksen Syngentan noin 40 miljardilla eurolla. Sitä havitteli myös toinen maatalouskemian jättiyritys Monsanto. Suomessa Syngenta myy muun muassa kasvinsuojeluaineita ja mallasohraa.

Suomeen tehdyt sijoitukset saattavat olla hieman korkeammat kuin jutun grafiikassa näkyvä 7,1 miljardia. Pienempiä sijoitusvirtoja puuttuu luvuista. Käytännössä kuitenkin Supercell on ainoa miljardiluokan kauppa.

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Vuori kiteyttää idän jättiläisen tavoitteet ulkomaansijoituksissa kahteen asiaan: oman taloutensa tulevaisuuden turvaaminen ja suurvaltastatukseen liittyvän poliittisen johtajuuden vahvistaminen. Uudelleen henkiin herätetty Silkkitie on tästä hyvä esimerkki.

– Afrikan investoinneilla halutaan turvata raaka-aineiden saantia, uusia markkina-alueita haetaan Aasiasta ja uutta teknologiaa Euroopasta ja Suomesta.

Monen muun asiantuntijan tavoin Vuorikin nostaa kahden talousjättiläisen kauppasodan suureksi huolenaiheeksi suomalaisyritysten viennille.

"Kauppasodan uhka leijuu Kiinan kasvunäkymien yllä"

Nordean ekonomisti Tuuli Koivu.
Britannian tilanne on tiistai-illan äänestyksen jälkeen "jos ei nyt ihan täydellinen kaaos, niin ainakin lähellä sitä täältä katsottuna", Nordean ekonomisti Tuuli Koivu sanoo. Markkinat ovat toistaiseksi pysyneet rauhallisina, mutta Koivu uskoo Britannian punnan arvon heikentyvän vielä "sokinomaisesti", jos tulee sopimukseton brexit. Yle

Kiinan kasvunäkymiä hämärtää Yhdysvaltain ja Kiinan käynnissä oleva kauppasota. Nordean Kiinaan erikoistuneen ekonomistin Tuuli Koivun mukaan kasvunäkymät ovat "hitusen heikentyneet kauppasodan uhan takia".

– Tähän mennessä suorat vaikutukset ovat kuitenkin jääneet pieniksi.

Samalla hän huomauttaa, että epävarmuus taloudessa on kasvanut kauppasotauutisten takia. Joissakin maissa pörssikurssit ovat tulleet alaspäin ja tämä on lykännyt yritysten investointeja. Se puolestaan saattaa hidastaa Suomen vientiä, koska Suomi vie ulkomaille paljon investointituotteita.

Kiinan talouden suurimmaksi haasteeksi hän nostaa Kiinan talouden velkaantumisen, joka rajoittaa tulevina vuosina valtion mahdollisuuksia elvyttää lisää. Tällä hetkellä Kiina tosin pärjää velkataakan kanssa, mutta se on jo heijastunut ulkomaille tehtäviin sijoituksiin, jotka eivät kasva samaa tahtia kuin ennen.

Kiinan jo pari vuotta tiukentunut linja ulkomaisissa sijoituksissa näkyy Koivun mukaan erityisesti EU-maissa. Suomen kohdalla yksittäisistä investoinneista on vaikea vetää johtopäätöksiä.

Joissakin EU-maissa ollaan myös huolissaan Kiinan tekemistä investoinneista strategisesti herkille aloille, ja niitä on alettu seurata entistä tarkemmin isoissa EU-maissa. Koivu kehottaa miettimään, pitäisikö Suomessa olla joidenkin sijoitusten suhteen nykyistä tarkempi.

– Kyllä tarkkana sietää olla, erityisesti patenttisuojat ja tietoturva herättävät joidenkin investointien kohdalla huolta, Koivu sanoo.

Hän ei näe syytä kuitenkaan minkäänlaisten muurien pystyttämiselle. Samoin kuin muut asiantuntijat Koivu kuulee jatkuvasti, että suomalaisyritysten on vaikea päästä Kiinan markkinoille ja tasapuolisuus kaupankäynnissä loistaa poissaolollaan.

Suomen Pankki: Mikään ei estä sijoitusten jatkumista Suomeen

Kiinan kiihkeimmät sijoitusvuodet Eurooppaan ovat tasaantumassa, mutta miten käy jatkossa, se nähdään aikanaan. Maan talouden kovimmat kasvuvuodet alkavat olla ohi. Silti mistään talouden romahtamisesta ei ole asiantuntijoiden mukaan kyse. Kiinan viralliset kasvuluvut näyttävät edelleen 6,9 prosentin kasvua viime vuonna, investointien osuus kotimaassa pienenee, maa velkaantuu, valuutan renminbin arvo heikkenee ja kotitalouksien kulutus kasvaa.

Kiinan kasvulukuihin suhtaudutaan yleisesti varauksellisesti. Kasvu on mahdollisesti virallisia lukuja hitaampaa, vaikka se on asiantuntijoiden mukaan edelleen suhteellisen reipasta. Merkittävää on valtion tiukka ohjastenpito talouspolitiikassa. Valtio on myös asettanut sosialistista kapitalismia harjoittavan jätin kasvutavoitteet korkealle; vuoden 2010 bruttokansantuote halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.

Neuvontantaja Jouko Rautava Suomen Pankin siirtymätalouksien ttutkimuslaitoksesta BOFITista kertoo, että Suomi ei poikkea kiinalaisten ulkomaisten sijoitusten profiilissa muista maista, vaan Suomeen on tullut sijoituksia hyvin monelle sektorille. Ne ovat olleet suhteellisen pieniä, paria poikkeusta lukuun ottamtatta.

– Mikään ei estä, että nämä sijoitukset jatkuisivat, sanoo Rautava.