1. yle.fi
  2. Uutiset

Pelottava huostaanottokokemus voi aiheuttaa vaikeuksia aikuisuudessa ja johtaa ylisukupolviseen lastensuojelun tarpeeseen: "Huostaanotetun leima ei katoa helposti"

Lapsuuden hyvät olot luovat pohjan hyvään aikuisuuteen. Turvaton lapsuus voi johtaa turvattomaan aikuisuuteen ja turvaa tarjoamattomaan vanhemmuuteen. Pelottava lapsuuden huostaanottokokemus voi aiheuttaa ongelmia myös omassa vanhemmuudessa.

huostaanotto
Lapsi ja nalle.
Mia huostaanotettiin 9-vuotiaana. Huostaanottoa edelsi äidin pitkä päihteiden väärinkäyttö ja isän uupuminen. Mia koki huostaanottotilanteen pelottavana, vaikka perhetyöntekijät olivat siihen jo valmistelleet.Sari Gustafsson / Lehtikuva

Mia huostaanotettiin 9-vuotiaana. Huostaanottoa edelsi äidin pitkä päihteiden väärinkäyttö ja isän uupuminen. Mia koki huostaanottotilanteen pelottavana, vaikka perhetyöntekijät olivat siihen jo valmistelleet.

–Suurin tunne siinä tilanteessa oli pelko. Ympäriltä viedään kaikki tuttu ja turvallinen. Lapsena sitä ei osannut ajatella, että se olisi hyväksi, Mia kertoo.

SOS-Lapsikylän projektikoordinaattori Oskari Savisalo kertoo Radio Suomen päivän lähetyksessä Mian tarinan olevan lastensuojelun näkökulmasta hyvin yleinen. Päihdeongelmat ja niihin liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat ovat suuri tekijä huostaanotoissa.

–Jopa ns. "hyvissä perheissä" tapahtuu huostaanottoja. Nykyajan lastensuojelun asiakkuuksia ei voi enää niputtaa tiettyihin ongelmiin. Voisi sanoa, että lastensuojelu on tullut kaikkien perheiden tueksi, Savisalo toteaa.

Lastensuojelua monessa sukupolvessa

Savisalon mukaan lapsuuden pelottava huostaanottokokemus voi aiheuttaa vaikeuksia aikuisuudessa ja omassa vanhemmuudessa. Lastensuojelun piirissä itse ollut vanhempi ei välttämättä uskalla ottaa yhteiskunnan apua vastaan.

–On perheitä ja sukuja, joissa lastensuojelutarve ilmenee monessa sukupolvessa. Tämä aiheuttaa lastensuojelun työntekijöissä turhautumista ja voimattomuuden tunnetta, kun yhteyttä perheeseen ei kyetä saamaan, Savisalo jatkaa.

Mia ymmärtää oman kokemuksensa kautta miksi entisen lastensuojelun asiakkaan on vaikea luottaa yhteiskunnan tukeen.

"Lääkärissä hakiessani apua fyysiseen kipuun minut lähetettiin psykiatriselle sairaanhoitajalle, koska tiedoissa lukee, että mulla on vaikea tausta. Lastensuojelutaustani takia oireeni tulkittiin henkisiksi"

Mia

–Kun kerran on saanut otsaansa lastensuojelun leiman, ei se katoa helposti. Tämä johtaa ylisukupolvisuuteen. Esimerkiksi lääkärissä hakiessani apua fyysiseen kipuun minut lähetettiin psykiatriselle sairaanhoitajalle, koska tiedoissa lukee, että minulla on vaikea tausta. Lastensuojelutaustani takia oireeni tulkittiin siis henkisiksi fyysisten sijaan, Mia sanoo.

Ylitse-projekti herättelee yhteiskuntaa tunnistamaan ylisukupolvisuuden ilmiön

Ylitse-projekti on SOS-Lapsikylän kolmivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on vähentää lastensuojelun ylisukupolvisia asiakkuuksia.

– SOS-Lapsikylässä on todettu, että hyvistä tukitoimista huolimatta jotkut vanhemmat, joilla on sijaishuoltotausta, tarvitsevat tukea vanhemmuudessa. Olemme miettineet yhdessä sijaishuollosta aikuistuneiden kanssa minkälaista se tuen tarve voisi olla, Savisalo sanoo.

Miaa pyydettiin mukaan hankkeeseen vertaisohjaajaksi ja kokemusasiantuntijaksi. Hanke on hänelle tärkeä, sillä hän saa nyt tarjota itsenäistyville nuorille ja uusille vanhemmille sellaista apua, jota olisi itse aikanaan tarvinnut. Ylitse-projektin kautta Mia kokee myös saaneensa äänensä kuuluviin. Mia vertaa kokemusta terapiaan.

–Kokemusasiantuntijana pääsin itse kertomaan asioista ja sanomaan kaiken suoraan. Aikaisemmin ei ole kauheasti kuunneltu, mitä sanottavaa minulla on, Mia sanoo.

Lue seuraavaksi