1. yle.fi
  2. Uutiset

Lemmikkieläimille on pian entistä paremmin tarjolla ruokaa Suomesta – seuraavaksi kauppoihin tulee kokonaan kotimainen kuivaruoka kissoille

Kissojen ja koirien kuivaruoka on ollut tukevasti ulkomaisten jättien käsissä. Nyt jo kaksi suomalaista yritystä on lähtenyt hakemaan omaa siivuaan alalta.

lemmikkieläimet
Kissa makaa sängyllä ja katsoo kameraan
Mari Siltanen / Yle

Koirille ja kissoille on tarjolla entistä enemmän kokonaan kotimaista lemmikkiruokaa Suomessa.

Raakaruoasta ja tuoreruoasta on ollut aiemminkin hyvin tarjolla kotimaisia vaihtoehtoja, mutta nyt markkinoille on tullut myös avainlipulla merkittyjä kuivaruokia.

Kuopiolainen Eläinruokatehdas Lemmikki tuo markkinoille kokonaan kotimaisen kissojen kuivaruoan. Viime vuonna karijokelainen Dagsmark Petfood lanseerasi vastaavan tuotteen koirille. Molemmat ovat pitkästä aikaa ensimmäisiä täysin suomalaisia kuivaruokatuotteita lemmikeille.

– En muista, milloin olisi tämäntyyppistä markkinoilla ollutkaan. Varmaan joudutaan menemään 1970–1980-luvulle, miettii Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen.

Yhtiö on markkinoinut uutta tuotettaan toistaiseksi lähinnä messuilla. Kun pyörät lähtevät pyörimään kunnolla, Räsänen laskeskelee, että kotimainen kissan kuivaruoan myynti voisi kattaa 10–15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Silloin puhuttaisiin jo lähes miljoonan euron myyntiluvuista.

"Kunhan on hieno säkki ja hieno slogan, se riittää"

Ihmisten elintarvikkeiden puolella ruoan alkuperä on ollut jo pitkään myyntivaltti. Lemmikkiruokien puolella tilanne on kuitenkin ollut toinen. Pakkauksiin ei ole ollut pakkoa merkitä ruoan alkuperämaata. Niinpä lemmikkiruoan nimi on saattanut kuulostaa suomalaiselta, mutta todellisuudessa tuotteet ovat olleet peräisin ulkomailta.

Kesällä neljän kotimaisen lemmikkiruokavalmistajan johtajat ottivat yhdessä kantaa ruokien alkuperämerkintöjen puolesta (siirryt toiseen palveluun). Kannanotossa muistutettiin ulkomaisten eläinruokien laatuongelmista, kuten korkeista antibioottimääristä ja jopa myrkyistä.

– Kunhan on hieno säkki ja hieno mainosslogan, se riittää, kuvaa tilannetta kotimaista raakaruokaa valmistavan MUSHin toimitusjohtaja Magnus Pettersson.

– On jokaisen lemmikinomistajan vastuu ottaa vähän enemmän selvää, miten me ruokimme lemmikkimme. Ja on teollisuuden vastuu kertoa avoimemmin, mitä siihen ruokaan laitetaan.

Kohu kiinalaisista herkkupaloista nosti kotimaisten myyntiä

Kissanruokaa kupissa
Antti Karhunen / Yle

Viime vuosina sekä kuluttajat että valmistajat ovat alkaneet puhua yhä enemmän lemmikkiruoan alkuperän merkityksestä. Kun keväällä eläinlääkärit varoittelivat kiinalaista kanaa sisältävien herkkupalojen vaaroista, se satoi suoraan suomalaisten eläinruokatalojen laariin.

– Kyllä sen huomasi. Kyselyitä rupesi tulemaan, että onko ne tuotteet kotimaisia ja myyntiä saatiin jonkin verran lisää, kertoo yrittäjä Antti Puustinen joensuulaisesta Lemmikkiruuat Tessu Oy:stä.

Kiinnostus ei ole jäänyt yksittäisiin some-kohujen aiheuttamiin kysyntäpiikkeihin. Kun Dagsmark Petfood toi viime vuonna markkinoille ensimmäisen kokonaan kotimaisen kuivaruokatuotteen, kysyntä yllätti kaikki ja yritys joutui muuttamaan pikavauhtia isompiin tiloihin.

Eläinruokatehdas Lemmikissä uskotaan, että samaa patoutunutta kysyntää on myös kissanruoassa. Kissoille tarjolla on ollut vielä vähemmän kotimaisia vaihtoehtoja kuin koirille.

– Kun menee katsomaan kuivahyllyä, on se sitten herkkua tai ruokaa, vain muutama prosentti on kotimaista. Se on globaalien brändien hallinnoima alue, Eläinruokatehdas Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen sanoo.

Lemmikki pyrkii erottautumaan ulkomaisista kilpailijoistaan myös lihapitoisuudella. Kotimaisissa kuivanappuloissa 90 prosenttia on lihaa, kun ulkomaalaiset vaihtoehdot voivat Räsäsen mukaan olla hyvinkin suurelta osin viljaa ja perunaa.

Lähtö nappulapuolelle vaati tuntuvan investoinnin

Soittokierroksen perusteella muut kotimaiset lemmikkiruokavalmistajat eivät ainakaan avoimesti suunnittele "nappulapuolelle" lähtemistä.

– Me mietitään kaikenlaisia vaihtoehtoja. Mitään konkreettista ei tässä vaiheessa ole, sanoo kuopiolaisen Best-In Groupin toimitusjohtaja Esa Mäki.

Lemmikki Oy:n myyjät Ulla Lipponen-Lindqvist ja Anna Kärkkäinen laittavat kissanruokapusseja hyllylle
Lemmikki Oy:n myyjät Ulla Lipponen-Lindqvist ja Anna Kärkkäinen laittoivat kissanruokapusseja hyllylle tiistaina.Antti Karhunen / Yle

Vaikka yritys olisi ennestään valmistanut esimerkiksi kuivattuja lemmikkiherkkuja, laajentaminen kuivaruokaan vaatii omat investointinsa. Eläinruokatehdas Lemmikki sijoitti siihen satoja tuhansia euroja.

– Prosessitekniikka ei ole ihan yksinkertaista. Se on suurin syy, miksi tältä sektorilta on puuttunut kotimainen valmistaja, Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen sanoo.

Kaikilla eläinruokavalmistajilla ei myöskään ole taloudellisesti yhtä tukevaa asemaa kuin Lemmikillä. Yhtiön liikevaihto on kasvanut vuosi vuodelta, se on tuottanut tasaisesti voittoa ja sai neljä vuotta sitten taakseen ison pääomasijoittajan Ruotsista.

Voin hyvin kuvitella, että viiden vuoden kuluttua puoletkin voi tulla viennistä.

Janne Räsänen

Lemmikki aikoo tarjota suomalaisia kissannappuloitaan myös vientiin. Yritys on pyrkinyt viime vuosina avaamaan suhteita Ruotsiin, Keski-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan.

– Vientikuviot on moniin maihin lähtökuopissa. Kun Serendipity Innovations tuli omistajaksi vuonna 2014, uskaltaisin sanoa että viennin osuus liikevaihdosta oli pyöreä nolla. Nyt se on 6–7 prosenttia. Voin hyvin kuvitella, että viiden vuoden kuluttua puoletkin voi tulla viennistä.

Maailmalla eläinruoka- ja varsinkin kuivaruokabisnes on ollut tukevasti kansainvälisten jättien käsissä. Pelkästään kahden suurimman alan toimijan myynti on ollut 30 miljardin dollarin luokkaa vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Alalla on ollut myös voimakasta kasvua: markkinoiden on ennustettu kasvavan (siirryt toiseen palveluun) selvästi nopeammin kuin esimerkiksi ihmisille tarkoitettujen einesten.

Lue seuraavaksi