Koululaiset innostuivat arkeologiasta – neljäsluokkalainen Jeremias Tuhkanen: "Mie aion omalla rahalla ostaa metallinpaljastimen"

Arkeologiaa voidaan hyödyntää kouluissa esimerkiksi historian ja ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa.

arkeologia
Jeremias Tuhkanen.
Heikki Haapalainen / Yle

Rikkalapio täyttyy nopeasti mullasta, hiekasta ja kasvinosista, kun Kontioniemen koulun oppilaat tutkivat maaperää.

– Kaivetaan tarkasti, eikä jätetä yhtään palaa tutkimatta, neljäsluokkalainen Jeremias Tuhkanen opastaa.

1800-luvun lopulla samoilla tiluksilla ahersi vaskiseppä Tobias Takkunen, joten maaperästä voi löytyä yli sata vuotta vanhoja tavaroita.

Arkeologisesti merkittäviä löytöjä ei odoteta. Kontiolahden kenttätyöviikko on osa valtakunnallista Mullankaivajat (siirryt toiseen palveluun)-hanketta, jonka tavoitteena on tutustuttaa lapset tieteelliseen tutkimukseen ja omaan kotiseutuun.

Teoriapuoli on otettu haltuun jo edellisellä viikolla luokkahuoneessa.

– Me ollaan katsottu kirjoista, miten kaivetaan, Neea Vilanen kertoo.

Kaivamisen lisäksi lapset tutkivat maaperää metallinpaljastimella sekä mittaavat vaskisepän taloa ja pihapiiriä. Yksi ryhmä tallentaa työnkulkua valokuvaamalla.

Peetu Vannas etsii maaperästä esineitä lapioimalla multaa rikkalapioon.
Peetu Vannas kertoo, että maaperää tutkittaessa on kaivettava tasaisesti.Heikki Haapalainen / Yle

Ilmiöoppimista puhtaimmillaan

Puolessatoista tunnissa koululaiset löytävät pihapiiristä rautanauloja ja koukkuja, kivettynyttä kaarnaa, lasinsiruja ja astian palasia.

– Tämä pala on kaikista todistavin, koska tässä lukee Suomi Finland. Ensin luin tämän tekstin "Arabia" ja luulin, että tämä on jostain kaukaa, mutta ei se ollutkaan, Jeremias Tuhkanen kertoo.

Löydöt pakataan yksitellen paperipussiin. Niitä on tarkoitus tutkia vielä jälkikäteen koulussa.

– Näistä voi tutkia menneisyyttä, mitä ihmiset on tehnyt ja syönyt. Täällä on ainakin käytetty posliiniastioita, Peetu Vannas selittää.

Arkeologian etu on, että historiasta tulee käsinkosketeltavaa. Samalla mieleen voi tarttua tietoa muistakin aineista, kuten ympäristö- ja luonnontietoa.

– Lapset oppivat näkemään historiaa omassa elinympäristössään. Se taas auttaa sitoutumaan omaan kotiseutuun ja ymmärtämään kulttuuriperintöä, museolehtori Hanna Korhonen Kansallismuseosta summaa.

Mullan seasta löytyneitä astian palasia kämmenellä.
Vanhojen astioiden palaset ovat koululaisille päivän tärkein löytö.Heikki Haapalainen / Yle

Oppimateriaaleja kaikkien käyttöön

Kenttätyön oppeja on tarkoitus hyödyntää opetuksessa myös jatkossa. Nyt saadun kokemuksen pohjalta Kansallismuseo ja Museovirasto tuottavat oppimateriaalia koko maan koulujen käyttöön.

Leikkikaivauksen voi perustaa vaikka koulun pihalle.

– Edelliset vuosiluokat voivat piilottaa maahan viestin, mikä seuraavien pitää kaivaa. Näin menetelmät tulevat tutuksi, mutta kuitenkin niin, että lapset ymmärtävät, että kyse on nykyhetkestä eikä muinaisista löydöistä, Hanna Korhonen sanoo.

Jännittynyt hiljaisuus ja sen rikkovat riemun kiljahdukset kertovat, että oppitunti on lapsille mieluinen.

Jeremias Tuhkanen aikoo hyödyntää opittuja taitoja myös kotioloissa.

– Mie aion omalla rahalla ostaa metallinpaljastimen. Jos meidän pihalla on kultakolikoita, niin löydän sitten ne.

Koululaiset mittaavat vanhan talon pihapiiriä Kontiolahdella.
Kontiolahdella mullankaivajien tutkimuskohteena oli vaskiseppä Takkusen talon pihapiiri.Heikki Haapalainen / Yle