Arto "Ukko" Hämäläinen rakensi ennen huoltoasemia – nyt samaanirumpuja: "Näyssä isoisäni antoi minulle valkoisen samaanin tulen"

Arto Hämäläinen vaihtoi yrittäjän työn rumpukurssien vetämiseen. Nyt hän on päässyt tilanteeseen, jossa voi joka päivä sanoa itselleen sydän iloa täynnä - wau!

šamanismi
Samaani Arto "Ukko" Hämäläinen
Samaani Arto "Ukko" HämäläinenPuoli seitsemän/Yle, Helena Lappeteläinen

Suomesta löytyy samaaneja niin Lapin perukoilta kuin Etelä-Suomen kaupungeista. Samaanien uskotaan omaavan yliluonnollisia taitoja, joilla he voivat parantaa yhteisön jäseniä.

Arto "Ukko" Hämäläinen löysi rummuttamisen 25 vuotta sitten. Samaaniksi hän ei silti halua itseään kutsuttavan.

– Rummuttaminen on minulle pyhä asia. Enkä usko, että olen eläissäni nähnyt oikeaa samaania, vaikka monia rummuttajia olen tavannut.

Rumpu ja kapula löytyivät, kun hän uskalsi jättää yrittäjän työnsä ja kokeilla elämässä jotain ihan uutta. Nyt hän on mukana esi-isien hengen perintöä ylläpitävässä yhdistyksessä nimeltään Neljä tuulta.

Kriisi johti muutokseen

Sysäys samaanirummuttajaksi tapahtui pikku hiljaa. Huoltoasemien rakentaminen alkoi maistua puulta. Hän ehtikin olla yrittäjänä jo 30 vuotta.

Tyytymättömyys näkyi työn lisäksi parisuhteessa. Pitkä avioliitto tuntui tulleen tiensä päähän.

Unettomuus vaivasi. Jokin osa elämässä tuntui tulleen tiensä päähän.

Lopulta ajatus kesämökillä lepäämisestä sai otteen.

– Tietämättäni, elämäni ensimmäisen kerran rukoilin "anna vittu ees nukkua". Nukuin syvää unta ja aamulla koin käsittämätöntä rauhaa. Tajusin koko ongelman. Minulle näytettiin, että taloni oli pimeänä. Oli aika rakentaa elämä uudelleen. Siitä asti minulla on ollut henkiopas.

Rummuttaminen auttoi pysähtymään

Muutama vuosi myöhemmin Hämäläinen löysi rummuttamisen. Rumpu on ollut elämässä nyt 25 vuotta.

Se auttoi Hämäläistä hiljentämään turhat ajatukset ja pysähtymään arjessa.

– Rummun kautta olen oppinut sanomaan järjelleni turpa kiinni ja kuuntelemaan sydäntäni ja sieluani.

Varsinaiset samanistiset matkat, jotka ovat normaalia mielikuvitusta väkevämpiä, alkoivat vasta 10 vuoden rummuttamisen jälkeen.

Ensimmäinen kokemus on unohtumaton.

– Yhtäkkiä löysin itseni Altain vuoren rinteiltä. Sebramäntyjen pihka tuoksui ja lähdin nousemaan vuorenrinnettä. Huomasin olevani 10-vuotias. Menin luolaan, jossa taljojen päällä rummutti isoisäni. Hän sanoi, että nyt on aika sytyttää julgunin tuli. Se on vanha siperialainen nimitys valkoisesta shamaanista. Niin vanha ukko otti kannun ja lähti rummuttamaan. Tunsin rummutuksen aikana, kun kuuma aalto lähti nousemaan kropassa.

Aistideprivaatio tuottaa näkyjä

Psykologiassa shamaanimatkat ja näyt liitetään deprivaatioon eli aistiärsykkeiden minimoimiseen. Kyseessä on luonnollinen ja järjellä selitettävä kokemus.

Kun esimerkiksi soittaja keskittyy monotoniseen rummutukseen, niin hän voi päästä muuntuneeseen tajunnantilaan. Sama vaikutus tapahtuu mantran toistamisella tai ekstaattisella tanssilla.

Kokemukset voivat antaa merkityksiä elämälle.

Perinteinen shamanismi törmäyskurssilla

Perinteisesti samaaniksi tullaan initiaatiokasvatuksessa. Vihkimyksen saanut shamaani liikkuu eri tietoisuuden (ylinen, ihminen, alinen) tasoilla ja kohtaa henkioppaita eläimen muodossa. Tehtäviin kuuluvat paitsi parantaminen, myös ennustaminen ja ongelmissa auttaminen.

Hämäläinen on järjestänyt jo kahdeksan vuotta kaikille halukkaille rummuntekokursseja. Kurssit ja omakohtainen rummuttaminen ovatkin tuoneet uudenlaisen käsityksen samanismista. Se on erilainen kuin kirjoista luettava.

Esimerkiksi ajatus voimaeläimistä on rajoittava.

– Jos eteen tulee hämähäkki, niin rummuttaja ei välttämättä usko sen olevan voimaeläin, vaikka sillä saattaisi olla ihana lahja annettavaksi. Usein halutaan, että voimaeläin on karhu, kotka tai susi.

Rummuttaessa Hämäläisen apuna on mielikuvituksen ohella elämänasenne, johon kuuluu kiitollisuus.

– Erään kerran, kun rummutin, eteeni laskeutui upea huuhkaja. Se katsoi suoraan silmiin. Menin juoksemalla sitä kohti ja se muuttui virkatuksi punavalkoiseksi pingviiniksi, joka kääntyi ympäri ja poistui paikalta. Unohdin kiitollisuuden. Silloin, kun rummuttaa, niin suurin ja kaunein sana on kiitos. Se on taajuus, jolla te voitte kommunikoida muun tietoisuuden kanssa.

Rummuttamisesta työ

Uskallus tehdä jotain ihan uutta elämässä antoi Hämäläiselle mahdollisuuden katsoa maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta. Samalla hän löysi rummuttamisesta elämäntehtävän ja työn.

– Pääsen päivittäin ilon taajuudelle ja nautin elämästä ihmisenä. Syön lihaa, jos siltä tuntuu tai otan kossuryypyn, jos siltä tuntuu. Joka päivä voin sanoa itselleni ilolla - Wau!