Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 20 prosenttia. Kehitys johtuu osittain muuttuneista asenteista, osittain veronkorotuksista ja alakuloisesta talouskehityksestä.
Vähentynyt kulutus ei kuitenkaan tarkoita, että eteläeurooppalainen juomakulttuuri olisi rantautunut härmään. Suomalaisten juominen on suhteessa yhtä humalahakuista kuin ennenkin. Joka kolmannella kerralla suomalainen juo enemmän kuin neljä alkoholiannosta.
Tosin naapurimaihin verrattuna Suomessa ei juoda poikkeuksellisen usein tai paljon kerralla.
Vuosikymmenten saatossa suomalaiset ovat siirtyneet väkevien juomien juomisesta oluen nauttimiseen. Kun suomalaisten juomista selvitettiin vuonna 1960, noin 70 prosenttia juodusta alkoholista oli väkeviä juomia, eli yli 22 prosenttista alkoholia. Tänä päivänä väkevien osuus on viidennes kaikesta suomalaisten nauttimasta alkoholista.
Panimotuotteiden suosion kasvamisen myötä suomalaisten käynnit Alkoissa ovat vähentyneet. Vuonna 2008 päivittäistavarakauppa ylitti alkoholinmyynnissä Alkon.
Suurin osa alkoholista ostetaan kaupasta ja juodaan kotona. Ja suurin osa juomisesta ajoittuu viikonlopuille. Vain kolmannes kaikista juomiskerroista tapahtuu maanantain ja torstain välisenä aikana. Kostein hetki on launtai-iltana kello 20 ja 21 välisenä aikana, jolloin noin 840 000 suomalaista on lasin ääressä.
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentyessä myös viinien ja oluiden nauttiminen ruoan yhteydessä on vähentynyt. Ruoka huuhdellaan alas maidolla tai vedellä ja viinit juodaan muissa tilanteissa.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi tänään suomalaisten juomatottumuksia valottavan Näin Suomi juo -kirjan. Siinä suomalaisten juomatapoja tarkastellaan aina 1960-luvulta saakka, mutta pääpaino on 2000-luvun kehityksessä.