Murha Donetskissa – Miksi kapinallisjohtajan tappanut pommi-isku tuskin kaataa tulitaukosopimusta?

Aleksandr Zahartšenkon perjantaisen kuoleman taustalla saattaa olla kamppailu Donetskin talouden hallinnasta. Separatistialueiden johtajat ovat Venäjälle korvattavissa olevia sankareita.

Donetsk
Joukko vihreisiin edustusunivormuihin pukeutuneita miehiä kantaa arkkua kirkon portailla. Arkun päällä on koppalakki ja Donetskin lippu. Taustalla näkyy miehiä maastounivormuissa.
Pommi-iskussa kuollut Donetskin separatistialueen päämies Aleksandr Zahartšenko sai sotilaalliset hautajaiset sunnuntaina.Alexander Ermochenko / EPA

Perjantaina 31. elokuuta Donetskin kaupunki oli hiljentynyt suremaan laulaja Iosif Kobsonin, Itä-Ukrainan suuren pojan, kuolemaa.

Donetskin separatistialueen päämies Aleksandr Zahartšenko oli määrännyt kolmipäiväisen suruajan, ja turvatoimia kaupungissa oli kiristetty.

Separatistien johtohahmot olivat kokoontumassa keskustassa sijaitsevaan kahvila Separiin muistamaan Donetskin alueella syntynyttä Kobzonia, joka oli monin tavoin ilmaissut tukeaan separatisteille.

Separ (lyhennelmä sanasta separatist) sijaitsee Puškinin bulevardilla vastapäätä Donetskin Šahtjor-jalkapalloseuran fanimyymälää, kävelymatkan päässä separatistien hallintorakennuksesta.

Kuva pommin vaurioittaman kahvilan julkisivusta. Ikkunoista puuttuvat lasit, sisäänkäynnin edessä portailla on rojua, kahvilan nimen kirjaimista osa on pudonnut. Nainen katselee tuhoa. Etualalla kulkee punavalkoinen nauha.
Pommi-isku kahvila Separissa Donetskin keskustassa koitui Aleksandr Zahartšenkon kohtaloksi.Alexander Ermochenko / EPA

Kahvila oli Donetskin päämiehelle mieluinen paikka tavata lähipiiriään ja journalisteja. Sitä myöten se oli väistämättä kapinallisten turvallisuuspalvelun tiukassa valvonnassa. Kahvilan omistaa Zahartšenkon entinen henkivartija.

Zahartšenko oli juuri astumassa sisään kahvilaan, kun pommi räjähti.

Pommi oli Venäjän median mukaan piilotettu valaisimeen lähelle sisäänkäyntiä, ja se laukaistiin ilmeisesti kauko-ohjauksella puhelimen avulla.

Räjähdyksessä kuolivat Zahartšenko ja tämän henkivartija.

Kaksitoista ihmistä haavoittui, joukossa Zahartšenkon läheinen liittolainen, separatistialueen veroministeri Aleksandr Timofejev, liikanimeltään Taškent.

Zahartšenko maastounivormussa.
Donetskin separatistialueen johtaja Aleksandr Zahartšenko kuoli pommi-iskussa 31. elokuuta.Alexander Ermochenko / EPA

Kuka Zahartšenkon tappoi?

Separatistit ja Venäjä syyttivät iskusta välittömästi ukrainalaisia "diversantteja" eli tihutyöntekijöitä. Näiden harteille Itä-Ukrainan kapinalliskomentajien salaperäiset salamurhat on yleensä tavattu sysätä.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU puolestaan arveli, että kyseessä on separatistien sisäinen välienselvittely.

Useita separatistien kenttäkomentajia on kuollut hämärissä oloissa, erityisesti Luhanskissa vuonna 2015.

Donetskin separatistihallinto kertoi pian pommi-iskun jälkeen pidättäneensä henkilöitä, jotka tunnustivat osallisuutensa iskuun ja sanoivat Ukrainan hallituksen olevan iskun takana.

Itä-Ukrainan hämärän sodan oloissa totuutta tapahtumista tuskin saadaan pitkiin aikoihin, jos koskaan.

Oliko murhan takana kamppailu hiilirahoista?

Venäjän tukemille separatistialueille Donetskissa ja Luhanskissa on kehittynyt omanlaisensa harmaa talous, ja kamppailu rahavirroista voi olla brutaalia.

Kuvaavaa Donetskin tilanteelle on, että separatistialueen ministeriöillä ja laitoksilla on yleensä omat turvallisuusjoukkonsa.

Paikallisten kerrotaan nimittävän niitä "omaisuudesta vieroittamisen erikoisjoukoiksi" (spetsnaz po otjemu sobstvennosti).

Novaja Gazetan tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjä olisi vaatinut hajottamaan nämä eri virastojen aseelliset ryhmittymät ja luovuttamaan niiden aseet armeijalle. Tätä pidettiin merkkinä siitä, että Kreml aikoi siirtää Zahartšenkon sivuun.

Novaja Gazetan mukaan Moskovassa olisi kyllästytty Zahartšenkon ja tämän lähipiirin kyltymättömyyteen – Zahartšenkon ja veroministeri Timofejevin kerrotaan keskittäneen omiin käsiinsä lähes kaikki tuottavat bisnekset "kansantasavallassa".

Aleksandr Timofejev eli "Taškent" kontrolloi Donetskista kaivetun hiilen tuotantoa ja vientiä Venäjälle.

Venäjältä tämä hiili viedään edelleen Ukrainaan, jonka metalliteollisuus ja voimalat tarvitsevat juuri Donetskissa tuotettua hiililaatua. Näin kierretään sitä, että Ukraina on katkaissut taloussuhteensa separatistialueisiin.

Hiilibisneksen tuotot kasvoivat, kun Ukrainan talous alkoi kasvaa. Timofejevin epäillään käyneen liian ahneeksi.

– Piirakasta tuli yhtäkkiä iso, ja kaikki haluavat itselleen suuren osan eikä kukaan halua jakaa sivistyneesti, Novaja Gazetan lähde sanoi.

– Batjalle [Zahartšenkon liikanimi] ja Taškentille [Timofejevin liikanimi] isojen poikien leikit osoittautuivat liian kovaksi palaksi.

Kommersant-lehden (siirryt toiseen palveluun) lähteen mukaan Timofejev saattoi myös olla tärkeä kohde pommi-iskussa.

– Zahartšenko ärsytti kaikkia, vapaaehtoisia venäläistaistelijoita Itä-Ukrainaan lähettävän Dobrovolets.org-järjestön koordinaattori Mihail Polynkov sanoi Kommersantille.

– Mutta Zahartšenko ei tiennyt kaikkea, mitä Taškent [Timofejev] tietää. Ei tiennyt nyansseja: mitä rahoja kulkee kenenkin kautta. Eivätkä nämä rahat tulleet vain Venäjältä – Taškent teki bisnestä myös Ukrainan kanssa.

Hiilikaivos Makeevkassa.
Suurin osa Ukrainan hiilikaivoksista sijaitsee separatistien hallitsemilla alueilla.Dima Gavrish / EPA

Kaatuuko Minskin sopimus?

Itä-Ukrainan tulitauosta sovittiin Minskissä helmikuussa 2015.

Itä-Ukrainan separatistien nimissä Minskin sopimuksen allekirjoittivat Zahartšenko ja Luhanskin ”kansantasavallan” johtaja Igor Plotnitski.

Nyt Zahartšenko on kuollut, ja Plotnitski syrjäytettiin viime marraskuussa.

Todennäköisesti Zahartšenkon kuolema ei suuresti vaikuta suuntaan tai toiseen. Separatistialueiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanelee joka tapauksessa Kreml. Venäjä puolestaan vannoo yhä Minskin sopimuksen nimiin.

Itä-Ukrainan taisteluihin suoraan osallistuneiden kapinallisjohtajien raivaaminen sivuun saattaisi jopa avata tietä liennytykselle joskus tulevaisuudessa.

Ukrainan hallituksen kannalta lopulta lienee melko yhdentekevää, kuka separatisteja virallisesti edustaa.

Ukraina ei ole missään vaiheessa tunnustanut separatisteja itsenäiseksi voimaksi, jonka kanssa voisi käydä todellisia keskusteluja. Ukrainan katsantokannalta separatistit ovat Venäjän marionetteja.

Sinällään Minskin sopimus ei ole ollut kovin toimiva. Käytännössä yhtäkään sopimuksen kohdista ei ole täysin toteutettu, ja tulitauko rakoilee jatkuvasti. Laajamittaiset sotilaalliset toimet on silti vältetty.

Väkijoukko seisoo kadun varrella odottamassa Aleksandr Zahartšenkon hautajaissaattoa. Väkijoukossa näkyy Donetskin kapinallisalueen musta-sini-punaisia lippuja. Etualalla kadun toisella puolella kukkaistutusten edessä seisoo maastounivormuun pukeutunut parrakas mies baretti päässään ja rynnäkkökivääri selässään.
Donetskin separatistit sanoivat jopa 200 000 ihmisen tulleen seuraamaan Zahartšenkon hautajaisia.Alexander Ermochenko / EPA

Alkaako sota uudelleen?

Niin Venäjän kuin Ukrainankaan intresseissä tuskin olisi aloittaa nyt suurta sotilaallista voimainkoetusta Itä-Ukrainassa.

Venäjälle Zahartšenkon murha voisi toki tarjota syyn kiristää tilannetta Itä-Ukrainassa. Tätä vastaan puhuvat Venäjän muut ulkopoliittiset hankkeet.

Syyrian sodassa on käynnissä mutkikas loppupeli, joka todennäköisesti vaatii Venäjän johdon täyden huomion. Venäjän tukema presidentti Bashar al-Assadin hallinto valmistautuu hyökkäämään kapinallisten hallitsemalle Idlibin alueelle.

Samaan aikaan Venäjä yrittää lämmittää välejään länsimaihin.

Venäjä ajaa Nord Stream 2 -kaasuputkilinjauksen rakentamista Venäjältä Itämeren kautta Saksaan. Uusi avoin sotatila Itä-Ukrainassa todennäköisesti pakottaisi Saksan vetäytymään hankkeesta.

Venäjän tukemat separatistit toki väittävät Ukrainan valmistautuvan hyökkäykseen ja päivämääräkin on selvillä: 14. syyskuuta.

Tämä vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä. Ukraina tuskin ottaa riskiä joutua tilanteeseen, jossa se todennäköisesti joutuisi avoimeen sotilaallisen yhteenottoon Venäjän kanssa.

Toisaalta edistystäkään tuskin on odotettavissa vielä aikoihin. Ukrainassa pidetään presidentinvaalit maaliskuussa ja parlamenttivaalit viimeistään marraskuussa.

Ennen vaaleja tunnelmat ovat odottavat. Vaalikamppailun keskellä Ukrainan johdolla ei ole varaa mihinkään myönnytyksiin ja Venäjä varmasti odottaa, millaiset asetelmat ovat vaalien jälkeen.

Aiheesta aiemmin:

Kreml: Zahartšenkon murha tekee neuvottelut Ukrainan sodan lopettamisesta mahdottomiksi 1.9.2018

Venäjä-mielinen separatistijohtaja kuollut räjähdyksessä – Venäjä syyttää Ukrainaa murhasta 31.8.2018

20 000 rauhanturvaajaa Itä-Ukrainaan? Kanerva: Raju tavoite – ei ole mahdollista toteuttaa Suomen, Ruotsin ja Itävallan voimin 20.2.2018

Itä-Ukrainan kapinallisalueet yhdistyvät? Aikovat kutsua aluetta Vähä-Venäjäksi 18.7.2018

Luhanskin separatistialueen johtaja eroaa "terveyssyistä" 24.11.2017

Mitä Luhanskissa tapahtuu? Novaja Gazeta: Separatistialueen johtaja poistui Venäjälle 23.11.2017

Itä-Ukrainan separatistialueella muhii hämärä valtakamppailu 23.11.2017

Aiheesta muualla:

Mark Galeotti (The Moscow Times): Zakharchenko's Assassination Won't Bring Peace to Ukraine (Op-ed) (siirryt toiseen palveluun)

Konstantin Skorkin, Carnegie (siirryt toiseen palveluun)Moscow (siirryt toiseen palveluun) Center: The Demise of the Counter-Elite: How Zakharchenko’s Killing Will Change Donbas (siirryt toiseen palveluun) 4.9.2018

Novaja Gazeta: Ненасытные (siirryt toiseen palveluun) 2.9.2018

Kommersant: Теракт между Москвой и Киевом (siirryt toiseen palveluun) 1.9.2018