Sykemittari voi huijata törkeästi omistajaansa – Päivän kuntoilutavoite täyttyy jo sukkaa kutomalla tai moottoripyörällä ajamalla

Kun ranne heiluu tai käsi tärisee, ranteessa oleva mittari tulkitsee henkilön ottavan askeleita. Mittareiden valmistajat myöntävät virhelukemat.

sykemittarit
Mies juoksee metsässä.
Yle

Suomalaiset ovat hurahtaneet viime vuosina erilaisiin äly- ja sykekelloihin sekä aktiivisuusrannekkeihin.

Sykemittareita on ollut myynnissä jo 80-luvulta lähtien, mutta ensimmäiset aktiivisuusrannekkeet tulivat kauppoihin viisi vuotta sitten. Aktiivisuusrannekkeita on tarjolla kaikenlaisille kuntoilijoille, myös pienille lapsille. Mittareiden suosio kasvaa jatkuvasti huimaa vauhtia.

Sykemittareiden valmistajat ja maahantuojat eivät paljasta tarkkoja myyntilukujaan. Bisnes on suurta, se kerrotaan.

– Me liikutamme hirmuista määrää suomalaisia. Sadat tuhannet suomalaiset mittaavat tällä hetkellä aktiivisuuttaan, kertoo Polarin koulutuspäällikkö Ville Uronen.

Polar kertoo johtavansa Suomen sykemittarimarkkinoita. Myös Suunto ja Garmin myyvät hyvin paljon sykekelloja ja aktiivisuusrannekkeita.

– Sen voin sanoa, että kun puhutaan ranteeseen puettavan elektroniikan myynnistä, se on kasvanut meillä todella paljon kun vertaa esimerkiksi viime vuotta tähän vuoteen, sanoo Garminin markkinointipäällikkö Juha Kainua.

Polarin kolme tasoa aktiivisuuden mittaajalle

Aktiivisuusrannekkeiden ja sykekellojen käyttäjä voi valita itselleen erilaisia päivittäisiä aktiivisuustavoitteita.

Tavoite voi olla esimerkiksi se, kuinka paljon kaloreita halutaan polttaa tai kuinka monta askelta halutaan ottaa vuorokauden aikana.

Esimerkiksi Polarin sovelluksessa käyttäjä valitsee itselleen sopivan aktiivisuustavoitteen kolmesta tasosta. Taso valitaan sen mukaan, kuinka paljon henkilö liikkuu normaalisti arkipäivisin. Sovellus myös kertoo sykekellon käyttäjälle hyvin tarkasti, miten hän pääsee päivittäiseen tavoitteeseensa.

Taso 1 on määritelty näin: “Jos päivääsi kuuluu vain hieman liikuntaa ja paljon istumista, autolla tai julkisella kulkuneuvolla tehtäviä työmatkoja ja muuta vastaavaa, kannattaa valita tämä aktiivisuustaso”.

Ykköstason tavoitteen voi saavuttaa Polarin ohjeiden mukaan, jos tekee esimerkiksi kevyitä kotiaskareita 7 tuntia ja 20 minuuttia, kävelee 2 tuntia ja 11 minuuttia tai juoksee 57 minuuttia vuorokauden aikana.

Taso 2 määritellään seuraavasti: “Jos vietät suurimman osan päivästä seisaallasi esimerkiksi työsi luonteen vuoksi, tai kotiaskareiden parissa, tämä on sopiva aktiivisuustaso”.

Kakkostason tavoite täyttyy esimerkiksi tekemällä kevyitä kotiaskareita 9 tuntia ja 20 minuuttia, kävelemällä 2 tuntia ja 47 minuuttia tai juoksemalla 1 tuntia ja 13 minuuttia.

Taso 3 on suunnattu eniten liikkuville. Sen määritelmä on seuraava: “Jos työsi on fyysisesti vaativaa, harrastat liikuntaa tai olet muuten enimmäkseen aktiivisesti liikkeellä, tämä aktiivisuustaso sopii sinulle”.

Kovimman aktiivisuustavoitteen valinnut pääsee Polarin mukaan päivittäiseen tavoitteeseensa, jos hän esimerkiksi tekee kevyitä kotiaskareita 11 tuntia ja 20 minuuttia, kävelee 3 tuntia ja 23 minuuttia tai juoksee 1 tunnin ja 29 minuuttia.

Sykekellot ja aktiivisuusrannekkeet näyttävät reaaliajassa, kuinka paljon henkilö on saavuttanut päivittäisestä tavoitteestaan. Kun tavoite täyttyy, sykekello ilmoittaa, että tavoite on saavutettu.

Todellisuudessa voi olla kuitenkin niin, että päivittäinen aktiivisuustaso täyttyy, vaikka henkilö ei olisi ottanut askeltakaan.

Suunnon aluemyyntipäällikkö: "Luvut eivät ole aina absoluuttisia totuuksia"

Suuri ongelma aktiivisuuden mittaamisessa on tekniikka, jolla liikkumista mitataan.

Sykekellot mittaavat liikkumista ja askeleiden ottamista ranteen liikkeestä ja tärinästä. Eli aina kun ranne heilahtaa tai käsi tärisee, sykekello tulkitsee, että ihminen ottaa askeleen.

Päivän aktiivisuustavoite voi siis täyttyä, kun henkilö istuu koko päivän nojatuolissa ja neuloo sukkaa. Kun sukkapuikot heiluvat kädessä, sykekello luulee, että henkilö kuntoilee. Myös silloin kun käsi tärisee esimerkiksi moottoripyörää ajaessa, sykekello luulee henkilön kuntoilevan.

Moni seuraa sykemittareiden lukemia hyvin tarkasti. Silloin kun päivän aikana on askellettu vain vähän, mutta ranne on heilunut runsaasti, moni uskoo sykemittaria, kun se ilmoittaa päivän aktiivisuustavoitteen täyttyneen. Ja joku voi jättää tällöin iltalenkin tekemättä.

Sykekellojen myyjät ja maahantuojat myöntävät, että sykemittarit huijaavat niiden omistajia.

– Vääristymää tulee, jos esimerkiksi neuloo tai kutoo. Kun kädet heiluvat, mittari voi luulla, että liikutaan, vaikka ei liikuttaisikaan. Samoin käy, jos ajaa moottoripyörällä ja käsi tärisee sopivasti. Silloin ikään kuin kertyy askeleita. Tämä ei ole täydellinen mittaus, vaikka aika hyvä se onkin, Polarin koulutuspäällikkö Ville Uronen sanoo.

Myös Garmin myöntää aktiivisuuden mittaamiseen liittyvän ongelman.

– Erinäköiset asiat ja harrastukset vaikuttavat jossain määrin mittaustuloksen tarkkuuteen. Aktiivisuutta ei kannata seurata yhden päivän tai kahden päivän, eikä viikonkaan periodilla. Yleensä kannattaa ottaa pidempi jakso, jonka aikana aktiivisuutta mitataan, sanoo Garminin markkinointipäällikkö Juha Kainua.

Suunnon aluemyyntipäällikkö toteaa sähköpostilla antamassa kommentissaan, että sykekellojen "luvut eivät ole aina absoluuttisia totuuksia".

– Aktiivisuutta mittaavat luvut eivät ole aina absoluuttisia totuuksia. Kellossa on liikesensori, joka olettaa käden heilahduksen olevan askel. Tällöin kello voi tulkita sellaisiakin kädenliikkeitä askeleiksi, jotka eivät niitä ole. Mutta normaalin liikkujan erot ovat niin pieniä, ettei siitä ole haittaa. Me suosittelemme, että sykekello pidetään ajan tasalla ohjelmiston päivitysten osalta. Näin mittaukset pysyvät mahdollisimman tarkkoina, kirjoittaa sähköpostissa Suunnon aluemyyntipäällikkö Esko Perälä.

Yksittäisten urheilusuoritusten mittaamisessa luvut ovat tarkempia

Moni kuntoilija käyttää aktiivisuusranneketta tai sykemittaria ainoastaan päivittäisen aktiivisuuden mittaamiseen. Mutta suuri osa mittaa sykemittareilla tietyn urheilusuorituksen aikana esimerkiksi matkaa, kestoa, sykettä tai kaloreiden kulutusta.

Sykemittareiden valmistajat vakuuttavat, että silloin kun sykemittareita käytetään tietyn urheilusuorituksen mittaamiseen, niiden antamat lukemat ovat huomattavasti luotettavampia kuin askeleita mitatessa.

Tällöin esimerkiksi kaloreiden mittaaminen perustuu urheilusuorituksen aikana mitattavaan sykkeeseen sekä sykemittarin käyttäjän sukupuoleen, ikään, pituuteen ja painoon. Nämä tiedot on syötetty sykemittariin ennen urheilusuoritusta.