Suomen puolustusvoimia ajetaan nyt toden teolla lähemmäs muiden länsimaiden sotavoimia. Suomi on tehnyt parissa vuodessa kymmenkunta yhteistyösopimusta, joista lähes jokaisen on allekirjoittanut Jussi Niinistö (sin.).
Puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa tehdystä sopimuksesta (siirryt toiseen palveluun), että se ei sido millään tavalla Yhdysvaltoja Suomen puolustamiseen. Ovatko sopimukset sitten hädän hetkellä pelkkää paperia? Ehkä eivät. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu pitää todennäköisenä, että joku rientäisi apuun.
– Sopimukset fokusoituvat Suomen kansalliseen puolustukseen. Ideana on se, että kriisissä voidaan saada apua, ja Suomi valmistautuu yhä enemmän siihen, että puolustus hoidetaan yhdessä muiden kanssa.
Uusien sopimusten myötä Suomen tapa ajatella liittoutumattomuutta on muuttunut. Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ei enää juurikaan puhuta ja jopa sotilasliittoon kuulumattomuus alkaa hälvetä ulkopoliittisesta puheesta.
– Sotilasliittoon kuulumattomuus on vaan fakta, mutta se ei ole mitenkään sellainen, joka ohjaisi, mitä me voidaan tehdä ja mitä ei.
Toisin sanoen, vielä 2000-luvulla pohdittiin, mitä liittoutumaton maa voi tehdä Naton kanssa, mutta ei enää.
Suomen tekemillä sopimuksilla voi olla myös Venäjälle suurempi merkitys kuin yleisesti arvellaan. Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri arvioi, että Venäjällä tilannetta seurataan erityisen tarkkaan.
– Siitä ei epäilystäkään, mutta mitä käytännön toimenpiteitä tulee, sitä ei voi tietää, Visuri arvioi.
Visurin mielestä Suomen tekemissä sopimuksissa ei ole mitään salaperäistä, mutta hänen mielestään sopimuksissa on tulkinnan mahdollisuus. Visurin mielestä kynnyskysymys on se, että Suomen poliittinen johto päättää, millaisia toimenpiteitä sopimusten pohjalta voidaan tehdä.
– Poliittisen johdon pitää ehdottomasti tehdä päätöksensä ja ratkaisunsa, jotta sopimuksilla ei vedätetä valmiita ratkaisuja.
Suomen asema Itämerellä on merkittävä
Matti Pesu on Ulkopoliittisen insitituutin tutkija. Hänen erikoisalaansa ovat ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä muun muassa Suomen ja Yhdysvaltain suhteet.
Pesu arvoi, että länsivallat ovat halukkaita tekemään sopimuksia Suomen kanssa, koska Suomella on tärkeä rooli Itämeren alueella.
– Se on Baltian maiden puolustamisen kannalta tärkeä. Lähtökohtaisesti länsikumppanit olettavat, että Suomi tukee lännen tavoitteita.
Pohjimmiltaan Suomen rooli mahdollisessa selkkauksessa olisi kuitenkin aika raadollinen. Suomi voisi vahvan puolustuksensa ja suuren alueensa turvin sitoa suuren määrän vihollisen joukkoja eli auttaa ulkovaltoja sillä tavalla.
Kuvaavaa viime vuosien kehityksessä on myös se, että esimerkiksi Suomi ja Ruotsi harjoittelevat puolustamista yhdessä. Sotaharjoituksissa toinen ei enää esitä vihollista vaan molemmat puolustavat samaa aluetta.
– Viime syksyn Aurora-harjoituksessa oli kyse Ruotsin aluepuolustuksesta, ja Suomi oli siinä mittavasti mukana.
Ilmasotaharjoituksissa tilanne on sama. Ruotsi ei enää esitä vastapuolta vaan puolustusta hoidetaan samalla puolella.
– Kaikkein eniten ajatus siitä, että ei enää hoideta asioita yksin, näkyy nimenomaan Ruotsi-yhteistyössä.
Sama näkyy Suomen Nato-suhteessa. Painopiste on siirtynyt kriisinhallinnasta yhteiseen harjoitteluun ja aluepuolustukseen, Pesu sanoo. Afganistanin ISAF-operaatio ajettiin alas ja Ukranainan tapahtumat ajoivat Suomen vahvistamaan kansallista puolustusta Naton kumppanimaana.
Naton korvike vai portti Natoon?
Yksiselitteisesti Suomen tekemät yhteistyösopimukset eivät ole portti Natoon, vaikka moni niin saattaa epäilläkin, eivätkä sopimukset ole yksiselitteisesti Naton korvike.
Vastaus on enemmänkin kyllä ja ei, Pesu arvelee.
– Se on siinä mielessä korvaavaa, että tästä saadaan puolustukselle selkärankaa, joka tavallaan on vaihtoehto jäsenyydelle. Mutta toisaalta tämä olisi mahdollista jäsenenäkin.
Pesu ei usko, että lähivuosina tapahtuu mitään Nato-jäsenyyden suhteen.
– Minusta on ihan fiksua, että katsotaan, mihin tämä malli johtaa.
Pesu näkee kuitenkin, että Suomen rooli kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa on muuttunut niin dramaattisesti, että jossain vaiheessa tilannetta on arvioitava uudestaan.
Suomi on mukana Naton harjoituksissa, kuten lokakuussa Trident Juncture 2018 -harjoituksessa, ja Suomen poliittinen johto on osallistunut Nato-maiden johtajien illallistapaamisiin.
Raja kumppanimaiden ja jäsenmaiden kesken on selvä, mutta miten pitkään?
Eli kun käytännön tasolla mennään yhä lähemmäs liittopolitiikkaa, jossain vaiheessa on päätettävä, yritetäänkö siirtyä virallisten turvatakuiden piiriin.
Suomen tekemiä puolustusyhteistyösopimuksia
9.7.2016
Suomen ja Britannian puolustusministerit tapaavat Varsovassa. Jussi Niinistö ja Michael Fallon allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan.
7.10.2016.
Suomen ja Yhdysvaltain apulaispuolustusministerit tapaavat Helsingissä. Jussi Niinistöja Bob Work allekirjoittavat aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä.
29.6.2017
Suomen ja Saksan puolustusministerit tapaavat Berliinissä. Jussi Niinistö ja Ursula von der Leyen allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan sopimuksen. Suomi tulee osaksi Saksan kehysvaltiokonseptia, FNC:tä.
30.6.2017
Suomen, Ruotsin ja Britannian puolustusministerit tapaavat Tukholmassa. Jussi Niinistö, Peter Hultqvist ja Michael Fallon allekirjoittavat sopimuksen Suomen ja Ruotsin liittymisestä Britannian vetämään nopean toiminnan joukkoon (Joint expeditionary force).
16.11.2017
Suomi tekee Naton kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöstä (Enhanced Opportunities Partner).
5.5.2018
Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerit tapaavat Washingtonissa. Jussi Niinistö, Peter Hultqvist ja James Mattis allekirjoittavat kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä.
6.6.2018
Suomi lähtee mukaan kolmeen EU-projektiin: ohjelmistoradion kehittämiseen sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen.
9.7.2018
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit tapaavat Turussa. Jussi Niinistö ja Peter Hultqvist allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
28.8.2018
Suomen ja Ranskan puolustusministerit tapaavat Helsingissä. Jussi Niinistö ja Florence Parly ilmoittavat, että Suomi ja Ranska aikovat solmia puolustusyhteistyösopimuksen.
30.8.2018
Suomen ja Ranskan presidentit tapaavat Helsingissä. Sauli Niinistö ja Emmanuel Macron kertovat, että Suomi lähtee mukaan valmistelemaan yhteisymmärryspöytäkirjaa Ranskan ehdottamista interventiojoukoista.
