Kuuma tutkimuskohde: Voiko ympäristöhaitan hyvittää tekemällä hyvää toisaalla?

Tutkijat, kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat alkaneet selvittää, miten ekologisella kompensaatiolla hyvitetään luonnolle aiheutettua haittaa. Voisiko esimerkiksi rakentamisesta tai kaivostoiminnasta koituneita tuhoja korvata elvyttämällä luontoa muualla.

luonnon monimuotoisuus
Kalliomurskeen ottopaikka Kajaanissa ilmasta kuvattuna.
Heikki Rönty / Yle

Tutkijatohtori Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskuksesta pohtii, miten luonnolle aiheutettua haittaa voitaisiin korvata. Tarkoituksena on luoda keinoja, joilla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä voitaisiin estää.

– Pulmana on, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan mitata. Luonnossa voidaan tarkastella esimerkiksi lajitasoa, ekosysteemin toimintaa, eliöyhteisöä ja geneettistä monimuotoisuutta. Ensin pitää päättää, vertaillaanko lajiyhteisöä vai jotain muuta osa-aluetta.

Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston käynnistämässä Habitaattipankki-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) kehitetään laskentamenetelmää ja sitä, miten korvaus käytännössä toteutuisi sekä millaiset pelisäännöt voisivat olla.

– Se pohjautuu luontotilan ja pinta-alan arvioimiseen. Luonnonarvojen mittaamista on kehitelty myös kansainvälisesti. On myös vertailtu lajien lukumääriä kuten pesivien lintuparien määrää.

Pelisääntöjä ei ole

Suomessa ei ole vielä yhteisiä käytäntöjä ekologisesta kompensaatiosta, mutta tutkimushankkeita eri näkökulmista on käynnissä.

– Tämä on kuuma aihe tutkimuksessa. On erilaisia tutkimushankkeita, joissa katsotaan kompensaation osa-alueita. Selvitetään, miten voidaan luonnon kunnostamisella ja ennallistamisella päästä ekologiseen kompensaatioon. Pohditaan, millä mitäkin haittaa voisi hyvittää, sanoi Pekkonen Radio Suomen Päivässä.

Ekosysteemihotelli-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun)pohditaan, miten voidaan paikan päällä lieventää aiheutettua haittaa.

– Pohditaan, mitä kompensaatiolla pyritään korvaamaan ja pitäisikö kompensaatio tapahtua lähellä vai voisiko se tapahtua kauempanakin. Esimerkiksi Ruotsissa on jo toteutettukin kompensaatiota. Rakentamisen yhteydessä on istutettu tietty määrä puita ja rakennettu linnunpönttöjä. Toisaalta on myös arvokkaita vanhoja metsiä, joiden kaatamista ei voi korvata istuttamalla muutama puu toisaalle, toteaa tutkija Pekkonen.

Kuka hyvittää?

Luonnon monimuotoisuuden heikentäjä voi olla kuka tahansa, joka käyttää luonnonvaroja. Korvaaminen tapahtuisi Pekkosen mukaan sillä periaatteella, että saastuttaja maksaa.

– Heikentäjä voi olla rakennushanke, kunta tai yksittäinen henkilö. Haitan aiheuttajalla olisi velvoite hoitaa haitan hyvittäminen. Esimerkiksi rakennushankkeessa voitaisiin budjetoida luonnolle aiheutuvat haitat samalla tavoin kuin muutkin rakennuskustannukset.

Tutkija Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskuksesta arvelee, että Suomessa ensimmäinen ekologinen kompensaatio voisi tapahtua jossain rakennushankkeessa.

– Myös isot kaivoshankkeet voisivat teoriassa tulla jossain vaiheessa kompensaation piiriin.

Pekkosen mielestä ekologisen kompensaation järjestelmä toisi lisäkeinoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi vanhojen suojelualueiden perustamisen rinnalle.

Lue lisää:

Maailman ensimmäinen ekosysteemihotelli pelastaa kasvitmaanrakennustöiden alta (siirryt toiseen palveluun)

Ekologinen kompensaatio on arkista suojelutyötä (siirryt toiseen palveluun)